Gissler, Mika

Kuusio, Hannamaria

Malin, Maili

Nipuli, Suvi

Nuutinen, Teija

Finnish

Journal.fi

101K o k o u s s e l o s t eSOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2013: 50 101–103All inclusive public health – Viides Euroopan kansan-terveyskonferenssi Maltalla 8–10.11.2012Viides Euroopan kansanterveysko-kous pidettiin Maltalla, St. Julian-sissa. Vaikka sen kansanterveysyh-distys on tähän mennessä ylivoimai-sesti pienin järjestävä taho, olivat järjestelyt varsin onnistuneet. Mu-kavan kesäisessä 25 °C lämmössä olivat kokouksen puitteet miellyttä-vät. Osanottajia oli tuhatkunta 56 maasta. Suomalaisia oli konferens-sissa noin 50. Hauskasti konferens-sin pääteemaan liittyen yhtenä työ-ryhmänä oli perinteisten lisäksi Mind, Body and Spirit -työryhmä.Avajaisissa puhuivat EUPHA:n puheenjohtaja Walter Ricciardi, ASPER:n puheenjohtaja Helmut Brand ja konferenssin puheenjohta-ja Julian Mamo, mutta paikalle oli myös saatu sekä Maltan terveysmi-nisteri Joseph Cassar että maan pre-sidentti George Abela. Terveysmi-nisteri peräänkuulutti kansanter-veyden seurantaa ja valvontaa sekä tieteellisten tutkimustulosten saa-mista päätöksenteon tueksi. Erityi-sesti hän korosti WHO:n Euroopan aluetoimiston Terveys 2020 -ohjel-man merkitystä tulevaisuuden kan-santerveyden rakentamisessa. Presi-dentti muistutti puheessaan, että kansanterveys ja liikunnan edistä-minen ovat lähellä hänen sydän-tään. Hänen ehdotuksestaan järjes-tettiin kokousaamuina hyvänteke-väisyysjuoksua ja -uintia amerikka-laiseen tapaan. Avajaiset päättyivät Maltan johanniittaritareiden sere-moniaan, jossa esiteltiin Maltan historiaa.Ensimmäinen pääistunto käsit-teli terveystiedon saamista käytän-töön. Pitkäaikainen EUPHA-akti-visti Louise Gunning-Schepers Alankomaista esitteli lääketieteen ja kansanterveyden saavutuksia, jotka ovat huomattavia esimerkiksi elin-aikaodotteessa. Työtä kuitenkin vielä riittää: vältettävissä olevaa kuolleisuutta ja sairastavuutta voi-daan vähentää, terveydenhuollon palveluita käytetään tehottomasti, poliittisista syistä kansanterveyttä edistäviä toimia ei toimeenpanna eikä uusiin terveysuhkiin reagoida ajoissa. Ongelmia on sekä tietämyk-sen jakamisessa että suositusten toimeenpanossa. Erityisesti nuoren sukupolven olisi hallittava tämä vanhoja tutkijoita paremmin. Tohtori David Stuckler Cam-bridgen yliopistosta jatkoi aihetta esitellen kansanterveyden ympärillä vellovia ongelmia, kuten lahjontaa – josta hyvä esimerkki oli maltalais-komissaarin ero tupakkateollisuu-den lahjontaan puuttumattomuu-den vuoksi – tai tupakka- ja ruoka-teollisuuden innokkuutta kumota tieteelliset tutkimustulokset tupa-koinnin ja epäterveellisen ruokava-lion kielteisistä terveysvaikutuksis-ta. Britanniassa viranomaiset ovat tehneet periaatepäätöksen, jonka mukaan ruokateollisuus pitäisi ot-taa mukaan ratkaisemaan kansan-terveysongelmia. Yhteistyö ei ole vakuuttavaa kun kansanterveys- ja erikoislääkärijärjestöt ja jopa Ame-rikkojen kansanterveysjärjestö PAHO hyväksyvät rahoitusta esi-merkiksi Coca Cola Companylta tai Nestléltä. Tohtori Laura Morlock Johns Hopkinsin yliopistosta lopetti istun-non valottamalla tilannetta Yhdys-valloissa ja Kanadassa, joissa pää-rahoittajat ovat suuntautuneet sel-vittämään tekijöitä, jotka vaikutta-vat siihen, että tutkimustuloksia ei saada käytäntöön tai käännetyksi käytännön toimintojen kielelle. Tätä tietoa on hyödynnetty käytän-nössä mm. julkisesti rahoitettujen ohjelmien toteuttamisessa ja ar-vioinnissa. Vaikuttavuuden lisäämi-seksi tutkijoiden olisi pidettävä jat-kuvasti yhteyttä päätösten tekijöi-hin ja käytännön toimijoihin, par-haat toimintatavat olisi tunnistetta-va ja pantava käytäntöön sekä py-rittävä eriävistä mielipiteistä huoli-matta yhteisymmärrykseen kansan-terveyden parantamiseksi.Kokouksen toinen pääistunto koski ympäristöä ja teknologiaa. Maltalaissyntyinen Leonard Mizzi esitteli EU:n komission tavoitteita ruokaturvallisuuden parantamisek-si. G20 Action Planiksi nimetty suunnitelma sisältää viisi osaa: maataloustuotannon lisäämisen ja tuottavuuden parantamisen yhdessä maanviljelijöiden kanssa, kotita-louksien poisheitetyn ruuan vähen-tämisen, markkinainformaation li-säämisen ja sen läpinäkyvyyden, hintasäännöstelyn, vuosi- ja kausi-vaihteluiden tasoittamisen ja kan-sainvälisen yhteistyön lisäämisen. Ruokaturvallisuutta parannettaessa pitäisi huomioida myös kansanter-veys. Nykyisen poliittisen puheen mukaisesti toiminnan pitäisi myös olla innovoivaa ja kestävään kehi-tykseen pyrkivää. Esitys toi esille yhden globaalin ruokaan liittyvän paradoksin: toisaalta rikkaan poh-joisen liikalihavuuden ja allergiat, toisaalta köyhän etelän ihmisten aliravitsemuksen ja lyhytkasvuisuu-den. Brittiläinen David Strachan esi-telmöi uuden teknologian mahdol-102lisuuksista genomitutkimuksessa. Esityksessä kartoitettiin tarkasti astman – professorin oma erikoisala – riskitekijöitä, erityisesti ympäris-töaltisteiden osalta. Kun nykytek-niikalla voidaan DNA:n koostu-musta analysoida nopeasti ja tar-kasti, voidaan tapausten ja verrok-kien näytteet kerätä erilaisissa altis-teryhmissä. Kun aineistojen määrää kasvatetaan tuhansiin ja kymmeniin tuhansiin, havaitaan selviä epige-neettisiä eroja. Tulosten merkitystä kansanterveydelle ei vielä ymmärre-tä, koska yksittäisen potilaan hoi-dossa geenitiedosta ei toistaiseksi ole apua. Yleisellä tasolla on voitu kuitenkin arvioida riskitekijöiden ja geneettisen taustan yhteisvaikutusta astman ilmaantuvuuteen. Näistä tiedoista on jo hyötyä astman hoi-dossa eri potilasryhmissä.Päivän päätteeksi Karl Ekdahl Euroopan tartuntatautivirastosta (ECDC) kertoi tartuntatautiuhista: globalisoitumisesta ja ympäristön muutoksista, sosiaalisesta väestö-muutoksesta, kansanterveyden jär-jestelmämuutoksista ja taloudelli-sesta taantumasta. Lentomatkusta-minen ja turismi ovat merkittävästi kasvaneet rasittaen maailmanlaajui-sesti ilmastoa ja paikallisesti turisti-kohteita. Myös ilmaston lämpene-misen seurauksena on tartuntatau-teja kantavien eliöiden elinala levin-nyt ja tartunnat ihmisiin (esim. punkkien levittämä borrelioosi) ovat lisääntyneet. Esimerkiksi den-gue-kuumetta levittäviä hyttysiä ja ihmistartuntoja on havaittu Euroo-passa tämän kokouksen aikaan Madeiralla. Maan sisäisen ja mai-den välisten väestöryhmien sosiaa-lisen epätasa-arvon lisääntyminen uhkaa myös lisätä tartuntatauteja. Euroopan romaniväestön elinaika on edelleen kymmenen vuotta vä-hemmän kuin kantaväestöillä ja hoidettavissa olevat tartuntataudit ovat heillä yleisempiä. Seurannalla näitä uhkia ei voi kokonaan poistaa eikä tautien leviämistä voida estää, mutta jo olemassa olevalla tietotai-dolla voidaan varautua tuleviin epi-demioihin. Seuraavan päivän aamu alkoi brittiläisen tilastotieteilijän Paul Garthwaiten esitelmällä tilastollis-ten menetelmien käytöstä kansan-terveystutkimuksessa. Hän pohti bayesiläisen tilastotieteen mutta myös naistutkimuksen perinteen mukaisesti, kuinka tutkijan omat tiedot ja mielipiteet vaikuttavat tut-kimuksen suunnitteluun, aineiston hankintaan ja tulosten tulkintaan. Tilastotieteessä on perinteisten mo-nimuuttujamenetelmien rinnalle kehitetty menetelmiä, jotka ottavat huomioon epävarmuustekijöitä ja siten tuottavat tarkempia estimaat-teja.Aamuistunnossa näytetyn WHO:n uuden Health 2020 -stra-tegiaa esittelevän mainosfilmin jäl-keen WHO:n johtaja Hans Kluge esitteli strategian osat: terveyden tasa-arvo, terveyden hallinto, eh-käisevän terveydenhuollon talous ja kansanterveys. Hans Kluge ko-rosti, että kansanterveydellä on aiempaa keskeisempi osa strate-giassa, sillä kansanterveyden toi-mille tehdään eurooppalainen toi-mintasuunnitelma ja toiminnassa keskitytään kymmeneen keskeiseen kansanterveyden toimeen kaikissa yli 50:ssä WHO:n Euroopan alue-toimiston jäsenmaassa. Toisen kokouspäivän päätti ter-vettä ja aktiivista vanhenemista koskeva istunto. ASPHER:n pu-heenjohtaja Helmut Brand kertoi, miten kansanterveyden opinahjot voivat edistää ikääntyneiden ter-veyttä tieteentekijöiden ja tervey-denhuollon ammattilaisten koulu-tuksella ja koko elämän jatkuvalla oppimisella. Myös tutkimusta pi-dettiin tärkeänä, mutta kuinka koordinoida tutkimusta eri laitos-ten kanssa, erityisesti vapaata aka-teemista tutkimusta tai miten kes-kittyä ”tarpeelliseen” tutkimukseen, kuten esityksessä suositeltiin. Hel-pommin sanottu kuin tehty! EUPHA:n puheenjohtaja Wal-ter Ricciardi jatkoi teemaa kansan-terveystutkimuksen osalta. Hänen mielestään Eurooppa on epäonnis-tunut moninkertaisesti: terveyden-huollosta ei saada irti läheskään parhainta mahdollista hyötyä, ter-veyspalveluiden turvallisuutta ja laatua on parannettava, terveyserot vain kasvavat, eikä ehkäistävissä olevia terveysongelmia onnistuta ehkäisemään. Miten sitten vastata näihin ongelmiin, kun terveyteen investoidaan vähemmän budjetti-leikkausten jälkeen ja päätöksente-ko on karannut kansalliselta tasolta muihin sfääreihin? Walter Ricciar-din vastaukset olivat verkostoitunut yhteistyö hierarkkisen päätöksente-on sijaan, pyrkimys paremman ter-veyden luomiseen, terveyden hallin-non parantaminen, strategisten ta-voitteiden määritteleminen, tietä-myksen saaminen nopeammin käytäntöön ja eri osapuolien otta-minen mukaan kansanterveystyö-hön. Ydinasioita ovat krooniset sairaudet, mielenterveys, ehkäisevä terveydenhuolto ja potilaskeskeinen hoito. Istunnon päätti amerikkalainen Robert Romasco maailman suurim-masta 37 miljoonan jäsenen vapaa-ehtoisjärjestöstä AARP:stä (Ameri-can Association of Retarded Per-sons). Heillä tärkeitä teemoja ovat sosiaaliturvan yksityistäminen ja terveydenhuollon huono kattavuus järjestelmän kalleudesta huolimat-ta. Mielenkiintoinen arvio oli, että koskaan eläneistä yli 65-vuotiaista kaksi kolmesta on elossa nykyisin. Tämä korostaa ikääntyneiden mää-rän kasvun ainutkertaisuutta – ja myös heidän poliittista vaikutusval-taansa tulevissa vaaleissa.Viimeisen kokouspäivän aamu käsitteli terveyttä, työtä ja seksiä – tässä järjestyksessä. Professori Kris-tina Alexandersson Ruotsista puhui työstä. Terveyden voi nähdä tilana, prosessina, tavoitteena, aktiviteetti-103na ja resurssina, mutta myös vasta-kohtina, jatkumona tai eri ulottu-vuuksina. Koska Alexanderson on sairauspoissaoloja koskevan tutki-muksen johtavia asiantuntijoita, pohti hän sairauspoissaolojen suh-detta terveyteen ja sairauteen. Yksi johtopäätös oli, että sairauspoissa-olot aiheuttavat yhtä paljon kustan-nuksia kuin terveydenhuolto, mutta sitä koskevaa tutkimusta on vähän. Sairauspoissaolojen määrääminen ei yleensä perustu tutkimusnäyt-töön. Ihmisten työkykyä arvioi-taessa keskitytään usein asteittaisen työkyvyttömyyden määrittämiseen eikä niinkään määritellä ihmisen voimavaroja ja resursseja ja niiden mukaisia sopivia työtehtäviä. Työ-terveyshuollossa usein keskitytään yksilön muuttamiseen eikä työn muuttamiseen.Roger Ingham Southamptonin yliopistosta puhui seksin yksityisyy-destä. Hänen mukaan seksuaaliter-veyttä ajatellaan yleensä tautilähtöi-sesti ja teknisesti ja tutkimuksissa seksin terveyshyödyt jätetään vä-hemmälle huomiolle. Oikeuksien ja positiivisten vaikutusten sijaan pu-hutaan kielteisistä seurauksista ja monesti päädytään moralisointiin, syyllisyyteen ja häpeään. Kuitenkin nuorten terve seksuaalisuus ja siitä nauttiminen näyttäisi olevan yhtey-dessä varhaiseen ja avoimeen kes-kusteluun seksistä vanhempien kanssa, oman kehon hyväksymi-seen, sukupuolten tasa-arvoon ja seksuaalisten tilanteiden hyvään hallitsemiseen. Maissa, joissa sek-suaalikasvatusta on koulussa, on teiniraskauksien ilmaantuvuus al-haisinta. Perheissä ristiriitaa aiheut-taa kuitenkin käsitys, että seksistä tai kehon kehityksestä puhuminen uhkaa lapsuuden viattomuutta. EURO-URHIS tutkimuksessa (2009–2012) selvitettiin eurooppa-laisten kaupunkilaisten terveyttä, sillä kaksi kolmesta eurooppalaisis-ta asuu kaupungeissa. Analyysi kes-kittyi Länsi- ja Itä-Euroopan kau-punkilaisten terveyden vertailuun. Idässä elinajanodote oli alempi kuin lännessä. Idän kaupunkilaiset olivat terveempiä kuin maaseudulla asu-vat, kun taas Länsi-Euroopassa asia oli päinvastoin. Brittien johtamassa HAPIEE-tutkimuksessa (Health, alcohol and psychosocial factors in Eastern Europe) tutkittiin 49–69-vuotiaiden puolalaisten (Krakova), entisten tšekkoslovakialaisten (7 kaupunkia), liettualaisten (Kaunas) ja venäläisten (Novosibirsk) kau-punkiasujien terveyttä ja kuollei-suutta vuosina 2002–2012. Venä-läisten korkein kuolleisuus ei ollut yhteydessä lapsuuden kodin varus-tetasolla mitattuihin elinoloihin, vaan omaan koulutukseen ja nykyi-siin elinoloihin. Alkoholin käyttö ja sosioekonominen asema aikuisena selittivät lähes puolet heidän kuol-leisuudestaan. Itäeurooppalaisten tutkittavien kognitiiviset kyvyt vaihtelevat sosiaalisen taustan mu-kaan niin kuin lännessäkin. Heiken-tyneet kognitiiviset kyvyt olivat yhteydessä omaan koulutukseen ja nykyisiin materiaalisiin elinoloi-hin. Sosiaalilääketieteen yhdistys ry on yksi EUPHA:n jäsenjärjestöistä, ja jäsenjärjestöille suunnattu hallin-toelimen kokous (Governing Board) järjestettiin perinteisesti torstai-aamuna ennen varsinaisen kokouk-sen alkua. Kokouksessa valittiin EUPHA:lle uusi presidentti, joka on vuoden 2013 alusta Professori Mar-tin McKee Britanniasta. Myös AS-PER, Euroopan kansanterveyskon-ferenssin toinen järjestäjätaho valit-si uuden presidentin Professori Helmut Brandin seuraajaksi ja AS-PERia johtaa seuraavat kolme vuot-ta Professori Vesna Bjegovi -Mikanovi  Serbiasta. Seuraava Eu-roopan kansanterveyskokous järjes-tetään 13–16.11.2013 Brysselissä teemalla Euroopan terveys: olem-meko siellä jo – Oppia menneisyy-destä, tulevaisuutta rakentamassa. Abstraktien jättöaika on tutusti va-punpäivänä. Lisätietoja kokoukses-ta saa EUPHA:n kotisivuilta: www.eupha.org.HANNAMARIA KUUSIO TutkijaTHL Terveyden ja hyvinvoinnin laitosMAILI MALINErikoistutkija THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitosSUVI NIPULITutkimusassistenttiTHL Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTEIJA NUUTINENTohtorikoulutettavaFolkhälsanin tutkimuskeskusMIKA GISSLERTutkimusprofessoriTHL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos NHV Pohjoismainen kansanterveystieteen korkeakoulu

All inclusive public health – Viides Euroopan kansan-terveyskonferenssi Maltalla 8–10.11.2012

https://journal.fi/sla/article/download/8568/6353

All inclusive public health – Viides Euroopan kansan-terveyskonferenssi Maltalla 8–10.11.2012

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Journal.fi