TGF-β induces the expression of SAP30L, a novel nuclear protein

BACKGROUND: We have previously set up an in vitro mesenchymal-epithelial cell co-culture model which mimics the intestinal crypt villus axis biology in terms of epithelial cell differentiation. In this model the fibroblast-induced epithelial cell differentiation from secretory crypt cells to absorptive enterocytes is mediated via transforming growth factor-β (TGF-β), the major inhibitory regulator of epithelial cell proliferation known to induce differentiation in intestinal epithelial cells. The aim of this study was to identify novel genes whose products would play a role in this TGF-β-induced differentiation. RESULTS: Differential display analysis resulted in the identification of a novel TGF-β upregulated mRNA species, the Sin3-associated protein 30-like, SAP30L. The mRNA is expressed in several human tissues and codes for a nuclear protein of 183 amino acids 70% identical with Sin3 associated protein 30 (SAP30). The predicted nuclear localization signal of SAP30L is sufficient for nuclear transport of the protein although mutating it does not completely remove SAP30L from the nuclei. In the nuclei SAP30L concentrates in small bodies which were shown by immunohistochemistry to colocalize with PML bodies only partially. CONCLUSIONS: By reason of its nuclear localization and close homology to SAP30 we believe that SAP30L might have a role in recruiting the Sin3-histone deacetylase complex to specific corepressor complexes in response to TGF-β, leading to the silencing of proliferation-driving genes in the differentiating intestinal epithelial cells

Baltic herring as nutrition – Risk-benefit analysis

Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko silakansyönnistä enemmän terveyshyötyä kuin -haittaa Suomessa ja millainen tilanne on eri ikäryhmissä. Aiemmat hyöty-riskiarviot ovat osoittaneet, että kalansyönti on yleensä terveellisempää kuin sen syömättä jättäminen. Tämä johtuu erityisesti kalan terveellisistä omega-3-rasvahapoista. Kuitenkin iso osa hyödyistä tulee aikuisille, joilla on suurentunut sydäntautiriski, ja osa mahdollisista haitoista tulee lapsille hammasvaurioiden ja muiden kehityshäiriöiden riskinä. Eviran toimeksiantona, yhteistyössä THL:n kanssa on vuoden 2014 aikana tehty hyöty-haitta-analyysi, jossa on tarkasteltu nimenomaan eri ikäryhmiä erikseen nykyisen kalankäytön mukaan. Tulokset perustuvat Taloustutkimuksen tekemän kyselyn aineistoon vuodelta 2013, jonka pohjalta on tehty varsinainen terveysvaikutusten tarkastelu. Tulokset ilmaistiin käyttäen haittapainotettuja elinvuosia (Disability Adjusted Life Year DALY) eli yksi DALY vastaa yhtä menetettyä tervettä elinvuotta. Hyödyllisistä ravintoaineista raportissa tarkasteltiin omega-3-rasvahappoja, eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA) sekä D-vitamiinia. Silakassa esiintyvistä terveydelle haitallisista ympäristömyrkyistä tarkasteltiin dioksiineihin luettavia yhdisteitä, joihin kuuluvat polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja polyklooratut furaanit sekä dioksiininkaltaiset polyklooratut bifenyylit (PCB:t). Tulosten mukaan silakansyönti aiheuttaa Suomessa noin 11 (95 % luottamusväli LV 0 – 54) DALY kehityshäiriöistä (hammasvaurio) johtuvaa haittapainotettua elinvuotta (DALY), jotka kaikki kohdistuvat lapsiin äidin välityksellä raskausajan ja imetyksen kautta. Lisäksi silakansyönti aiheuttaa noin 12 (95 % LV 1.7 – 56) DALY dioksiinien aiheuttaman syöpäriskin kautta koko väestössä. Yli 50-vuotiailla naisilla ja varsinkin miehillä silakansyönnin terveyshyödyt ovat selkeästi suuremmat kuin terveyshaitat. Suurimmat terveyshyödyt saadaan sydäntautia ja sydänkuolleisuutta vähentävästä vaikutuksesta, noin -688 (95 % LV -2126 – -41) DALY/vuosi. Tulosten mukaan silakan syönti on vähentynyt väestössä niin paljon, että nykyiset suomalaiset kalan yleiset syöntisuositukset ovat riittävät suojaamaan väestöä dioksiinien ja dioksiinien kaltaisten yhdisteiden aiheuttamilta terveyshaitoilta. Hyöty-haitta-analyysissä tulisi kuitenkin tulevaisuudessa arvioida myös muiden rasvaisten kalojen keräämien ympäristömyrkkyjen kumulatiivisia terveysvaikutuksia ja yleisten syöntisuositusten riittävyyttä.Syftet med denna undersökning var att utreda om konsumtion av strömming från Östersjön ger mer hälsofördelar än hälsoskador i Finland och hurdant läget i olika ålderskategorier är. Tidigare nytta/riskvärderingar har visat att det i allmänhet är hälsosammare att äta fisk än att låta bli att göra det. Det beror särskilt på de hälsosamma omega-3-fettsyrorna i fisken. En stor del av fördelarna tillkommer ändå vuxna personer med förhöjd risk för hjärtsjukdomar och en stor del av skadorna tillkommer barn i form av risk för skador på tänderna och andra utvecklingsstörningar. På uppdrag från Evira och i samarbete med THL har under året 2014 gjorts en nytta/riskanalys, där man uttryckligen granskat olika ålderskategorier skilt för sig i ljuset av den nuvarande konsumtionen av strömming. Resultaten bygger på ett enkätmaterial som Taloustutkimus inhämtat år 2013. Utgående från detta material har sedan den egentliga granskningen av hälsoeffekterna gjorts. Resultaten angavs i form av funktionsjusterade levnadsår (Disability Adjusted Life Year DALY). För de nyttiga näringsämnenas del granskades i rapporten omega-3-fettsyrorna eikosapentaensyra (EPA) och dokosahexaensyra (DHA) och vitamin D. Av de hälsovådliga miljögifterna som förekommer i strömming granskades dioxiner, polyklorerade dibenzo-p-dioxinerna och plyklorerade dibenzofuranerna jämte dioxinliknande polyklorerade bifenylerna (PCB). Resultaten visar att konsumtion av strömming i Finland orsakar cirka 11 (95 % förtroende intervall , FI 0-54) funktionsjusterade levnadsår (DALY) som beror på utvecklingsstörningar (tandskada) och som alla via modern drabbar barn under graviditeten och amningen. Konsumtion av strömming medför också cirka 12 (95 %, FI 1,7-56) DALY via den cancerrisk som dioxinerna orsakar i hela befolkningen. Hos över 50 åriga kvinnor och framförallt män är fördelarna av att äta strömming klart större än hälsoskadorna. De största hälsofördelarna kommer av att risken för hjärtsjukdomar och dödligheten i hjärtsjukdomar minskar, cirka -688 (95 %, FI -2126 -41) DALY/år. Enligt resultaten konsumtion av strömming I Finland har sjunkit till en så låg nivå , att de nuvarande allmänna rekommenderade intagen av fisk konsumtion är tillräckliga för att skydda befolkningen mot hälsoskador av dioxiner eller dioxinlika föreningar. I risk-nytta-analys i framtiden bör ändå utvärderas totala hälsoeffekter av olika miljögifter i andra feta fiskarter ock kolla lämpligheten av rekommendationer av fisk konsumtion.The objective of this study was to determine whether the benefits of eating Baltic Sea herring exceed the risks in Finland, and what the situation is in different age groups. Previous risk-benefit analyses have shown that eating fish is in general healthier than not eating fish. This is particularly due to the healthy omega 3 fatty acids of fish. However, the benefits are largely enjoyed by adults with an elevated risk of heart disease, while children suffer the majority of the risks in the form of dental problems and other developmental disorders. In the riskbenefit analysis carried out to the order of Evira in collaboration with THL during 2014, different age groups were specifically considered separately in the light of current fish consumption. The results are based on the survey of the consumption of Baltic herring conducted by Taloustutkimus in 2013, which was used as the basis for the actual analysis of health effects. The results were expressed as Disability Adjusted Life Years (DALY). Omega-3 fatty acids eicosapentaenoic acid (EPA) and docosahexaenoic acid (DHA) as well as vitamin D were analysed in the report as beneficial nutrients. As far as environmental toxins harmful to health are concerned, Baltic herring were analysed for compounds classified as dioxins, which include polychlorinated dibenzo-p-dioxins and polychlorinated dibenzofurans, as well dioxin-like biphenyls (PCB). According to the results, in Finland eating herring causes ca. 11 (95% confidence interval, CI 0-54) Disability Adjusted Life Years (DALYs) resulting from developmental disorders (dental damage); these affect children via the mother during pregnancy and breastfeeding. In addition, eating herring causes a ca. 12 (95%, CI 1,7-56) DALY cancer risk due to dioxins in the entire population. The health benefits of eating herring clearly exceed risks to health for women and particularly men after the age of 50 years. The greatest health benefits result from the reduction in heart disease and heart-related fatality, ca. –688 (95%, CI -2126 -41) DALY/year. The results show that the consumption of Baltic herring has decreased in Finland to a low level and that the current common dietary advices on fish consumption are adequate to protect the population against the adverse health effects of dioxins and dioxin-like compounds. However, in risk benefit analysis in future it is important to estimate the total health effects of different environmental pollutants and of other fatty fish, and the sufficiency of dietary advices on fish consumption

Public health impacts of city policies to reduce climate change:Findings from the URGENCHE EU-China project

Climate change is a global threat to health and wellbeing. Here we provide findings of an international research project investigating the health and wellbeing impacts of policies to reduce greenhouse gas emissions in urban environments.; Five European and two Chinese city authorities and partner academic organisations formed the project consortium. The methodology involved modelling the impact of adopted urban climate-change mitigation transport, buildings and energy policy scenarios, usually for the year 2020 and comparing them with business as usual (BAU) scenarios (where policies had not been adopted). Carbon dioxide emissions, health impacting exposures (air pollution, noise and physical activity), health (cardiovascular, respiratory, cancer and leukaemia) and wellbeing (including noise related wellbeing, overall wellbeing, economic wellbeing and inequalities) were modelled. The scenarios were developed from corresponding known levels in 2010 and pre-existing exposure response functions. Additionally there were literature reviews, three longitudinal observational studies and two cross sectional surveys.; There are four key findings. Firstly introduction of electric cars may confer some small health benefits but it would be unwise for a city to invest in electric vehicles unless their power generation fuel mix generates fewer emissions than petrol and diesel. Second, adopting policies to reduce private car use may have benefits for carbon dioxide reduction and positive health impacts through reduced noise and increased physical activity. Third, the benefits of carbon dioxide reduction from increasing housing efficiency are likely to be minor and co-benefits for health and wellbeing are dependent on good air exchange. Fourthly, although heating dwellings by in-home biomass burning may reduce carbon dioxide emissions, consequences for health and wellbeing were negative with the technology in use in the cities studied.; The climate-change reduction policies reduced CO2 emissions (the most common greenhouse gas) from cities but impact on global emissions of CO2 would be more limited due to some displacement of emissions. The health and wellbeing impacts varied and were often limited reflecting existing relatively high quality of life and environmental standards in most of the participating cities; the greatest potential for future health benefit occurs in less developed or developing countries

Asunnottomuuden polulta asumisen polulle. Narratiivinen näkökulma asunnottomuuden ja asumisen kokemuksiin.

Tämän pro gradu – tutkielman aiheena on tamperelainen pitkäaikaisasunnottomuus. Tutkimuksessa paikannetaan asunnottomuuden prosessia sekä kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja asumispalveluiden kehittämiseksi. Aihetta tarkastellaan pitkäaikaisasunnottomuuden kokeneiden näkökulmasta. Tutkimus kytkeytyy valtakunnalliseen Nimi ovessa – hankkeeseen, joka rakentuu osaksi hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Tutkimuksen narratiivinen näkökulma rakentuu tutkimuksen tiedon luonteesta, aineiston keruusta sekä aineiston analysoinnista. Tutkimuksen viitekehys on sosiaalisen konstruktionismin suuntauksen mukainen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja keskeisenä tarkoituksena on nostaa esiin asunnottomien oma ääni: heidän kokemukset ja mielipiteet. Tutkimusta varten on haastateltu kahdeksaa pitkäaikaisasunnottomuuden kokenutta henkilöä. Haastattelut on toteutettu syksyllä 2011 kahdessa tamperelaisessa matalan kynnyksen kohtaamispaikassa. Tutkimustulokset rakentuvat yhdeksi kertomukseksi asunnottomuuden tragediasta.  Kertomus rakentuu kolmesta osasta: syistä, jotka ovat johtaneet asunnottomuuteen, ajasta asunnottomana sekä niistä vaiheista, jotka mahdollistavat paluun asumiseen. Asunnottomaksi päädytään osittain omien valintojen ja osittain ajautumisen seurauksena. Taustalla on usein päihteiden käyttöä sekä taloudellisia ongelmia. Asunnottomana ollessa tutkimushenkilöt pääasiallisesti majailivat ja viettivät aikaa tuttavien luona. Vankilatuomiot ja eriasteiset asumispalvelut eivät lähtökohtaisesti tuoneet muutosta tutkimushenkilöiden asunnottomuuteen. Ainoastaan sosiaalinen isännöinti koettiin vaihtoehdoksi, joka mahdollistaisi muutoksen.  Myöskään oman vuokra-asunnon saaminen ei aina tarkoittanut, että asuminen olisi turvattua, sillä asunto saatettiin menettää yhä uudelleen. Kertomuksen viimeisessä osassa esittelen, kuinka kolme tutkimushenkilöä on ratkaissut asunnottomuuden, millaisia haasteita asunnon hakuprosessiin liittyy sekä avaan kotiin liitettyjä piirteitä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että asunnottomuuden ratkaisemiseksi tarvitaan innovatiivisia toimenpiteitä. Asunnottomuuden kokeneiden näkökulmasta nämä toimenpiteet ovat sosiaalisen isännöinnin, asumisneuvonnan sekä asunto ensin – periaatteella toteutettavien palveluiden kehittäminen.

Asunnottomuuden polulta asumisen polulle. Narratiivinen näkökulma asunnottomuuden ja asumisen kokemuksiin.

Tämän pro gradu – tutkielman aiheena on tamperelainen pitkäaikaisasunnottomuus. Tutkimuksessa paikannetaan asunnottomuuden prosessia sekä kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja asumispalveluiden kehittämiseksi. Aihetta tarkastellaan pitkäaikaisasunnottomuuden kokeneiden näkökulmasta. Tutkimus kytkeytyy valtakunnalliseen Nimi ovessa – hankkeeseen, joka rakentuu osaksi hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Tutkimuksen narratiivinen näkökulma rakentuu tutkimuksen tiedon luonteesta, aineiston keruusta sekä aineiston analysoinnista. Tutkimuksen viitekehys on sosiaalisen konstruktionismin suuntauksen mukainen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja keskeisenä tarkoituksena on nostaa esiin asunnottomien oma ääni: heidän kokemukset ja mielipiteet. Tutkimusta varten on haastateltu kahdeksaa pitkäaikaisasunnottomuuden kokenutta henkilöä. Haastattelut on toteutettu syksyllä 2011 kahdessa tamperelaisessa matalan kynnyksen kohtaamispaikassa. Tutkimustulokset rakentuvat yhdeksi kertomukseksi asunnottomuuden tragediasta.  Kertomus rakentuu kolmesta osasta: syistä, jotka ovat johtaneet asunnottomuuteen, ajasta asunnottomana sekä niistä vaiheista, jotka mahdollistavat paluun asumiseen. Asunnottomaksi päädytään osittain omien valintojen ja osittain ajautumisen seurauksena. Taustalla on usein päihteiden käyttöä sekä taloudellisia ongelmia. Asunnottomana ollessa tutkimushenkilöt pääasiallisesti majailivat ja viettivät aikaa tuttavien luona. Vankilatuomiot ja eriasteiset asumispalvelut eivät lähtökohtaisesti tuoneet muutosta tutkimushenkilöiden asunnottomuuteen. Ainoastaan sosiaalinen isännöinti koettiin vaihtoehdoksi, joka mahdollistaisi muutoksen.  Myöskään oman vuokra-asunnon saaminen ei aina tarkoittanut, että asuminen olisi turvattua, sillä asunto saatettiin menettää yhä uudelleen. Kertomuksen viimeisessä osassa esittelen, kuinka kolme tutkimushenkilöä on ratkaissut asunnottomuuden, millaisia haasteita asunnon hakuprosessiin liittyy sekä avaan kotiin liitettyjä piirteitä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että asunnottomuuden ratkaisemiseksi tarvitaan innovatiivisia toimenpiteitä. Asunnottomuuden kokeneiden näkökulmasta nämä toimenpiteet ovat sosiaalisen isännöinnin, asumisneuvonnan sekä asunto ensin – periaatteella toteutettavien palveluiden kehittäminen.

Presence and Reduction of Anthropogenic Substances with UV Light and Oxidizing Disinfectants in Wastewater-A Case Study at Kuopio, Finland

Anthropogenic substances are a major concern due to their potential harmful effects towards aquatic ecosystems. Because wastewater treatment plants (WWTPs) are not designed to remove these substances from wastewater, a part of the anthropogenic substances enter nature via WWTP discharges. During the spring 2019, the occurrence of anthropogenic substances in the municipal wastewater effluent in Kuopio, Finland, was analysed. Furthermore, the capacity of selected disinfection methods to reduce these substances from wastewater was tested. The disinfection methods were ozonation (760 mL min(-1)) with an OxTube hermetic dissolution method (1), the combined usage of peracetic acid (PAA) (Peer reviewe