Lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastointimahdollisuudet Suomessa

Digitaalisten alustojen kehittyminen on vahvistanut alusta- ja jakamistalouden voimakasta kehittymistä. Lyhytaikainen majoitustoiminta on merkittävä alustatalouteen kuuluva globaali ilmiö, joka haastaa perinteisen kilpailuympäristön. Ajantasaisen kokonaiskuvan muodostaminen digitaalisilla alustoilla tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan laajuudesta on haastavaa, sillä yksityishenkilöiden tarjoama lyhytaikainen majoitustoiminta ei tällä hetkellä ole majoitustilastoinnin piirissä. Selvitys vastaa tähän puutteeseen erittelemällä digitaalisten alustapalveluiden kautta tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastoinnin mahdollisuuksia Suomessa. Lyhytaikaisen majoituksen tilastoinnin kohdejoukko sisältää kaikki sellaiset vuokrakäytössä olevat kohteet, jotka eivät ole Tilastokeskuksen Majoitustilaston piirissä. Osittain näitä kohteita on jo kartoitettu Tilastokeskuksen Vuokramökkitilastossa. Euroopan komissio on päässyt sopimukseen suurimpien matkailualustojen kanssa matkailijatietojen toimittamista EU:n tilastoinnista vastaavalle toimielimelle, Eurostatille. Loppuvuodesta 2020 alkaen Eurostat toimittaa tiedot edelleen kansallisille tilastolaitoksille, myös Tilastokeskukselle. Eurostatin toimittamia tietoja voidaan täydentää eri palveluntarjoajilta ostettavilla hintatasoa koskevilla analyyseillä (esim. AirDNA, Transparent). Selvityksen tulosten perusteella edellä mainittujen tietolähteiden yhdistäminen avaa mahdollisuuden julkistaa luotettavaa tietoa lyhytaikaisen majoituksen palveluntarjoajista, toiminnan volyymistä sekä lyhytaikaista majoitusta hyödyntävistä matkailijoista Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: asiantuntija Ida Müller, Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto, puh. 0295 047 033

How Open Is the Maker Movement?:Integrative Literature Review of the Openness Practices in the Global Maker Movement

This article explores the multiple meanings of the concept of openness in the global maker movement. Openness is viewed as one of the key principles of the maker movement. As the global maker movement is a bricolage of diverse and situated practices and traditions, there are also many different interpretations and ways of practicing openness. We have explored this diversity with an integrative literature review, relying on the Web of Science™ database. We identified three interrelated but also, in part, mutually contested approaches to openness. Firstly, openness often refers to applying open hardware. Secondly, it is in many cases related to the inclusion and empowerment of various groups in making. Thirdly, openness appears to be seen as a means to pursue economic growth through increasing innovation activity and entrepreneurship. Our results also highlight the substantial barriers encountered by makers while aiming to open up their practices. These barriers include: value conflicts in which openness is overridden by other important values; exclusion of lower income groups from making due to a lack of resources; and difficulties in maintaining long-term activities. The different meanings of openness together with the barriers create tensions within the maker movement while implementing openness. We propose that engaging in a reflexive futures dialogue on the consequences of these tensions can enhance the maker movement to become more open, inclusive and resilient.EC/H2020/101006285/EU/Critical Making: Studying RRI Principles in the Maker Community/Critical Makin

How Open Is the Maker Movement?:Integrative Literature Review of the Openness Practices in the Global Maker Movement

This article explores the multiple meanings of the concept of openness in the global maker movement. Openness is viewed as one of the key principles of the maker movement. As the global maker movement is a bricolage of diverse and situated practices and traditions, there are also many different interpretations and ways of practicing openness. We have explored this diversity with an integrative literature review, relying on the Web of Science™ database. We identified three interrelated but also, in part, mutually contested approaches to openness. Firstly, openness often refers to applying open hardware. Secondly, it is in many cases related to the inclusion and empowerment of various groups in making. Thirdly, openness appears to be seen as a means to pursue economic growth through increasing innovation activity and entrepreneurship. Our results also highlight the substantial barriers encountered by makers while aiming to open up their practices. These barriers include: value conflicts in which openness is overridden by other important values; exclusion of lower income groups from making due to a lack of resources; and difficulties in maintaining long-term activities. The different meanings of openness together with the barriers create tensions within the maker movement while implementing openness. We propose that engaging in a reflexive futures dialogue on the consequences of these tensions can enhance the maker movement to become more open, inclusive and resilient

Kohti moniäänisempää tulevaisuustyötä : asukaslähtöiset skenaariot työvälineenä kaupunkien strategiaprosesseissa

publishedVersionPeer reviewe

Kohti moniäänisempää tulevaisuustyötä: Asukaslähtöiset skenaariot työvälineenä kaupunkien strategiaprosesseissa

Kaupunkilaisten näkemysten hyödyntäminen kaupunkien strategioissa ja päätöksenteossa on haasteellista. Strategiatyö jää usein pienen joukon toteuttamaksi, ylhäältä alaspäin johdetuksi prosessiksi, joka heijastelee heikosti kaupungin inhimillistä todellisuutta. Ehdotamme tässä kirjoituksessa strategiatyön kehittämistä hyödyntämällä kaupunkilaisten erilaisista lähtökohdista ammentavaa, tulevaisuusorientoitunutta skenaariomenetelmää. Skenaariot tukevat kolmella eri tavalla kaupunkien tulevaisuudesta käytävän keskustelun moniäänisyyttä: Ensiksi, skenaarioiden hyödyntäminen auttaa ihmisiä hahmottamaan paremmin tulevaisuuden mahdollisia polkuja tiivistämällä tulevaisuutta koskevan informaatiotulvan ymmärrettäviksi tulevaisuuskuviksi. Toiseksi skenaariot toimivat myös kaupungin yhteisenä kielenä, jonka avulla kaupunkiorganisaatio ja kaupunkilaiset voivat käydä tulevaisuuskeskustelua jaetuin käsittein. Kolmanneksi skenaariot auttavat arvioimaan strategiaan liittyviä valintoja peilaamalla päätöksiä ja niiden mahdollisia seurauksia suhteessa erilaisiin tulevaisuuksiin. Skenaariopohjaisen ja moniäänisen kaupunkistrategian tuloksena voidaan luoda ominaispiirteensä tiedostava ja monimuotoinen kaupungin kehittämisprosessi, joka toimii asukkaitaan kuunnellen, toimintaympäristön muutoksia ennakoiden sekä ketterästi eri mahdollisuuksiin ja muutostarpeisiin tarttuen

Yleinen talouskehitys ohjaa kiertotalousinvestointien painotuksia

Non peer reviewe

Yhteiskunnan kehittäjät ja uudistajat : Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot

Monimenetelmällinen ja myös kansainvälistä vertailua sisältävä tutkimushankkeemme tuottaa uraauurtavaa ymmärrystä yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisten innovaatioiden nykytilasta ja vaikuttavuudesta sekä ottaa kantaa toimintaympäristön kehittämistarpeisiin politiikkasuositusten muodossa. Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot edistävät määriteltyjä yhteiskunnallisia tavoitteita ja niitä leimaa läheisyys kansalaisyhteiskuntaan sekä loppukäyttäjälähtöisyys. Ne voivat täydentää perinteisen julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisjärjestöjen palveluja. Laaja-alaisuuden lisäksi tutkimushankkeen kansallista ja kansainvälistä uutuusarvoa korostaa ensimmäinen suomalainen yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisia innovaatioita ja innovatiivisuutta kartoittava kvantitatiivinen tutkimus sekä interaktiivinen Power BI-työkalu. Se mahdollistaa niin yhteiskunnallisten yritysten kuin sosiaalisten innovaattoreiden moniulotteisen tarkastelun. Yhteiskunnalliset yritykset eivät kaipaa erityiskohtelua. Sen sijaan ne toivovat, että innovaatioiden yhteiskunnalliset ulottuvuudet otetaan lähtökohtaisesti huomioon ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuranta tunnistetaan osaksi normaalia, pitkäjänteistä innovaatiokeskustelua ja -politiikkaa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta

Olemme keskellä suurta työn murrosta. Työn tulevaisuuteen liittyviä haasteita on helppoa nimetä, mutta työn muutoksen kaltaiset monimutkaiset pitkäaikaiset muutosilmiöt eivät helposti käänny politiikkatoimiksi ja konkreettisiksi ratkaisuiksi. Muutosta on silti mahdollista ohjata yhteisesti tunnistettujen pitkän aikavälin tahtotilojen avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut tunnistaa työhön liittyviä toivottavia tulevaisuuksia, päätöksentekotarpeita sekä yhteiskunnallisia ratkaisuja asiantuntijahaastatteluihin ja kansallisen tason kyselytutkimukseen perustuen. Lisäksi raportissa ehdotetaan toimintamallia, jolla pitkän aikavälin keskustelua työn tulevaisuudesta voidaan käydä myös jatkossa. Raportti pohjautuu käsiteltyjen viiden teeman osalta Tulevaisuusselonteon 1. osaan (VNK 2017). Tutkimuksesta vastasi ajatushautomo Demos Helsinki yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa. Tutkimuksesta keskeiset havainnot ovat seuraavat: Työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat, mikä edellyttää muutoksia esimerkiksi lainsäädännössä ja sosiaaliturvassa. Työn aika- ja paikkasidonnaisuus heikkenee, mutta muutos ei ole yhtä voimakas tai samantahtinen kaikilla aloilla. Koulutuksessa korostuu jatkuva oppiminen: Tarvitsemme Suomeen koko väestön kattavan, laadukkaan elinikäisen oppimisen järjestelmän. Toimeentulo muuttuu niin, että työmarkkinoiden ja koko työelämän joustavuus lisääntyy. Päätöksentekijöiden on tärkeää ymmärtää työn useita erilaisia ja muuttuvia välinearvoja taloudellisten arvojen lisäksi, jotta emme edistä keskenään ristiriitaisia tavoitteit