Organisaatioden välisen käytäntöyhteisön luonti

In the organizations of today, learning and knowledge management are becoming invariably important. Communities of practice have gained a lot of popularity during the past two decades, due to their potential in creating value in multiple different ways through managing and creating knowledge. Still, large part of the research is based on communities of practice created within a single organization. This study analyzes the situation of a potential inter-organizational community of practice and creates development recommedations by combining the existing theory with empiric results obtained from this community of practice. The examined, potential community of practice is created around a service creation methodology called Lean Service Creation. This methodology was created by the orderer of this thesis, a Finnish IT-consultancy called Futurice. The study utilizes the principles of grounded theory and single-case studies to explore the subject. Data were collected through 16 semi-structured, explorative interviews were conducted between February and September in 2017. Three of the interviewees were community creators and 13 community members. The community creators did not have a clear and shared understanding regarding the future of the community. They had difficulties in finding their role in relation to the community cultivation activities, but had a lot of different ideas of their potential roles. Currently, the community creators thought that the community building was frozen, although they also recognized multiple values it could generate when alive and functioning. The community members viewed the community as a very positive initiative. They wished for more clarity and continuity in the community activities and prefered face-to-face meetings instead digital platforms. The organizational context of the potential members affected the kind of activities and support they wished for. There were also similarities recognized in the identities of the community members, which serves as a fruitful ground for the community cultivation. The community itself is in its infancy, but has a potential to become a good example of inter-organizational collaboration. After obtaining a clarity in their own priorities and roles, the community creators need to start actively cultivating the community, if they decide to invest in it. Although the findings of this study are specific to this community of practice, hopefully they can act as inspiration and guidance for other inter-organizational learning and collaboration endeavours.Oppimisesta ja tietojohtamisesta on tullut alati tärkeämpää nykyajan organisaatioille. Käytäntöyhteisöjen suosio tietojohtamisessa ja tiedonluonnissa on lisääntynyt dramaattisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Käytäntöyhteisöt luovat arvoa monilla eri tasoilla ja tavoin. Kuitenkin suurin osa käytäntöyhteisöjen tutkimuksesta pohjautuu edelleen yhden organisaation sisäisten käytäntöyhteisöjen tutkimiseen kerralla. Tämä diplomityö keskittyy analysoimaan erästä potentiaalista käytäntöyhteisöä ja esittämään suosituksia tämän käytäntöyhteisön kehittämisestä. Analyysi toteutetaan yhdistelemällä olemassa olevaa teoriaa diplomityön yhteydessä tehdyn empiirisen tutkimuksen löydöksiin. Tutkimuskohteena oleva käytäntöyhteisö on rakentunut palvelumuotoilumetodologian ympärille. Tämä metodologia on nimeltään Lean Service Creation ja sen on kehittänyt työn tilaaja, suomalainen IT-konsulttiyritys Futurice. Tämä työ hyödyntää Grounded theory -lähestymistapaa sekä tapaustutkimusta syventyäkseen määriteltyyn aiheeseen. Työn data kerättiin toteuttamalla 16 puolistrukturoitua, tutkivaa haastattelua helmi- ja syyskuun välisenä aikana vuonna 2017. Kolme haastateltavista oli yhteisön luojia ja loput 13 sen jäseniä. Yhteisön luojilla ei ollut yhtenevää käsitystä yhteisön tulevaisuudesta. Heidän oli näin ollen, myös vaikeaa löytää omaa rooliaan yhteisön aktiivisena ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Ideoita mahdollisista sopivista rooleista kuitenkin oli. Yhteisön luojat pitivät yhteisön nykytilaa hyytyneenä ja jäissä olevana, vaikka tunnistivatkin mitä arvoa yhteisö toimiessaan voisi luoda. Yhteisön jäsenet suhtautuivat yhteisöön erittäin positiivisesti. He toivoivat jatkuvuutta, selkeyttä sekä kasvokkaisia tapaamisia yhteisön toimintaan. Yhteisön jäsenten kotiorganisaation luoma konteksti vaikutti siihen minkälaista tukea he yhteisöltä toivoivat. Yhteisön jäsenillä tunnistettiin yhteneviä identiteetin piirteitä, mikä toimii hedelmällisenä alustana yhteisön kehittämiselle. Yhteisö on vielä lapsen kengissä, mutta potentiaalia sen kasvulle löytyy. Yhteisön luojien saavutettua yhteisymmärryksen seuraavien hankkeiden ja prioriteettien suhteen, yhteisön kehitystehtäviin on ryhdyttävä rivakasti, mikäli se sisältyy prioriteetteihin. Tutkimustulosten toivotaan inspiroivan erilaisiin organisaatioiden välisiin oppimis- ja yhteistyöhankkeisiin, vaikka työn tulokset eivät olekaan laajamittaisesti yleistettävissä

Long-term CPAP use in obstructive sleep apnea : Effects on cardiovascular outcomes, weight control and motor vehicle accidents

Obstructive sleep apnea (OSA) is a common disorder associated with various adverse health effects, including an increased risk of cardiovascular disease (CVD) events, metabolic dysregulation, and motor vehicle accidents (MVA). This study evaluated the long-term effects of continuous positive airway pressure (CPAP), the primary treatment for OSA, in a large retrospective cohort of 1030 CPAP-adherent patients and 1030 controls matched for age, gender and apnea-hypopnea index (AHI). Controls had discontinued CPAP treatment despite their doctor’s advice. Approximately one half of the patients commencing CPAP had continued the treatment for 5 years, generally with good short- and long-term adherence. Only a weak positive correlation was found between AHI and long-term CPAP usage, while no association could be verified between AHI and the risk of CVDs or MVAs. CPAP-treated patients at the cohort level had a slight weight gain at a comparable rate to that observed in the general middle-aged Finnish population, while 10 % of the patients at the individual level had a significant weight gain. Those individuals, at baseline, were already more severely obese despite being younger than the rest of the cohort. An association between CPAP and a reduced risk of CVDs and all-cause mortality, in comparison to controls, was observed over a median follow-up of 9 years but only among those with CPAP use of >4–6 h/day. The incidence of MVAs did not change when compared 9 years before and after treatment or in CPAP-treated patients and controls regardless of the level of adherence. The results of the present study emphasize that OSA is a heterogeneous disease, and the use of AHI alone is insufficient to assess OSA severity or to identify highrisk patients for adverse outcomes. The results further imply that CPAP use of >4–6 h/day is needed to achieve potential improvements in CVD risk. Patients are more likely to gain than lose weight during CPAP treatment, underlying the urge for lifestyle interventions. The incidence of MVAs did not change after CPAP use, suggesting that the MVA risk is likely to be multifactorial, and even longer observation periods may be needed to detect a significant difference.Pitkäaikainen CPAP-hoito uniapneapotilailla: vaikutukset sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen, painonhallintaan ja liikenneonnettomuusalttiuteen Obstruktiivinen uniapnea on yleinen sairaus, johon liittyy vakavia terveysriskejä, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, aineenvaihdunnan toimintahäiriöt ja suurentunut liikenneonnettomuusalttius. Tämä tutkimus kartoitti takautuvasti obstruktiivisen uniapnean ensisijaisen hoitomuodon, ylipaine- eli CPAP-hoidon vaikuttavuutta. Tutkimuksessa oli mukana 1030 pitkäaikaisesti hoitoon sitoutunutta potilasta ja 1030 iän, sukupuolen ja apnea-hypopneaindeksin (AHI) suhteen kaltaistettua verrokkia, jotka olivat lopettaneet CPAP-hoidon lääkärin suosituksesta huolimatta. Keskimäärin puolet hoidon aloittaneista oli jatkanut hoitoa >-5 vuotta. Hoitoon sitoutuminen oli hyvällä tasolla sekä lyhyt- että pitkäaikaisesti. Heikko tilastollinen vastaavuus havaittiin AHI:n ja pitkäaikaisten käyttötuntien välillä, mutta yhteyttä AHI:n ja sydän- ja verisuonitautisairastavuuden tai liikenneonnettomuusriskin välillä ei todettu. Ryhmätasolla havaittiin vähäinen painonnousu, joka oli vastaava kuin suomalaisessa keski-ikäisessä väestössä yleensä. Yksilötasolla 10 % potilaista lihoi merkittävästi. Nuoremmasta iästään huolimatta he olivat jo lähtötilanteessa vaikeammin lihavia kuin muut tutkimuspotilaat. Verrokkiryhmään verrattuna CPAP-hoidon käyttö >4–6 tuntia päivässä liittyi pienempään sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen ja kokonaiskuolleisuuteen 9 vuoden seuranta-aikana. Liikenneonnettomuuksien esiintyvyys ei muuttunut, kun potilaita verrattiin 9 vuotta ennen ja jälkeen hoidon, käyttötuntien perusteella tai suhteessa verrokkipotilaisiin. Tulosten perusteella obstruktiivinen uniapnea on monimuotoinen sairaus, jonka vaikeusastetta ei voida luotettavasti arvioida eikä suurimmassa terveysriskissä olevia tunnistaa pelkän AHI:n perusteella. Mahdollinen suotuisa vaikutus sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen edellyttänee CPAP-hoidon käyttöä >4–6 tuntia päivässä. Lihominen hoidon aikana on todennäköisempää kuin laihtuminen painottaen elintapahoitojen tärkeyttä. Liikenneonnettomuuksien esiintyvyys ei muuttunut CPAP-hoidon myötä. Liikenneonnettomuuteen joutuminen on todennäköisesti monitekijäinen tapahtuma ja pidempi seuranta-aika saattaa olla tarpeen, jotta merkittävä ero voitaisiin havaita

Ethos, Pathos and Logos : a Comparative Study of the Rhetorical Strategies Found in CEO Letters in English Annual Reports of Finnish Companies after Desirable and Undesirable Financial Years

The corporate annual report is a tool of corporate communication by which corporate image, brand, reputation and social responsibility are maintained and improved. Rhetoric, more specifically organizational rhetoric, is utilized to pursue these objectives by persuading the important stakeholders to take a desired action or remain inactive. Within the corporate annual report, a section called CEO letter has attracted number of studies due to its characteristic of summarizing the whole of the report in the words of the CEO (Chief Executive Officer). In this study, eight CEO letters of corporate annual reports of four global Finnish companies were studied. Four of the letters addressed a financially undesirable and four letters a financially desirable year. To conduct the analysis, I used a close reading method complemented by rhetorical criticism to uncover rhetorical constituents that corresponded to the modes of persuasion – ethos, pathos and logos. Ethos refers to the general, persuasive credibility of the rhetor. Pathos focuses on evoking such emotions, values and needs in the audience that enable persuasion. Logos persuades the target audience by utilizing fact-based reasoning. I set out to answer two questions in this study. First, in what linguistic forms do ethos, pathos and logos manifest in the texts. Second, does there seem to be a tendency of a certain mode to appear in a text that addresses either an undesirable or a desirable financial performance. The second question also formed my hypothesis for the study. I assumed that logos-based rhetoric would be emphasized in the letters that address financially desirable years. Moreover, I assumed that rhetoric based on ethos and pathos would be dominant in letters that address undesirable financial performances. However, the results of the analysis did not correspond to the hypotheses of the study. There did not appear to be a clear difference in the use of the modes between letters addressing undesirable and desirable financial performances. Instead, logos was strongly present in both types of letters and comprised mainly of financial and operational (non-financial) references. While not as strongly present, also constituents for ethos were found, mainly manifesting through the use of active voice and complemented by logos. Finally, pathos stemmed from the lack of negative words and an abundance of positive words, hence correlating to the Pollyanna Hypothesis according to which positive words are recalled better and tend to be emphasized in human interactions. While the results of the analysis were different than was hypothesized, the study demonstrates the multilateral nature of rhetoric concerning the modes of persuasion. That is, they tend to appear together, enabling their persuasive potential. Also, the study illustrates why rhetoric is not only ‘empty talk’ but rather a tool in providing value to a business and its key stakeholders. Further research could focus on promoting the target audience(s) from static ‘objects’ of rhetoric to active partakers in the persuasion process

"Police Procrastinated": Ideological Reframing in Finnish Online News on Terrorism

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomenkielisiä verkkosivuilla julkaistuja terrorismiin liittyviä uutistekstejä, jotka on käännetty englannin kielestä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, Mona Bakerin soveltamaan narratiiviteoriaan pohjautuen, miten uutistekstejä on muokattu käännösprosessissa suomalaiseen ideologiseen kontekstiin sopiviksi, sekä kartoittaa mahdollisia syitä muutoksiin. Tutkimuksen materiaalina on 20 suomenkielistä uutistekstiä ja niiden englanninkieliset lähdetekstit. Mona Bakerin teorian analyysin kohteena on narratiivi- eli kertomuselementit, joten se keskittyy käännöksen laadun arvioinnin sijasta vain ideologisten näkökulmien tutkimukseen. Baker esittää kirjassaan Translation and Conflict: A Narrative Account (2006) tekstien ideologisen kannan tutkimista neljän narratiivielementin avulla: ”järjestyksen ja ajallisuuden muokkaus” (spatial and temporal framing), ”valikoiva mukauttaminen” (selective appropriation), ”nimeäminen” (labelling) ja ”osallistujien uudelleenasettelu” (repositioning of the participants). Tämä tutkimus pohjautuu siis Bakerin käsitykseen kääntämisestä aktiivisena toimintana, jossa lähdetekstejä muokataan tai ne muokkautuvat ideologisesti, sekä Bielsan ja Bassnettin teorioihin uutiskääntämisestä tekstejä muokkaavana ja monivaiheisena prosessina. Tutkimuksen aineistoon liittyen erityisen relevantti termi on myös Karen Stettingin kehittämä ”käännöseditointi” (transediting) eli teoria tietyistä käännöstyypeistä, kuten uutiskäännökset, joissa kääntäjä kokoaa ja tiivistää yhden käännöstekstin useasta lähdetekstistä. Tutkielman tulokset osoittavat, että uutistekstejä on käännösprosessissa ”uudelleenkehystetty” (reframed) ideologisesti käyttämällä kaikkia neljää Bakerin narratiivielementtiä. 20 tutkitusta artikkelista 16 on uudelleenkehystetty käännettäessä. Melkein puolet käännösprosessissa uudelleenkehystetyistä artikkeleista on vähemmän kriittisiä viranomaistoimintaa kohtaan kuin niiden lähdetekstit.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Moniammatillinen yhteistyö mahdollisuutena : tapaustutkimus alakoulun, päiväkodin ja seurakunnan sosiaalista mediaa hyödyntävästä yhteistyöprojektista

Tulkitseva tapaustutkimuksemme käsittelee moniammatillista yhteistyötä alakoulun, päiväkodin ja seurakunnan sosiaalista mediaa hyödyntävässä yhteistyöprojektissa. Selvitimme millaiseksi erään Tuomas-projektin suunnittelutiimin jäsenet käsittävät moniammatillisen yhteistyön ja miten se projektissa rakentuu. Selvitimme myös miten digitaalista yhteistyöalustaa voidaan hyödyntää toiminnassa. Keräsimme tutkimusaineiston eläytymismenetelmän, haastattelun ja valmiin aineiston avulla. Aineiston analysoinnissa käytimme tyypittelyä ja teemoittelua. Eläytymismenetelmän kautta muodostimme neljä tyyppiä, jotka kuvaavat onnistunutta- sekä epäonnistunutta moniammatillista yhteistyötä. Haastattelujen perusteella koostimme moniam-matillisen yhteistyön spiraalin, joka kuvaa kuuden teeman avulla moniammatillisen yhteistyön rakentumista toiminnan tasolla. Digitaalisen yhteistyöalustan keskusteluiden pohjalta rakensimme teemat, jotka ilmentävät sosiaalisen median olevan varsin kasvoton yhteistyönväline. Tutkimuksemme tuloksena on, että moniammatillinen yhteistyö rakentuu erityisesti muutosvalmiuden, avoimen ilmapiirin ja vuorovaikutuksen yhteisvaikutuksen pohjalta. Tuloksissa ilmeni, että moniammatillista yhteistyötä leimaa vastavuoroisuuden sekä tiedon yhdessä luomisen puute. Digitaalisen yhteisyöalustan käyttö jäi pinnalliseksi ja harjoittelun asteelle. Moniammatillisen yhteistyön merkitys koettiin kuitenkin tulevaisuudessa kasvavan

YHDESSÄ JA SAMAAN SUUNTAAN : Kasvatuskumppanuus Vaahteramäen päiväkodissa

Tutkimuksen aiheena oli kasvatuskumppanuus siihen erityisesti panostavassa varhaiskasvatusyksikössä. Tarkoitus oli mallintaa hyväksi havaittuja työmuotoja kasvatuskumppanuuden osalta. Yhteistyökumppaniksi valittiin Vaahteramäen päiväkoti Ylivieskasta. Vastauksia haettiin seuraaviin ongelmiin: mitä kasvatuskumppanuus Vaahteramäen päiväkodissa on, millaisen merkityksen työntekijät antavat kasvatuskumppanuudelle sekä mitkä ovat Vaahteramäen päiväkodin toimintamuodot ja kasvatuskäytännöt. Opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto tutkimukseen hankittiin Vaahteramäen työntekijöiltä teemoitetuilla yksilöhaastatteluilla ja ryhmäkeskustelulla. Päiväkodin toimintaa havainnoitiin yhden päivän ajan. Päiväkodin kaikkia kuutta työntekijää haastateltiin. Haastattelussa käytettiin teemoja, ja kysymykset olivat hyvin avoimia, koska työntekijöiden haluttiin saavan itse tuottaa mahdollisimman laajat vastaukset omin sanoin. Teoriaa kasvatuskumppanuudesta käytettiin haastatteluaineiston analyysipohjana. Kasvatuskumppanuus Vaahteramäen päiväkodissa rakentui pienistä palasista. Vanhemmat pyrittiin saamaan luottamaan työntekijöihin muun muassa lasten hy-vän hoidon avulla. Luottavainen suhde työntekijän ja vanhemman välillä mahdollistaa hyvän alustan lapsen suotuisalle kasvulle. Kasvatuskumppanuuteen panostaminen on koko Vaahteramäen työyhteisön työntekijöille sydämenasia. Päiväkodissa tehtävä kasvatuskumppanuustyö on monipuolista ja hyvin toteutettua Kasvatuskumppanuuden polun osa-alueisiin peilaten. Tuloksista tehtiin yhteenveto pähkinänkuoreen. Yhteenvedosta näkee, millaisilla menetelmillä kasvatuskumppanuus voi kehittyä myönteisesti.The subject of this thesis was educational partnership in early childhood education in a day care centre that emphasizes it in its operation’s. The aim of this study was to examine educational partnership in early childhood education especially from the point of view of the day care employees. The aim was to find answers to the following questions: what does educational partnership in early childhood education mean in practise in Vaahteramäki day care centre, how do employees value educational partnership in early childhood education and what are Vaahteramäki day care centre’s forms of activities and educational practices. This thesis was qualitative. The research material was collected by interviewing the employees of Vaahteramäki day care centre. The questions were themed and both individual and group interviews were conducted. In addition, the day care’s actions were observed for one day. All six employees of Vaahteramäki day care centre were interviewed. The interviews were themed and the questions were open because the aim was that the employees have a chance to produce as ex-tensive answers as possible in their own words. Theory of educational partnership in early childhood education was used as a base for analyzing the research material. The results showed that educational partnership in early childhood education was built by small pieces. The aim was to get parents trust the employees by taking very good care of their children. A trustful relationship between a parent and an employee helps the child to get a good base for a happy childhood. All the employees in Vaahteramäki day care centre wanted to invest in educational partnership in early childhood education. Educational partnership in early childhood education was very versatile and very well carried out in Vaahteramäki day care centre. There is a summary of the results in the end of the result sectio

Architecture Design and Implementation of the Metric First List Sphere Detector Algorithm

Soft-output detection of a multiple-input–multiple-output (MIMO) signal pose a significant challenge in future wireless systems. In this paper, we introduce a soft-output modified metric first (MMF)-LSD algorithm for MIMO detection. We design a scalable architecture and address a method to decrease memory requirements. We provide implementation results for a spatial multiplexing (SM) system with four transmitted streams and with 16- and 64-quadrature amplitude modulation (QAM) on a 0.18- m CMOS application specific integrated circuit (ASIC) technology. The MFF-LSD implementation is more efficient than the depth first (DF) -LSD in the crucial low signal-to-noise rate (SNR)region and the detection rate of the 64-QAM implementation is 39.2 Mbps@26 db with 48.2 kGEs complexity

ARCHITECTURE DESIGN AND IMPLEMENTATION OF THE INCREASING RADIUS - LIST SPHERE DETECTOR ALGORITHM

A list sphere detector (LSD) is an enhancement of a sphere detector (SD) that can be used to approximate the optimal MAP detector. In this paper, we introduce a novel architecture for the increasing radius (IR)-LSD algorithm, which is based on the Dijkstra’s algorithm. The parallelism possibilities are introduced in the presented architecture, which is also scalable for different multiple-input multiple-output (MIMO) systems. The novel architecture is implemented on a Virtex-IV field programmable gate array (FPGA) chip using high-level ANSI C++ language based Catapult C Synthesis tool from Mentor Graphics. The used word lengths, the latency of the design, and the required resources are presented and analyzed for 4 x 4 MIMO system with 16- quadrature amplitude modulation (QAM). The detector implementation achieves a maximum throughput of 12.1Mbps at high signal-to-noise ratio (SNR)

Lapin maatilat murrosvaiheessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää lappilaisen maatalouden keskeisimmän ryhmän jatkuvuuden problematiikkaa. Tämä ryhmä, 45–65 vuotta ja 30–60 ha peltoa, on se ryhmä jossa lähitulevaisuudessa tapahtuu suuria muutoksia. Nämä muutokset tulevat ravistelemaan lappilaisen maatalouden rakenteita. Tällä tutkimuksella pyrimme selvittämään miten mahdolliset negatiiviset vaikutukset saataisiin riittävän vähäisiksi. Lapin maatalousyrittäjien keski-ikä on hieman yli 50 vuotta. Keski-ikä on ollut aloittavien yrittäjien vähäisyyden vuoksi edelleen nousussa. Vaikka yrittäjyyden vaihdoksia tapahtuisikin lähivuosina viime vuosia enemmän, nykyisten yrittäjien keski-ikä tulee yhä kasvamaan. Parin viime vuoden aikana kiinnostus maaseutuyrittäjyyteen nuorten keskuudessa on kasvanut, mikä on luonut tietynlaisen kysynnän yrityksen hankintaan. Toisaalta toimintaansa jäähdyttelevien yritysten viimeaikaiset investoinnit ovat olleet minimaalisia. Koska jatkajan olisi tällöin tehtävä suuria investointeja, tällainen strategia voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa sukupolvenvaihdoksen tai muun omistajanvaihdoksen. Lapin maatilojen kokonaismäärä vuonna 2012 oli 1669. Lukumääräisesti suurin viljelijäryhmä, lähes 700 tilaa, ovat alle 20 ha maatilat. Näiden tilojen päätuotantosuunta on nurmi. Kun huomioidaan kaikki nurmitilat, on niiden osuus Lapin maatiloista n. 800 tilaa. Näistä aktiivisia tuotannollisia tiloja on ehkä n. 200. Maidontuotanto on nurmiviljelyn jälkeen suurin tuotantosuunta kaikissa kokoluokissa, vuonna 2012 428 tilaa. Maidontuottajien tilamäärä on ollut koko ajan laskeva. Naudanlihan tuottajia oli vuonna 2012 128 ja lammastiloja 79. Hevostalous, erikoiskasvituotanto, maatilamatkailu ja heinäntuotanto mukaan laskettuna aktiivisten tilojen kokonaismäärä on noin 1000. Kokoluokassa 30–60 ha tilojen lukumäärä vuonna 2012 oli 343 kpl. Tässä kokoluokassa tuotetaan suurin osa Lapin maidosta. Tässä ryhmässä yli puolet maidontuotannosta on ryhmällä joka lopettaa maidontuotannon seuraavan 15 vuoden aikana. Suurimmat ongelmat lappilaisessa maataloustuotannossa ovat yrittäjien keski-iän vääristyminen, maatalousyrittäjien näköalattomuus ja vapaiden peltojen väärä logistinen sijoittuminen. Näistä ongelmista kaksi ensimmäistä voidaan ratkaista maakunnan omilla toimenpiteillä. Tämä tosin vaatii vahvoja toimenpiteitä tulevalla ohjelmakaudella. Tämän raportin lopuksi esitetään toimenpiteitä joilla voidaan vaikuttaa keskikokoisten maatilojen jatkuvuuteen positiivisesti. Toimenpiteinä esitetään muun muassa keskikokoisten tilojen tilakohtaista mahdollisuustarkastelua, lähiruoka-ajatuksen laajentamista koskemaan myös lappilaisia maatiloja, maaseutukuntien elinkeinostrategioiden uudelleen ajattelua ja maaseutuyrittäjyyden positiivista markkinointia