In the organizations of today, learning and knowledge management are becoming invariably important. Communities of practice have gained a lot of popularity during the past two decades, due to their potential in creating value in multiple different ways through managing and creating knowledge. Still, large part of the research is based on communities of practice created within a single organization.
This study analyzes the situation of a potential inter-organizational community of practice and creates development recommedations by combining the existing theory with empiric results obtained from this community of practice. The examined, potential community of practice is created around a service creation methodology called Lean Service Creation. This methodology was created by the orderer of this thesis, a Finnish IT-consultancy called Futurice.
The study utilizes the principles of grounded theory and single-case studies to explore the subject. Data were collected through 16 semi-structured, explorative interviews were conducted between February and September in 2017. Three of the interviewees were community creators and 13 community members.
The community creators did not have a clear and shared understanding regarding the future of the community. They had difficulties in finding their role in relation to the community cultivation activities, but had a lot of different ideas of their potential roles. Currently, the community creators thought that the community building was frozen, although they also recognized multiple values it could generate when alive and functioning.
The community members viewed the community as a very positive initiative. They wished for more clarity and continuity in the community activities and prefered face-to-face meetings instead digital platforms. The organizational context of the potential members affected the kind of activities and support they wished for. There were also similarities recognized in the identities of the community members, which serves as a fruitful ground for the community cultivation.
The community itself is in its infancy, but has a potential to become a good example of inter-organizational collaboration. After obtaining a clarity in their own priorities and roles, the community creators need to start actively cultivating the community, if they decide to invest in it.
Although the findings of this study are specific to this community of practice, hopefully they can act as inspiration and guidance for other inter-organizational learning and collaboration endeavours.Oppimisesta ja tietojohtamisesta on tullut alati tärkeämpää nykyajan organisaatioille. Käytäntöyhteisöjen suosio tietojohtamisessa ja tiedonluonnissa on lisääntynyt dramaattisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Käytäntöyhteisöt luovat arvoa monilla eri tasoilla ja tavoin. Kuitenkin suurin osa käytäntöyhteisöjen tutkimuksesta pohjautuu edelleen yhden organisaation sisäisten käytäntöyhteisöjen tutkimiseen kerralla.
Tämä diplomityö keskittyy analysoimaan erästä potentiaalista käytäntöyhteisöä ja esittämään suosituksia tämän käytäntöyhteisön kehittämisestä. Analyysi toteutetaan yhdistelemällä olemassa olevaa teoriaa diplomityön yhteydessä tehdyn empiirisen tutkimuksen löydöksiin. Tutkimuskohteena oleva käytäntöyhteisö on rakentunut palvelumuotoilumetodologian ympärille. Tämä metodologia on nimeltään Lean Service Creation ja sen on kehittänyt työn tilaaja, suomalainen IT-konsulttiyritys Futurice.
Tämä työ hyödyntää Grounded theory -lähestymistapaa sekä tapaustutkimusta syventyäkseen määriteltyyn aiheeseen. Työn data kerättiin toteuttamalla 16 puolistrukturoitua, tutkivaa haastattelua helmi- ja syyskuun välisenä aikana vuonna 2017. Kolme haastateltavista oli yhteisön luojia ja loput 13 sen jäseniä.
Yhteisön luojilla ei ollut yhtenevää käsitystä yhteisön tulevaisuudesta. Heidän oli näin ollen, myös vaikeaa löytää omaa rooliaan yhteisön aktiivisena ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Ideoita mahdollisista sopivista rooleista kuitenkin oli. Yhteisön luojat pitivät yhteisön nykytilaa hyytyneenä ja jäissä olevana, vaikka tunnistivatkin mitä arvoa yhteisö toimiessaan voisi luoda.
Yhteisön jäsenet suhtautuivat yhteisöön erittäin positiivisesti. He toivoivat jatkuvuutta, selkeyttä sekä kasvokkaisia tapaamisia yhteisön toimintaan. Yhteisön jäsenten kotiorganisaation luoma konteksti vaikutti siihen minkälaista tukea he yhteisöltä toivoivat. Yhteisön jäsenillä tunnistettiin yhteneviä identiteetin piirteitä, mikä toimii hedelmällisenä alustana yhteisön kehittämiselle.
Yhteisö on vielä lapsen kengissä, mutta potentiaalia sen kasvulle löytyy. Yhteisön luojien saavutettua yhteisymmärryksen seuraavien hankkeiden ja prioriteettien suhteen, yhteisön kehitystehtäviin on ryhdyttävä rivakasti, mikäli se sisältyy prioriteetteihin.
Tutkimustulosten toivotaan inspiroivan erilaisiin organisaatioiden välisiin oppimis- ja yhteistyöhankkeisiin, vaikka työn tulokset eivät olekaan laajamittaisesti yleistettävissä
