Aloittavan yrityksen liiketoimintasuunnitelma : case Rakennusalanyritys

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on laatia liiketoimintasuunnitelma toimeksiantajan lähitulevaisuudessa perustettavalle rakennusalan yritykselle. Ennen yrityksen perustamista kannattaa aina laatia liiketoimintasuunnitelma, sillä sitä voidaan käyttää apuna toimintaa suunnitellessa ja kehitettäessä. Tavoitteena on, että tuleva yrittäjä saa selvän kuvan mitä yrityksen perustaminen vaatii ja miten yrityksestä saataisiin kannattava ja menestyksekäs. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantajan pyynnöstä, sillä yrittäjällä on pitkään ollut ajatuksena perustaa yritys, mutta sen todelliset haasteet ja vaatimukset eivät ole olleet hänelle selkeät. Toimeksiantajalle on tuttua itse työ, mutta yrittäjyydestä hänellä ei ole paljon tietoa eikä kokemusta. Työ sisältää kaksi teoriaosuutta, joissa käsitellään yrittäjyyttä ja yrityksen perustamista sekä lisäksi liiketoimintasuunnitelman perusteita. Itse liiketoimintasuunnitelmassa tarkastellaan yrityksen tulevaa toimintaa, kuten toimialaa, asiakkaita ja kilpailijoita sekä yrityksen tarjoamia palveluita. Liiketoimintasuunnitelman tiedot on kerätty keskustelussa yrityksen perustajan kanssa. Opinnäytetyön tuloksena yrittäjälle saatiin kattava teoriaosuus yrittäjyydestä, yrityksen perustamisesta sekä oman yrityksen pyörittämisen vaatimuksista. Itse liiketoimintasuunnitelma sisältää mm. markkinointitoimenpiteet ja tarvittavat investointi – ja rahoituslaskelmat. Valmista liiketoimintasuunnitelmaa voidaan käyttää ohjekirjana ja apuna jatkossa, kun toimintaa kehitetään.The goal of this thesis is to make a business plan for a start-up construction company that is planned to be established in the near future. Before starting a company it is always good to make a business plan since it can be helpful when developing the business. The main objective is to gain a clear vision what establishing a company requires and in what ways the company could be profitable and successful. The thesis was made as a commission as the entrepreneur has had the business concept in his mind for a long time but the real challenges and requirements have not been clear. The client knows the actual work but he has not adequate information or experience about entrepreneurship. The theoretical part handles entrepreneurship and establishing a company and also basics of business plan. The actual business plan reviews the upcoming operations of the company such as branch, customers, competitors and services that the company provides. The information of the business plan is gathered with conversations with the founder of the company. As a result of the thesis the entrepreneur has now an extensive theoretic part of entrepreneurship, establishing a company and also the demands of running his own company. The actual business plan includes, among others, marketing actions and the necessary investment and financial calculations. In the future the finished business plan can be used as a guidebook when the operations are developed

Fosfaattiaineenvaihdunnan säätely ja häiriöt

•La­bo­ra­to­riossa mi­tattu plasman fos­fori ku­vaa pääo­sin fos­faattia. Klii­ni­sessä työs­sä ter­mejä ”fos­fori” ja ”fos­faatti” käy­tetään usein syno­nyy­meinä. •Plasman fos­faatti hei­jastaa huo­nosti ko­ko ke­hon fosfaat­ti­va­ras­toja. •Fos­faatin saan­ti ravin­nosta on suosi­tuksia suu­rempaa. •Plasman fosfaat­ti­pi­toi­suuden kas­vaessa lisä­kil­pi­rau­has­hor­monin (PTH) ja fibrob­las­ti­kas­vu­te­kijän 23 (FGF-23) pitoi­suudet suure­nevat. Tä­mä joh­taa vähen­ty­neeseen fos­faatin reab­sorptioon munuai­sissa ja fosfa­turiaan. •Hy­per­fos­fa­temian yleisin syy on mu­nuaisten vajaa­toi­minta. •Plasman fos­faattia tu­lisi seu­rata sairaa­la­hoitoon joutu­valta huono­kun­toi­selta ja ali­ra­vi­tulta poti­laalta se­kä alko­ho­lis­tilta.Peer reviewe

A review of clinical trials in dietary interventions to decrease the incidence of coronary artery disease

Of the associations between dietary elements and coronary artery disease (CAD), the greatest body of evidence deals with the beneficial effect of reducing the dietary intake of saturated fatty acids and cholesterol. Furthermore, it is well established, on the basis of convincing evidence, that reduction in serum total cholesterol results in reduction in coronary morbidity and mortality, as well as in regression of other atherosclerotic manifestations.In fact, dietary intervention studies revealed that it is possible to reduce the incidence of coronary death and nonfatal myocardial infarction, as well as manifestations of atherosclerosis in cerebral and peripheral arteries, by reducing dietary intake of saturated fat and cholesterol. In two recently reported dietary interventions the incidence of coronary events, especially coronary mortality, and total mortality were reduced by increased intake of n-3 long-chain polyunsaturated fatty acids and by a modification of the diet toward a Mediterranean-type diet (rich in α-linolenic acid. In addition to those findings, the potential efficacy of the dietary newcomers phytostanol and phytosterol esters on reducing coronary incidence is discussed in the present review

Suomalainen kirjallisuuden kenttä : Naiskirjailijuus "Miten kirjani ovat syntyneet" -esitelmissä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassani tarkastelen suomalaista kirjallista elämää, kirjallisuusinstituutiota. Tarkasteluni liikkuu sekä kirjallisuusinstituution sosiologisen mallinnuksen että historiallisen empirian alueilla, tärkeinpinä lähteinä Howard S. Beckerin, Pierre Bourdieun, Juhani Niemen, Erkki Seväsen, Merja Heikkisen ja Katarina Eskolan tutkimukset. Tutkielmani toisessa pääteemassa tutkin erityisesti naiskirjailijuutta sillä suomalaisella kirjallisuuden kentällä, jota työni alkuosassa hahmottelen erilaisten tilasto- ja haastatteluaineistojen avulla. Analysoin neljästi pidetyn studia generalian "Miten kirjani ovat syntyneet" (1968, 1979, 1990, 2000; lyhenteenä MKOS) kirjoina ilmestyneitä esitelmiä naiskirjailijoiden osalta. Pääkysymykseni on, figuroiko sukupuoli kirjailijuudessa: puhuvatko kirjailijanaiset sukupuolen merkityksestä kirjailijantyölle, omalleen tai yleensä, ja jos, niin mitä he sanovat. Analysoin MKOS-esitelmiä yhdistämällä tarkastelussani elämäkertatutkimuksen, feministisen naistutkimuksen ja kirjallisuustutkimuksen sekä enonsiaatioteorian, arvoja luovien puhujakuvien tutkimuksen (Sulkunen ja Törrönen 1997) työkalustoa. Tulkintatieteellinen projekti työni suuren ja monisyisen aineiston äärellä on jo lähtö- kohdissaan luonteeltaan Sisyfoksen työtä muistuttavaa, mikä ei kuitenkaan kelpaa syyksi olla yrittämättä. Feministisen kirjallisuustutkimuksen keskeinen väite on, että kirjailijan käsitteellinen, sosiaalisesti ja kulttuu- risesti tuotettu etumerkki on miespuolinen ja tätä kautta kirjallisuuden kentän toiminta suosii ja tuottaa miehistä estetiikkaa ja suosii mieskirjailijoita. MKOS-aineistossa hieman alle puolet naiskirjailijoista käsittelee kirjailijuutta sukupuolinäkökulmasta. Osassa esitelmiä sukupuolittuneisuuden merkitys kirjailijantyölle on vahvasti läsnä. Samalla käy kuitenkin ilmi, että kir- jailijanaiset eivät pidä luovuutta ja kirjailijuutta ontologisesti sukupuolittuneina. Kentän toiminnot voivat tehdä sukupuolittuneisuudesta realiteetin, joka voi vai- kuttaa naiskirjailijan kokemuksiin kirjailijana, mutta se ei ole välttämätöntä, se ei ole sosiaalinen fakta pakotta- vassa mielessä. Sukupuolella on merkitystä naiskirjailijan uralla ja elämän kokonaisuudessa yksilötasolla ja esimer- kiksi naiskirjallisuuden, naisten kirjoittaman kirjallisuu- den, jatkumon kannalta. Kirjailijuuden ja sen sukupuolittuneisuuden määrittely on moniaineksinen tehtävä. Siinä on mukana kirjallisuus- instituution ja kirjailijoiden toiminnan empiria, josta voi esittää määrällisiä ja tilastollisia faktoja. Toisaalta kirjailijuus toteutuu viimekädessä diskurssien maailmassa ja on siten itsekin diskurssin tuote, sisällöllisesti muuntuva, virtaava käsiite

Suomalaisesta inkeriläiseksi : etninen identiteetti inkerinsuomalaisten elämäntarinoissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan inkerinsuomalaisten etnisen identiteetin rakentumista. Inkerinsuomalaisten etninen identiteetti on joutunut kuluneen vuosisadan aikana moneen kertaan uhatuksi: inkerinsuomalaiset joutuivat Neuvostoliitossa vuodesta 1929 lähtien etnisen vaimon kohteeksi: heidät mm. karkotettiin kotiseudultaan ja suomen kielen käyttö kiellettiin. Vainon vuosina kymmenet tuhannet inkeriläiset vangittiin tai surmattiin. Toinen maailmansota merkitsi inkeriläisasutuksen lopullista hajaantumista. Erityisen mielenkiintoiseksi inkerinsuomalainen identiteetti on noussut, kun ns. paluumuutto alkoi vuonna 1990. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat 17:n pääkaupunkiseudulla asuvan, eri-ikäisen ja eripituisen ajan Suomessa asuneen inkerinsuomalaista syntyperää olevan henkilön haastattelut maalis-heinäkuussa 1999. Haastatteluaineistoa on tulkittu narratiivisen lähestymistavan mukaan ja tarkasteltu, minkälaisia etnisen identiteetin aineksia haastateltavien tuottamista omaa elämää kuvaavista tarinoista nousee. Näitä etnisen identiteetin osatekijöitä on peilattu aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin. Tarkastelun lähtökohtana on inkerinsuomalaisten historiallisesta syistä johtuva etninen erityisluonne: inkeriläisillä ei ollut vuosikymmeniin mahdollisuutta vaalia omaa etnistä identiteettiään ja asuminen vieraiden kulttuureiden keskuudessa on edistänyt sulautumista valtaväestöön. Perestroikan alkaminen, Neuvostoliiton hajoaminen ja paluumuutto Suomeen ovat saattaneet inkerinsuomalaisuuden uuteen asemaan ja etnisen identiteetin uudelleen määrittelyn kohteeksi. Sosiaalipsykologisena viitekehyksenä on sosiaalisen identiteetin teoria. Tuloksena todetaan mm., että muutto Suomeen vaikuttaa ratkaisevasti yksilön tapaan määritellä omaa etnisyyttään. Lähtömaassaan suomalaisten kategoriaan kuuluivat inkerinsuomalaiset., nyt Suomessa se on kantasuomalaisille kuuluva luokka. Inkeriläiset puhuvat itsestään paluumuuttajina. Inkeriläisinä tai inkerinsuomalaisina. Inkerinsuomalaisten etninen identiteetti on yhä enemmän yksilön vapaaehtoisesti rakentama tarkoituksenmukainen kokonaisuus kuin sukujuurista juontuva "verenperimä". Inkerinsuomalaisten etninen identiteetti ei enää välttämättä rakennu pääasiassa suomen kielen ja evankelisluterilaisuuden varaan, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu. Sen sijaan inkeriläisten kohtaloista juontuvalla kärsimyshistorialla on tärkeä merkitys inkerinsuomalaisten etniselle identiteetille. Tärkeimpiä lähteitä tutkimuksessa ovat haastatteluaineiston lisäksi teokset Inkerinsuomalaiset (Takalo, P. & Juote, M., 1995), Kveenit, tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä (Saressalo, L., 1996), Changing European Identities, Social Psychological Analyses of Social Change (Breakwell, G. & Lyons, E. (toim.) 1996)

Addisonin tautia sairastava potilas päivystyksessä

Vertaisarvioitu. Näin hoidan.Addisonin taudilla tarkoitetaan lisämunuaisten kuorikerroksen primaarista vajaatoimintaa. Sen hoitona käytetään gluko- ja mineralokortikoideja fysiologisina korvausannoksina. Stressitilanteessa, kuten akuutin sairauden yhteydessä, glukokortikoiditarve lisääntyy ja potilaita ohjeistetaan itse 2-3-kertaistamaan ylläpitoannos. Addisonin tautia sairastavan potilaan glukokortikoiditarpeen lisääntymisen nopea tunnistaminen päivystyspoliklinikassa on tärkeää. Liian vähäinen gluko- ja mineralokortikoidien saanti suhteessa niiden tarpeeseen voi johtaa hengenvaaralliseen Addisonin kriisiin. Sen laukaisee yleensä infektio tai muu stressitilanne. Kriisin tunnistaminen sekä nopea glukokortikoidi- ja nesteytyshoito ovat elintärkeitä. Potilailla tulisi olla SOS-passi, josta käyvät ilmi sairaus- ja lääkitystiedot

AKSU 2012

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän toimivuus -selvitys (AKSU 2012) on osa laajempaa maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointia. Selvitys perustuu kolmeen kyselyyn, jotka suunnattiin alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen asiantuntijoille, kansalaisjärjestöille sekä elinkeinoelämän toimijoille. Kyselyt on toteutettu siten, että niiden tuloksia on mahdollista verrata vuonna 2004 toteutettuihin vastaavanlaisiin suunnittelun ja ohjauksen asiantuntijoille sekä kansalaisjärjestöille suunnattuihin kyselyihin. Elinkeinoelämän toimijoille suunnattu kysely toteutettiin tässä muodossa nyt ensimmäistä kertaa. AKSU 2012 selvityksessä painopisteet alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen asiantuntijoille kohdistetussa kyselyssä olivat: - Kaavojen työnjaon kehittyminen, ohjaussuhteen toimivuus sekä kaavoituksen sujuvuus - Kaavajärjestelmän käyttö eri tilanteissa - Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen ja niiden soveltaminen - Osallistuminen eri kaavatasoilla Kansalaisjärjestöille suunnatussa kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin kaavoituksen tiedonsaannista, osallistumisesta, vaikutuskeinoista sekä näkemyksiä siitä, miten näkemyksiä oli otettu huomioon. Lisäksi vastaajilta kysyttiin kaavoitukseen liittyvistä toimintatapojen muutoksista viime vuosien aikana. Elinkeinoelämän toimijoilta kysyttiin vastaavia asioita kuin kansalaisjärjestökyselyssä sekä niiden lisäksi kokemuksia kaavoitusprosessin kestosta ja ennakoitavuudesta sekä kaavoituksen vaikutuksista kilpailuun. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laajaa kyselytutkimusta kuntien kaavoittajille, konsulteille, maakuntakaavoittajille, valtion ympäristöhallinnolle ja eri sektoriviranomaisille. Kansalaisjärjestökyselyssä vastaajia olivat erilaiset harraste-, nais- ja perhejärjestöt, luontojärjestöt sekä Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kylätoiminta ja Suomen Omakotiliitto. Elinkeinoelämän toimijoilta vastauksia saatiin yrityksisltä ja järjestöiltä energia-alalta, rakentamisesta ja kiinteistöalalta, kaupasta, teollisuudesta, kaivostoiminnasta, logistiikasta ja kuljetusalalta, muusta palvelutoiminnasta, maa- ja metsätalousalalta sekä joiltakin monialaisilta toimijoilta. Raporttiin on koottu kyselyjen tulokset ja niistä esitettyjä arvioita. AKSU 2012 selvityksen teki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA Helena Ylisen johdolla. Raportoinnin toteuttamiseen osallistuivat myös suunnittelija FM Olli Hokkanen,tutkimuspäällikkö FK Heikki Miettinen sekä projektipäällikkö FM Katariina Pahkasalo