Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan inkerinsuomalaisten etnisen identiteetin rakentumista. Inkerinsuomalaisten etninen identiteetti on joutunut kuluneen vuosisadan aikana moneen kertaan uhatuksi: inkerinsuomalaiset joutuivat Neuvostoliitossa vuodesta 1929 lähtien etnisen vaimon kohteeksi: heidät mm. karkotettiin kotiseudultaan ja suomen kielen käyttö kiellettiin. Vainon vuosina kymmenet tuhannet inkeriläiset vangittiin tai surmattiin. Toinen maailmansota merkitsi inkeriläisasutuksen lopullista hajaantumista. Erityisen mielenkiintoiseksi inkerinsuomalainen identiteetti on noussut, kun ns. paluumuutto alkoi vuonna 1990. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat 17:n pääkaupunkiseudulla asuvan, eri-ikäisen ja eripituisen ajan Suomessa asuneen inkerinsuomalaista syntyperää olevan henkilön haastattelut maalis-heinäkuussa 1999. Haastatteluaineistoa on tulkittu narratiivisen lähestymistavan mukaan ja tarkasteltu, minkälaisia etnisen identiteetin aineksia haastateltavien tuottamista omaa elämää kuvaavista tarinoista nousee. Näitä etnisen identiteetin osatekijöitä on peilattu aikaisemmissa tutkimuksissa tehtyihin havaintoihin. Tarkastelun lähtökohtana on inkerinsuomalaisten historiallisesta syistä johtuva etninen erityisluonne: inkeriläisillä ei ollut vuosikymmeniin mahdollisuutta vaalia omaa etnistä identiteettiään ja asuminen vieraiden kulttuureiden keskuudessa on edistänyt sulautumista valtaväestöön. Perestroikan alkaminen, Neuvostoliiton hajoaminen ja paluumuutto Suomeen ovat saattaneet inkerinsuomalaisuuden uuteen asemaan ja etnisen identiteetin uudelleen määrittelyn kohteeksi. Sosiaalipsykologisena viitekehyksenä on sosiaalisen identiteetin teoria. Tuloksena todetaan mm., että muutto Suomeen vaikuttaa ratkaisevasti yksilön tapaan määritellä omaa etnisyyttään. Lähtömaassaan suomalaisten kategoriaan kuuluivat inkerinsuomalaiset., nyt Suomessa se on kantasuomalaisille kuuluva luokka. Inkeriläiset puhuvat itsestään paluumuuttajina. Inkeriläisinä tai inkerinsuomalaisina. Inkerinsuomalaisten etninen identiteetti on yhä enemmän yksilön vapaaehtoisesti rakentama tarkoituksenmukainen kokonaisuus kuin sukujuurista juontuva "verenperimä". Inkerinsuomalaisten etninen identiteetti ei enää välttämättä rakennu pääasiassa suomen kielen ja evankelisluterilaisuuden varaan, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu. Sen sijaan inkeriläisten kohtaloista juontuvalla kärsimyshistorialla on tärkeä merkitys inkerinsuomalaisten etniselle identiteetille. Tärkeimpiä lähteitä tutkimuksessa ovat haastatteluaineiston lisäksi teokset Inkerinsuomalaiset (Takalo, P. & Juote, M., 1995), Kveenit, tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä (Saressalo, L., 1996), Changing European Identities, Social Psychological Analyses of Social Change (Breakwell, G. & Lyons, E. (toim.) 1996)
