Arviomuistio avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta

Arviomuistiossa tarkastellaan avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta. Muistion taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmakirjaus, jolla sovittiin pakkoavioliittojen kriminalisoinnin selvittämisestä. Arviomuistiossa kuvataan pakkoavioliittoja ilmiönä ja tarkastellaan avioliittoon pakottamisen rangaistavuuden nykytilaa. Muistiossa käydään läpi asiaan liittyvät kansainväliset velvoitteet ja kansainvälistä vertailua. Muistiossa myös analysoidaan voimassa olevia rikoslain säännöksiä ja lainsäädännön esitöitä avioliittoon pakottamisen kannalta sekä arvioidaan vaihtoehtoisia tapoja säätää avioliittoon pakottaminen rangaistavaksi. Arviointityössä havaittiin muun muassa, että voimassa olevat rikoslain ihmiskauppaa, törkeää ihmiskauppaa ja pakottamista koskevat säännökset kattavat avioliittoon pakottamisteot laajalti. Muistion johtopäätöksenä esitetään, että mainitut rikoslain säännökset ovat riittävän kattavat eikä niitä ole tarpeen muuttaa tai täsmentää. Toisaalta esiin tuodaan mahdollisuus täsmentää rikoslain ihmiskauppaa koskevaa säännöstä siten, että säännökseen lisätään teon tarkoitukseksi avioliittoon pakottaminen

Arviomuistio avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta : Lausuntotiivistelmä

Oikeusministeriössä laadittu arviomuistio avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta oli lausuntokierroksella 17.11.2021–14.1.2022. Lausunto tai ilmoitus siitä, että lausuttavaa ei ole, saatiin 46 taholta. Valtaosa lausunnonantajista piti tarpeellisena rikoslain voimassa olevien säännösten täsmentämistä tai avioliittoon pakottamista koskevan erillissäännöksen säätämistä rikoslakiin. Arviomuistiossa käsitellyistä vaihtoehdoista laajinta kannatusta saivat erillissäännöksen säätäminen rikoslakiin ja rikoslain 25 luvun 3 §:n ihmiskauppaa koskevan säännöksen täsmentäminen. Osa lausunnonantajista piti perusteltuna arviomuistiossa tehtyä rajausta, jonka mukaisesti avioliitolla tarkoitetaan juridisesti pätevää avioliittoa, ja avioliittoon pakottamista koskeva mahdollinen sääntely koskisi vain tällaisia liittoja. Jotkut lausunnonantajat katsoivat, että avioliiton käsitteen tulisi avioliittoon pakottamista koskevissa säännöksissä kattaa myös esimerkiksi uskonnolliset liitot, joita ei ole solmittu juridisesti pätevällä tavalla. Osassa lausunnoissa kiinnitettiin erityisesti huomiota tarpeeseen huolehtia avioliittoon pakottamisen uhreiksi joutuneille tarjottavista tukipalveluista. Lisäksi osa lausunnonantajista toi esiin tarpeen panostaa pakkoavioliittoja koskevan tiedon ja tietoisuuden sekä osaamisen lisäämiseen

Esitysluonnos vaikutusvallan kauppaamisrikoksen säätämiseksi rangaistavaksi : Lausuntotiivistelmä

Oikeusministeriössä valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä ja laiksi rikoslain muuttamisesta oli lausuntokierroksella 13.10.– 25.11.2022. Esitysluonnokseen sisältyi ehdotus rikoslain täydentämisestä vaikutusvallan kauppaamisrikosta koskevalla säännöksellä ja oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamisesta vaikutusvallan kauppaamisrikokseen. Lausunto tai ilmoitus siitä, että lausuttavaa ei ollut, saatiin 37 taholta. Valtaosa lausunnonantajista suhtautui esitysluonnokseen myönteisesti, muutama lausunnonantaja neutraalisti. Moni lausunnonantaja arvioi vaikutusvallan kauppaamisrikoksen kriminalisoinnin tehostavan korruption torjuntaa erityisesti tapauksissa, joissa lahjusrikos toteutetaan välittäjää käyttäen. Muutaman lausunnonantajan näkemys esitysluonnoksesta oli kielteinen. Näissä lausunnoissa säännösluonnoksessa nähtiin muun muassa rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen liittyviä puutteita. Osassa lausunnoista kiinnitettiin huomiota tiettyihin vaikutusvallan kauppaamisrikoksen tunnusmerkistötekijöihin tai säännösluonnosta koskeviin perusteluihin. Jatkovalmistelussa pidettiin tärkeänä esimerkiksi selkeyttää ja konkretisoida esitysluonnosta, muun muassa asiallisen ja epäasiallisen vaikuttamisen eroa, esimerkiksi tyyppitapausten ja esimerkkien avulla

Valtion ydinjätehuoltorahaston sijoitustoiminnan kehittäminen - loppuraportti

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti huhtikuussa 2018 työryhmän, jonka tehtävänä oli Valtion ydinjätehuoltorahaston (VYR) sijoitustoimintaa ja sijoitusinstrumenttien valikoimaa sääntelevän oikeusnormiston tarkastelu ja mahdolliset muutosehdotukset. VYR:n hallinnoimien varojen sijoittamista koskevaa sääntelyä ja hallinnointia on työryhmän näkemyksen mukaan mahdollista uudistaa siten, että luodaan edellytyksiä rahaston varojen nykyistä parempaan tuottoon pitkällä aikavälillä, mutta huolehditaan samalla rahaston varojen riittävyydestä ydinjätehuollon kustannuksiin. Työryhmä esittää päätelmänään, että VYR:n sijoitustoiminnan riskitason nostaminen paremman tuoton mahdollistamiseksi voidaan toteuttaa rahastosta takaisin lainattavan osuuden pienentämisellä esimerkiksi rajoittamalla sekä jätehuoltovelvollisten että valtion takaisinlainausoptiota. Tämä mahdollistaisi varojen pitkäjänteisemmän sijoittamisen ja monipuolisemman sijoitusinstrumenttien valikoiman. Jätehuoltovelvollisten lainausoptiota voitaisiin rajoittaa esimerkiksi 60 prosenttiin rahaston koko varallisuudesta, ja valtion lainausoptio voitaisiin korvata velvollisuudella sijoittaa vähintään 20 prosenttia rahaston varoista valtion velkakirjoihin. Näin osa rahaston varoista olisi aina käytettävissä muuhun sijoitustoimintaan kuin takaisinlainaukseen. Työryhmä esittää raportissaan vaihtoehtoja myös VYR:n lainaustoiminnan ja sijoitustoiminnan riskienhallinnan sekä VYR:n organisoinnin ja hallintomallin kehittämiseksi