Occupational health check-ups and health-promoting programs and asthma

BackgroundThe focus in occupational health check-ups is in work and health, but they offer also a possibility to assess health behavior and give guidance e.g. on weight control. We wanted to study whether having occupational health checks-up, receiving physicians' advice to change health behavior or participation in health promotion programs had an effect on obesity in a five-year follow-up from 1998 to 2003 in asthmatic and non-asthmatic workers.MethodsAltogether 23,220 individuals aged 20-54years were picked up from a randomized Finnish population sample. Univariate and multivariate logistic regression analysis was used to calculate the risk for obesity in 2003. The variables used in the modelling were gender, age, smoking, asthma, depression, and physical workload.ResultsBoth asthmatic and non-asthmatic workers gained weight during the follow-up. Of the asthmatics 48 and 47% of the non-asthmatics had occupational health-check-up in the last 5years. Of the asthmatics 18 and 14% of the non-asthmatics had received physician's advice to change their health behavior (p30) in 2003 were gender (men OR 1.19), older age (OR 1.25), smoking (OR 1.07) or depression (OR 1.44).ConclusionsResults show that having occupational health checks-up or receiving physicians' advice to change health behavior or participation in health promotion programs did not stop gain of weight during a five-year follow-up. Asthmatic workers did not differ from non-asthmatics. Male gender, older age, smoking, and depression were associated with obesity but not the physical workload.Peer reviewe

Occupational health check-ups and health-promoting programs and asthma

BackgroundThe focus in occupational health check-ups is in work and health, but they offer also a possibility to assess health behavior and give guidance e.g. on weight control. We wanted to study whether having occupational health checks-up, receiving physicians' advice to change health behavior or participation in health promotion programs had an effect on obesity in a five-year follow-up from 1998 to 2003 in asthmatic and non-asthmatic workers.MethodsAltogether 23,220 individuals aged 20-54years were picked up from a randomized Finnish population sample. Univariate and multivariate logistic regression analysis was used to calculate the risk for obesity in 2003. The variables used in the modelling were gender, age, smoking, asthma, depression, and physical workload.ResultsBoth asthmatic and non-asthmatic workers gained weight during the follow-up. Of the asthmatics 48 and 47% of the non-asthmatics had occupational health-check-up in the last 5years. Of the asthmatics 18 and 14% of the non-asthmatics had received physician's advice to change their health behavior (p30) in 2003 were gender (men OR 1.19), older age (OR 1.25), smoking (OR 1.07) or depression (OR 1.44).ConclusionsResults show that having occupational health checks-up or receiving physicians' advice to change health behavior or participation in health promotion programs did not stop gain of weight during a five-year follow-up. Asthmatic workers did not differ from non-asthmatics. Male gender, older age, smoking, and depression were associated with obesity but not the physical workload.Peer reviewe

Yhdessä ja tiedolla parempaa vesihuoltoa : Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 Esite

Hämeen haja-asutuksen vesihuolto-strategia 2030 on laadittu katalyytiksi vesihuollon arvostuksen, kehittämisen ja yhteistyön sekä toimintavarmuuden lisäämiseksi taajamien ulkopuolisilla alueilla. Strategian tavoitteena on osaltaan lisätä taajamien ulkopuolisten alueiden kehittymistä ja hyvän arjen varmistamista. Toimiva vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, jonka tulee olla varmistettuna kaikissa oloissa

Yhdessä ja tiedolla parempaa vesihuoltoa : Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030

Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 on laadittu vauhdittamaan vesihuollon kuntoon saattamista sekä asianmukaista ylläpitämistä. Tämä strategia korvaa vuonna 2004 laaditun Hämeen vesihuollon toteuttamisstrategian. Strategia käsittää Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueet. Hämeessä haja-asutuksen vesihuolto perustuu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisiin vedenhankinta- ja jätevesienkäsittelyratkaisuihin. Kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestämisessä on edelleen paljon tehtävää hyvän talousveden saannin turvaamiseksi sekä asianmukaisen jätevesienkäsittelyn varmistamiseksi. Tiiviisti asutuilla alueilla vesihuolto perustuu yleensä yhteisiin vesihuoltoratkaisuihin, jotka on järjestetty kunnallisten laitosten tai yksityisomisteisten vesiosuuskuntien ja -yhtymien toimesta. Yhteisen vesihuollon alueilla tarvitaan toimia hyvien ja laadukkaiden vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 keskeisinä tavoitteina on esittää vesihuollon alueelliset ja toiminnalliset erityispiirteet, vesihuollon kehittämistarpeet sekä eri toimijat osana haja-asutuksen vesihuoltoketjua. Strategian tavoitteena on myös esittää yhteisiä ja toimijakohtaisia suosituksia, joita hyödyntämällä saavutetaan vesihuoltostrategian visio vuoteen 2030 mennessä. Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 tarkoituksena on toimia katalyyttina vesihuollon arvostuksen, kehittämisen, yhteistyön, tiedon ja toimintavarmuuden lisäämiseksi taajamien ulkopuolisilla alueilla. Haja-asutuksen vesihuollon arvostus sekä vesihuoltolaitosten tarjoaminen palveluiden turvaaminen ja kiinteistökohtaisen vesihuollon kehittäminen ovat uinuvassa tilassa. Vesihuoltostrategiassa esitetyt suositukset suositellaan otettavaksi huomioon ja käyttöön eri toimijoiden osalta haja-asutuksen vesihuollon kehittämisessä ja vesihuollon hyvän tilan ylläpitämisessä. Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 toteutuksesta vastasi Hämeen ELY-keskus. Strategian toteutusta ohjasi ryhmä, jossa oli edustettuina Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntaliitot, kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisia ja vesihuoltolaitoksia sekä Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu

Kokemuksia tietojen vaihdosta työterveysyhteistyössä: terveystarkastuksessa kirjattavat tiedot

TiivistelmäTyöterveyshuollon terveystarkastuksissa kertyy tietoa työntekijöiden terveydentilasta, työ- ja toimintakyvystä sekä työolosuhteista. Halusimme kartoittaa, mitkä terveystarkastuksessa kirjattavat tiedot ovat asiantuntijoiden mielestä oleellisia työterveyshuollon tietojen vaihdossa työntekijän, työnantajan, muun terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen kanssa.Tutkimuksessa käytettiin Delphi-menetelmää. Kysyimme asiaa työterveyslääkäreiltä, työterveyshoitajilta, työfysioterapeuteilta ja työterveyspsykologeilta (n=40). Tutkimusaineisto kerättiin kolmella sähköisellä kyselyllä, joista ensimmäisen vastausprosentti oli 76 %, toisen 73 % ja kolmannen 73 %. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällön analyysilla. Tärkeimmät työterveyshuollon tietojenvaihdon kannalta terveystarkastuksessa potilaskertomukseen kirjattavat tiedot olivat sairaudet ja oireilu (erityisesti työperäiset), jatkotoimenpiteet, -suunnitelma ja seuranta sekä työntekijän oma arvio työkyvystä ja työssä selviytymisestä.Tutkimus tuotti uutta tietoa työterveyshuollon kirjaamisesta terveystarkastusten näkökulmasta. Tuloksia voidaan hyödyntää työterveyshuollon tietojärjestelmien ja terveystarkastusten tietorakenteen ja -sisältöjen kehittämisessä työterveysyhteistyötä tukeviksi. AbstractInformation about employees' health, work ability and functional capacity, as well as working conditions is collected in occupational health checkups. We wanted to find out, which data in occupational health checkups is regarded by the experts in occupational health services (OHS) relevant for the exchange of information between OHS and the employee, employer, other health services and social security system.The research used the Delphi method. We asked about the relevant data for the information exchange from the OH physicians, OH nurses, OH physiotherapists and OH psychologists (n = 40) with three electronic questionnaires. The response rate was 76%, 73% and 73%, respectively. The data was analyzed with content analysis.The most relevant data for the exchange of information to be documented in electronic health records in health checkups were work-related diseases and symptoms, action plan and follow-up, as well as the employee's own assessment of work ability and coping at work.The research produced new information that can be used in the development of health information systems in OHS and the data structure and contents of occupational health checkups to serve better information exchange between OHS and the employee, employer, other health services and social security system

Työterveyshuollon laatukysely ja laatutasoluokitus 2018

Työterveysyksiköillä on ollut jo pitkään erilaisia laatujärjestelmiä, joita on myös auditoitu. Vuodesta 2014 lähtien on työterveyshuolloilta edellytetty kirjallista hyvän työterveyshuolto-käytännön mukaista laatujärjestelmää (VNa 708/2013, § 5). Laatujärjestelmän tavoitteena on varmistaa, että työterveyshuollon asiakkaat saavat tasalaatuisia palveluja kaikkialla Suomessa. Työterveyshuollon laadun seuranta edellyttää, että tavoitteet on määritelty selkeästi, toimintaprosessit on kuvattu ja mittarit toiminnan seuraamiseksi on määritelty niin, että myös työterveyshuollon asiakkaan on mahdollista seurata ja arvioida työterveysyksikön toimintaa sekä palvelujen ja yhteistyön laatua ja vaikuttavuutta. (Uitti ym. 2014) Valtakunnallinen Työterveyshuollon laatuverkosto on toiminut vuodesta 2016 lähtien. Sen ovat perustaneet Työterveyslaitos ja työterveystoiminnan laadun edistämisestä kiinnostuneet työterveysyksiköt. Yhtenä verkoston tavoitteena on kehittää valtakunnallinen laatumittaristo ja tasoluokitus työterveyspalveluiden laadun arviointia varten. Yhteisen kehittämistyön tuloksena syntyi nyt raportoitava ensimmäinen työterveyshuollon laatuverkoston jäsenille suunnattu laatukysely. Työterveysyksiköt voivat käyttää kyselyn tietoja oman toimintansa kehittämiseen sekä oman toiminnan vertailuun muihin yksiköihin nähden

Kirjaamisopas : Työterveyshuolto

Julkaisun sähköinen versio:https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULRKTT Työterveyshuollon kirjaamisen opas kuuluu THL:n kirjaamisen oppaiden sarjaan, jonka tarkoitus on ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä kansallisesti potilastiedon yhdenmukaisiin rakenteisiin kirjaamiskäytäntöihin, mikä parantaa tietojen yhteiskäytettävyyttä eri organisaatioiden ja ammattihenkilöiden välillä ja mahdollistaa tietojen hyödyntämistä myös toisiokäyttöön. Opas on tarkoitettu kaikille työterveyshuollossa toimiville ja asiakas- ja potilastietoa kirjaaville. Rakenteisten tietojen määrittelyssä on huomioitu työterveyshuollon erityinen tehtävä työikäisten terveydenhuollossa, työkyvyn ja sairauksien työhön liittyvyyden arvioinnissa ja kirjaamisessa. Ohjeeseen on sisällytetty työterveyshuoltoa koskeva oleellinen kirjattava tieto. Lisäksi mukana on tietoa työterveyshuoltoa koskevasta valtakunnallisesta tilasto- ja rekisteritoiminnan tiedonkeruusta.1.

Ruokohelven polttoaineketjun kehittäminen liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi

vokKA

Työpaikkaselvityksen digitaaliset ratkaisut ja kehittämistarpeet työterveyshuollossa

One of the main activities of occupational health services is regular workplace surveys. The purpose of workplace surveys is to investigate the hazards, exposures and strains of the work environment and evaluate their impact on employees’ health and safety and propose actions to improve health and safety at work. However, the changing working life and digitalization have increased the diversity of work, which is increasingly being done in virtual work communities. A digital workplace survey has become more common in occupational health services. The purpose of the study was to produce information about the digitized workplace survey in occupational health services. The study was conducted as a qualitative study during August to September 2019. The informants of the study (n=18) were occupational health professionals working in eight occupational health providers. The material was collected with group discussions (n=8), in which the themes were from the stages of the process of workplace survey in occupational health services and was analyzed using the content analysis method. Most commonly the digital workplace survey included a digital health and working conditions questionnaires for supervisors and employees, which produced a risk view with an individual and group levels. Some occupational health professionals used a digital platform, mainly for the management of workplace survey documents and communication with employers. The harmonization of digital surveys and better utilization of previous workplace surveys were mentioned as the development needs. Besides, the workplace survey reports should be displayed more visually to the workplaces. The digital workplace study is most often an electronic questionnaire. Although slight progress of technology has been made, it is necessary to continue the development of a digital workplace study process. Especially because technology makes it possible to find out about working conditions in a more versatile way. Also, on workplaces where occupational health professionals cannot be physically visited.Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön lähtökohta ja osa työpaikan työsuojelutoimintaa. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto arvioi toistuvin työpaikkakäynnein työhön, työympäristöön ja työyhteisöön liittyvien terveysvaarojen, kuormitustekijöiden ja voimavaratekijöiden terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle. Muuttunut työelämä ja digitalisaatio ovat kuitenkin lisänneet työn monimuotoisuutta ja työtä tehdään yhä enemmän virtuaalisissa työyhteisöissä. Siksi digitalisoitu työpaikkaselvitys on yleistynyt työterveyspalveluissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa työterveyshuollon digitalisoidusta työpaikkaselvityksestä. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena elo-syyskuussa 2019. Tutkittavat (n = 18) olivat työterveysammattilaisia, jotka työskentelivät kahdeksalla eri työterveyshuollon palveluntuottajalla. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluina (n = 8), joiden teemat liittyivät työterveyshuollon työpaikkaselvitysprosessin eri vaiheisiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Haastattelujen mukaan digitalisoitu työpaikkaselvitys sisälsi yleisimmin esihenkilöille ja työntekijöille kohdennetun sähköisen kyselyn työn vaara- ja kuormitustekijöistä sekä digitaalisen alustan työterveyshuollon ja työpaikan yhteiseen dokumenttien hallintaan ja yhteydenpitoon. Kehitystarpeina mainittiin sähköisten kyselyjen yhtenäistäminen sekä mahdollisuus hyödyntää aiempia työpaikkaselvitysraportteja. Lisäksi työpaikkaselvitysraportit pitäisi pystyä näyttämään työpaikoille visuaalisemmassa muodossa. Digitalisoitu työpaikkaselvitys on useimmiten sähköinen kyselylomake. Vaikka teknologian käytössä on tapahtunut pientä edistystä, on välttämätöntä jatkaa työpaikkaselvitysprosessin digitaalista kehittämistä. Teknologia mahdollistaa työn reaaliaikaisen havainnoinnin, jopa niillä työpaikoilla, joissa työterveyshuollon ammattilaiset eivät voi käydä fyysisesti paikalla