Hämeen haja-asutuksen vesihuolto-strategia 2030 on laadittu katalyytiksi vesihuollon arvostuksen, kehittämisen ja yhteistyön sekä toimintavarmuuden lisäämiseksi taajamien ulkopuolisilla alueilla. Strategian tavoitteena on osaltaan lisätä taajamien ulkopuolisten alueiden kehittymistä ja hyvän arjen varmistamista. Toimiva vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, jonka tulee olla varmistettuna kaikissa oloissa

Leino, Jussi

Virola, Timo

Finnish

Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 on laadittu vauhdittamaan vesihuollon kuntoon saattamista sekä asianmukaista ylläpitämistä. Tämä strategia korvaa vuonna 2004 laaditun Hämeen vesihuollon toteuttamisstrategian. Strategia käsittää Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien alueet.
Hämeessä haja-asutuksen vesihuolto perustuu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisiin vedenhankinta- ja jätevesienkäsittelyratkaisuihin. Kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestämisessä on edelleen paljon tehtävää hyvän talousveden saannin turvaamiseksi sekä asianmukaisen jätevesienkäsittelyn varmistamiseksi. Tiiviisti asutuilla alueilla vesihuolto perustuu yleensä yhteisiin vesihuoltoratkaisuihin, jotka on järjestetty kunnallisten laitosten tai yksityisomisteisten vesiosuuskuntien ja -yhtymien toimesta. Yhteisen vesihuollon alueilla tarvitaan toimia hyvien ja laadukkaiden vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.
Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 keskeisinä tavoitteina on esittää vesihuollon alueelliset ja toiminnalliset erityispiirteet, vesihuollon kehittämistarpeet sekä eri toimijat osana haja-asutuksen vesihuoltoketjua. Strategian tavoitteena on myös esittää yhteisiä ja toimijakohtaisia suosituksia, joita hyödyntämällä saavutetaan vesihuoltostrategian visio vuoteen 2030 mennessä.
Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 tarkoituksena on toimia katalyyttina vesihuollon arvostuksen, kehittämisen, yhteistyön, tiedon ja toimintavarmuuden lisäämiseksi taajamien ulkopuolisilla alueilla. Haja-asutuksen vesihuollon arvostus sekä vesihuoltolaitosten tarjoaminen palveluiden turvaaminen ja kiinteistökohtaisen vesihuollon kehittäminen ovat uinuvassa tilassa. Vesihuoltostrategiassa esitetyt suositukset suositellaan otettavaksi huomioon ja käyttöön eri toimijoiden osalta haja-asutuksen vesihuollon kehittämisessä ja vesihuollon hyvän tilan ylläpitämisessä.
Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 toteutuksesta vastasi Hämeen ELY-keskus. Strategian toteutusta ohjasi ryhmä, jossa oli edustettuina Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntaliitot, kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisia ja vesihuoltolaitoksia sekä Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu

National Library of Finland DSpace Services

Yhdessä ja tiedolla parempaa vesihuoltoa : Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030

Yhdessä ja tiedolla parempaa vesihuoltoa - Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030Hämeen haja-asutuksen  vesihuoltostrategia 2030 Miksi strategia on laadittu?Hämeen haja-asutuksen vesihuolto-strategia 2030 on laadittu katalyytiksi vesihuollon arvostuksen, kehittämisen ja yhteistyön sekä toimintavarmuuden lisäämiseksi taajamien ulkopuolisil-la alueilla. Strategian tavoitteena on osaltaan lisätä taajamien ulkopuolisten alueiden kehittymistä ja hyvän arjen varmistamista. Toimiva vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, jonka tulee olla varmistettuna kaikissa oloissa. Huoli haja-asutuksen vesihuollon rapautumisesta, kuten vesihuoltolaitos-ten ja -yhtymien tarjoamien palveluiden turvaamiskyvystä sekä kiinteistökohtai-sen vesihuollon tilasta, on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Tilanteeseen ovat vaikuttaneet vuosien 2014–2017 vesihuolto- ja ympäristölainsäädäntö-muutokset, vesihuollon tukirahoituksen alasajo vuoden 2016 jälkeen sekä kuntien vesihuollon yleisen kehittämisen vähentyminen ja poliittisen tahtotilan puuttuminen.  Strategiaan pääset  tutustumaan  Doria-julkaisuarkistossajätevesienkäsittelyvaatimuksia. Tarvitta-viin toimenpiteisiin ryhtyminen edellyt-tää kiinteistöjen omistajille ja -haltijoille tarjottavan asiakaspalvelun kehittämistä ja vesihuoltotiedon laajempaa käyttöön-ottoa.Kuva: Timo VirolaHaja-asutuksen vesihuollon nykytilaHämeessä haja-asutuksen vesihuolto perustuu pääsääntöisesti kiinteistökoh-taisiin vedenhankinta- ja jätevesienkäsit-telyratkaisuihin. Tiiviisti asutuilla alueilla vesihuolto perustuu yleensä yhteisiin vesihuoltoratkaisuihin, jotka on järjestet-ty kunnallisten laitosten tai yksityisomis-teisten vesiosuuskuntien ja -yhtymien toimesta.Yhteisen vesihuollon alueilla tarvi-taan toimia palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Kunnallisilla vesihuolto-laitoksilla ja vesiyhtymillä on haasteita tuottaa kestäviä ja toimintavarmoja vesi-huoltopalveluja. Haasteita aiheuttavat erityisesti laitosten osaamis-, henkilö- ja talousresurssien niukkuus sekä kuntien omistaja- ja kehittämisohjauksen vaja-vaisuus. Vesihuollon toimintavarmuus edellyttää useita eri tasoisia toimenpitei-tä ja yhteistyön tiivistämistä. Kiinteistökohtaisen vesihuollon järjes-tämisessä on paljon tehtävää hyvän talousveden saannin turvaamiseksi sekä asianmukaisen jätevesienkäsitte-lyn varmistamiseksi. Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan haasteina ovat talous-vesikaivojen rakenteiden heikko kunto, huollon laiminlyönnit sekä talousveden määrä- ja laatuongelmat. Jätevesihuol-lon suurimmat puutteet liittyvät itse puhdistusjärjestelmiin, jotka eivät täytä Kuva: Timo VirolaStrategian tavoiteStrategian tavoitteena on tarjota toimen-pidesuosituksia asioiden kuntoon saat-tamiseksi ja tunnistaa niiden jalkautta-misessa tarvittavat toimijat. Suositusten käyttöönotolla vastataan haja-asutuksen vesihuollon kehittämistarpeisiin ja mahdollisimman hyvän haja-asutuksen vesihuollon toteutumiseen vuoteen 2030 mennessä. Samalla varaudutaan vesihuollon toimintaympäristöön koh-distuviin muutosvoimiin, kuten väestön muuttoliikkeeseen, ilmastonmuutok-seen, hiilineutraaliuden tavoitteluun ja kiertotalouden toteutumiseen. VESIHUOLLON ARVOSTUKSEN LISÄÄMINENYhteistyö, näkyvyys ja viestintä STRATEGISEN SUUNNITTELUN LISÄÄMINENKunnan  vesihuoltopolitiikka ja vesihuollon kehittämissuunnitelmaTOIMIJOIDEN TEHTÄVIEN SELVENTÄMINENTunnistaminen, kuvaaminen ja sopiminenTIEDOLLA JOHTAMISEN LISÄÄMINENTietolähteet, tiedon tuottaminen, dokumentointi ja hyödyntäminenVarautumisen parantaminenKIINTEISTÖKOHTAISEN TALOUS- JA JÄTEVESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEETVESIHUOLTOLAITOSTEN, VESIOSUUSKUNTIEN JA -YHTYMIEN KEHITTÄMISTARPEETVesihuolto-palveluiden turvaaminenUlkopuolisten palveluiden hyödyntäminenLaitosten osaamisen kehittäminenVarautumisen parantaminenHÄMEEN HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON VISIO 2030VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA ON LAADUKASTA JA TURVATTUA YLEISET KEHITTÄMISTARPEETKEHITTÄMISTARPEISIIN VASTAAMINEN SUOSITUSTEN AVULLAYHDESSÄ JA TIEDOLLA PAREMPAA VESIHUOLTOA - HÄMEEN HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTOSTRATEGIA 2030KIINTEISTÖILLÄ ON KÄYTETTÄVISSÄ RIITTÄVÄSTI HYVÄÄ TALOUSVETTÄ JA JÄTEVEDET KÄSITELLÄÄN ASIANMUKAISESTI VESIHUOLLON PÄÄTÖKSET JA RATKAISUT PERUSTUVAT TIETOON JA VASTAAVAT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN Toimijoiden välisen yhteistyön lisääminenUlkopuolisten palveluiden hyödyntäminenAsiakaspalvelun lisääminenMiten asioiden pitäisi olla?Toimintavarma haja-asutuksen vesihuol-to tulee nähdä osana kunnan elinvoiman kehittämistä ja kuntalaisten hyvinvoin-nista huolehtimista. Erilaisten toimenpi-teiden ja palveluiden tarjoamattomuus tai niiden alas ajaminen ei ole vaihto-ehto, koska julkinen valta takaa monet niistä laissa. Kyseeseen tulee esimer-kiksi kunnan vesihuollon kehittämis- ja järjestämisvastuu.Miten edetään?Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostra-tegian vision saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä etenee jalkauttamalla suosituksissa esitettyjä toimenpiteitä. Jokaiselle suositukselle on esitetty saavutettavia hyötyjä, päävastuutaho(t) ja muut osallistujatahot. Suurin osa suo-situksista etenee koko strategiakauden ajan. Strategian etenemistä ja suosi-tusten toteutumista seuraa vuosittain kokoontuva alueellinen ryhmä. Seuran-taryhmässä on edustettuna samat orga-nisaatiot, jotka osallistuivat strategian laatimiseen. Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostra-tegia 2030 suositusten jalkauttaminen tukee osaltaan Kansallisen vesihuolto-uudistuksen toimeenpanoa sekä Itäisen ja Eteläisen Suomen vesihuoltostrate-gian 2050 (Päijät-Häme) ja Läntisen Suomen vesihuoltostrategian 2050 (Kanta-Häme) toimeenpanoa ja tavoite-tilojen saavuttamista. Kuka vastaa vesihuollon kehittämisestä?Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta ja vesihuol-tolaitos huolehtii vesihuollosta toiminta-alueellaan. Kunta vastaa vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä alueel-laan. Kunnan tulee huolehtia tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymisestä tilanteissa, joissa suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuo-jelulliset syyt sitä vaativat. Säädöksillä on pyritty selventämään erityisesti kunnan ja vesihuoltolaitok-sen keskinäistä suhdetta ja vastuita vesihuoltopalvelujen kehittämisessä erityisesti laitosten toiminta-alueiden ulkopuolella. Kunnan vesihuollon kehit-tämisvelvollisuuteen kuuluu myös kiin-teistökohtaisten vesihuoltoratkaisujen kehittämiseen ja palvelujen tarjonnan kehittämiseen liittyviä toimia. Kunnalla on käytännössä parhaat edellytykset huolehtia siitä, että vesihuollon palve-lujen tuottamiseen ryhdytään tarpeen vaatiessa.Hämeen haja-asutuksen vesihuollon nykytila (2020)Yhteinen vesihuolto Kiinteistökohtainen talous- ja jätevesihuoltoHämeessä on yhteensä 85 yhteisiä vesihuol-topalveluja tarjoavaa toimijaa. Näistä kun-nallisia vesihuoltolaitoksia ja -yhtiöitä on 22, vesiosuuskuntia ja -yhtymiä on 30 sekä muita toimijoita on yhteensä 33, jotka eivät toimi kunnan hyväksymällä toiminta-alueella.Hämeen vapaa-ajan asunnoista noin 4 600 on vesijohtoverkoston palveluiden piirissä, joka on noin 10 % haja-asutusalueille sijoittuvien vapaa-ajan asuntojen kokonaismäärästä. Jätevesiviemäriverkon palveluiden piirissä on yhteensä noin 3 400 vapaa-ajan asuntoa, joka on noin 8 % asuntoa haja-asutusalueille sijoittu-vien vapaa-ajan asuntojen kokonaismäärästä.Hämeessä kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa on noin 38 000 asukasta ja noin 40 000 vapaa-ajan asuntoa. Hämeessä haja-asu-tuksen väkiluku on noin 55 000.Hämeessä kiinteistökohtaisen jätevedenkäsit-telyn varassa on noin 43 000 asukasta ja noin 41 000 vapaa-ajan asuntoa. Näistä ranta- ja pohjavesialueilla on noin 9 500 asukasta ja noin 31 500 vapaa-ajan asuntoa. Muilla alueilla on noin 33 500 asukasta ja noin 9 500 vapaa-ajan asuntoa.Strategiatyöstä on vastannut Hämeen ELY-keskus. Työn ohjausryhmässä edustettui-na ovat olleet Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Asikkalan kunta, Hollolan kunnan vesihuoltolaitos, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelu, Hämeenlinnan kaupungin terveysvalvonta, Tammelan kunnan vesihuoltolaitos, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry. Tutustu strategiaan tästä.Lisätietoja ELY-keskus Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntaliitot, kuntien virkamiehet ja vesihuoltolaitoksetKuva: Timo VirolaHämeen elinkeino-,  liikenne- ja ympäristökeskusKirkkokatu 12PL 29, 15140 Lahtipuh. 0295 025 000www.ely-keskus.fi/hamewww.ely-keskus.fi

Yhdessä ja tiedolla parempaa vesihuoltoa : Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 Esite

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/183572/Yhdess%c3%a4%20ja%20tiedolla%20parempaa%20vesihuoltoa%2c%20H%c3%a4meen%20haja-asutuksen%20vesihuoltostrategia%202030%20esite.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Yhdessä ja tiedolla parempaa vesihuoltoa : Hämeen haja-asutuksen vesihuoltostrategia 2030 Esite

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

National Library of Finland DSpace Services

National Library of Finland DSpace Services