”Taivashan siinä on rajana minkälaisia toiminnallisia menetelmiä sitä voi kehitellä”:undersökning om funktionella undervisningsmetoder som ämnes- och speciallärare använder i sin svenskundervisning

Abstrakt. Syftet med denna avhandling var att forska i funktionella undervisningsmetoder som ämneslärare i svenska språket och speciallärare använder i sin svenskundervisning. Därtill studerades hur ämneslärare och speciallärare beaktar i funktionell svenskundervisning elever som behöver någon form av stöd i sitt lärande och sin skolgång. Undersökningsmaterialet samlades in genom ett elektroniskt frågeformulär i Webropol samt intervjuer. Informanterna var 16 ämneslärare i svenska språket, fem speciallärare och en som har behörighet som ämnes- och speciallärare. Materialet analyserades genom kvantitativ enkätundersökning och kvalitativ innehållsanalys. Undersökningens resultat visade att både ämneslärare och speciallärare använder mångsidigt olika funktionella undervisningsmetoder i sin svenskundervisning. De funktionella undervisningsmetoder som nämndes indelades i sex kategorier: lekar och spel, rörelse, drama, visualisering, berättelser och musik. Lekar och spel omfattade över hälften och rörelse ungefär fjärdedelen av alla funktionella undervisningsmetoder som informanterna utnyttjar. Resultaten visade även att det inte fanns stora skillnader i användningen av funktionella undervisningsmetoder mellan ämneslärare och speciallärare. Enligt ämneslärares svar på frågeformuläret indelades stödet de ger vid funktionell svenskundervisning i differentiering, stödet från läraren eller från skolgångsbiträdet, stödet från klasskamrater samt tydliga instruktioner och en tydlig struktur i undervisningen. Speciallärare lyfte fram alla ovannämnda stödåtgärder utom stödet från klasskamrater i sina svar på frågeformuläret och i intervjuerna. Både ämnes- och speciallärare ansåg att differentiering var den mest använda stödåtgärden vid funktionell svenskundervisning. Å ena sidan lyfte ungefär hälften av informanterna fram att funktionella undervisningsmetoder vanligtvis är nyttiga speciellt för elever som behöver någon form av stöd. En del av dessa informanter nämnde att funktionella undervisningsmetoder exempelvis förbättrade elevernas förmåga till koncentration. Å andra sidan var både ämneslärare och speciallärare eniga om att funktionella undervisningsmetoder inte lämpar sig för alla och att läraren ska känna sina elever för att kunna planera så ändamålsenlig undervisning som möjligt.Tiivistelmä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä toiminnallisia opetusmenetelmiä ruotsin kielen aineenopettajat ja erityisopettajat käyttävät ruotsin opetuksessa. Lisäksi tutkittiin, millaista tukea aineenopettajat ja erityisopettajat antavat oppilaille, jotka tarvitsevat tukea oppimisessaan ja koulunkäynnissään. Tutkimusaineisto kerättiin elektronisen kyselylomakkeen sekä haastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui 16 ruotsin kielen aineenopettajaa, viisi erityisopettajaa sekä yksi opettaja, jolla on sekä aineenopettajan että erityisopettajan pätevyys. Aineiston analyysissä käytettiin kvantitatiivista kyselytutkimusta ja kvalitatiivista sisällönanalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat sekä aineenopettajien että erityisopettajien käyttävän monipuolisesti erilaisia toiminnallisia opetusmenetelmiä ruotsin opetuksessa. Toiminnalliset opetusmenetelmät jaoteltiin leikkeihin ja peleihin, liikkumiseen, draaman keinoihin, visualisointiin, tarinoihin sekä musiikkiin. Leikkien ja pelien osuus oli yli puolet, kun taas liikkumisen osuus neljäsosa kaikista käytetyistä toiminnallisista menetelmistä. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, ettei toiminnallisten opetusmenetelmien käytössä ollut suuria eroja aineenopettajien ja erityisopettajien välillä. Aineenopettajien antama tuki jaoteltiin puolestaan eriyttämiseen, opettajan tai koulunkäynninavustajan tukeen, koulukavereiden tukeen sekä selkeisiin ohjeisiin ja selkeään opetuksen rakenteeseen. Erityisopettajat mainitsivat kyselyn vastauksissa ja haastatteluissa kaikki edellä mainitut tukimuodot lukuun ottamatta kavereilta saatavaa tukea. Sekä aineenopettajat että erityisopettajat käyttivät eniten eriyttämistä toiminnallisessa ruotsin opetuksessa. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että toiminnalliset opetusmenetelmät ovat hyödyllisiä erityisesti oppilaille, jotka tarvitsevat tukea oppimisessa ja koulunkäynnissä. Osa mainitsi toiminnallisten opetusmenetelmien parantavan esimerkiksi oppilaiden keskittymiskykyä. Toisaalta sekä aineenopettajat että erityisopettajat olivat yksimielisiä siitä, etteivät toiminnalliset opetusmenetelmät sovellu kaikille. Heidän mielestään opettajan pitää tuntea oppilaansa, jotta pystyy suunnittelemaan kaikille soveltuvaa opetusta

Lääkkeiden koneellisen annosjakelun nykytila ja kehittämistarpeet

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on yleistynyt viime vuosina. Vuoden 2021 lopussa annosjakelua käytti jo yli 100 000 asiakasta. Koneellisella annosjakelulla tavoitellaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuutta, lääkitysturvallisuutta, lääkesäästöjä ja henkilöstöresurssien tehokkaampaa käyttöä. Nykytilanteessa annosjakeluprosessiin osallistuu useita eri toimijoita, eivätkä toimijoiden väliset vastuut ja roolit ole riittävän selkeitä. Tämän selvityksen tavoitteena oli kuvata lääkkeiden koneellisen annosjakelun nykytila Suomessa, siinä olevia kehittämistarpeita sekä tarkastella Lääkkeiden potilaskohtaisen annosjakelun hyvät toimintatavat -julkaisun päivitystarpeita. Annosjakelun järjestämisen kannalta keskeisten sidosryhmien näkemyksiä kerättiin sähköisillä kyselyillä, teemahaastatteluilla ja sähköpostikyselyillä elo-joulukuussa 2021. Sähköiset kyselyt lähetettiin suomalaisiin apteekkeihin (n = 465, vastausprosentti 74 %), sairaala-apteekkeihin (n = 16, vastausprosentti 67 %), valikoiduille yksityisille hoivayksiköille (n = 60) sekä valikoiduille kunnallisille ja yksityisille kotihoidon yksiköille (n = 55). Teemahaastatteluilla näkemykset kerättiin annosjakeluyksiköiltä (n = 4), lääketukkukaupoilta (n = 2) sekä ammatillisilta järjestöiltä (n = 3). Viranomaisille (n = 4) lähetettiin sähköpostikysely. Koneellista annosjakelupalvelua tarjottiin 91 %:ssa kyselyyn vastanneista apteekeista. Annosjakelupalvelua tarjoavista apteekeista 54 % oli osallistunut annosjakelupalvelun kilpailutukseen viimeisten kolmen vuoden aikana. Lääkityksen tarkistus sisältyi palveluun 93 %:ssa apteekeista. Lääkeneuvontaa toteutettiin eri kanavia käyttäen, ja 48 % apteekeista mainitsi antavansa hoivayksiköiden tai kotihoidon asiakkaille lääkeneuvontaa hoitajien välityksellä. Apteekit, sairaala-apteekit, hoivayksiköt ja kotihoito näkivät annosjakelun hyötyinä yleisimmin lääkitysturvallisuuden paranemisen ja hoitohenkilökunnan työajan vapautumisen hoitotyöhön. Apteekeille merkittävimmät hyödyt annosjakelupalvelusta liittyivät sen tuomaan taloudelliseen vakauteen (35 %) ja ammatillisen osaamisen hyödyntämiseen (19 %). Kaikki sidosryhmät tunnistivat kehittämistarpeita annosjakeluprosessissa. Apteekit, annosjakeluyksiköt, ammatilliset järjestöt, viranomaiset (ja ohjauksen osalta sairaala-apteekit) tunnistivat myös palvelun kilpailutukseen, rahoitukseen ja annosjakelua koskevaan lainsäädäntöön ja informaatio-ohjaukseen liittyviä kehittämistarpeita. Tämän selvityksen perusteella annosjakelupalvelu koetaan hyödyllisenä ja lääkitysturvallisuutta parantavana. Koneellista annosjakelua koskevaa lainsäädäntöä tulisi kuitenkin lisätä, jotta toimijoiden roolit ja velvollisuudet selkiytyisivät. Kilpailutuksissa tulisi hinnan lisäksi huomioida myös laadullisia tekijöitä. Vaihtoehtoina kilpailutukselle esitettiin joko annosjakelupalvelun valtakunnallista hinnoittelua tai palvelusetelin laajempaa käyttöönottoa. Kansallisten laatukriteerien ja palvelun sisällön määrittäminen olisi tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että palvelu edistää järkevää lääkehoitoa. Myös Lääkkeiden potilaskohtaisen annosjakelun hyvät toimintatavat -oppaan päivittäminen yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa nähtiin tärkeänä

Addressing challenges in the removal of unbound dye from passively labelled extracellular vesicles

Correction: 10.1039/d1na90120fStudies of extracellular vesicles (EVs), their trafficking and characterization often employ fluorescent labelling. Unfortunately, little attention has been paid thus far to a thorough evaluation of the purification of EVs after labelling, although the presence of an unbound dye may severely compromise the results or even lead to wrong conclusions on EV functionality. Here, we systematically studied five dyes for passive EV labelling and meticulously compared five typical purification methods: ultracentrifugation (UC), ultracentrifugation with discontinuous density gradient (UCG), ultrafiltration (UF), size exclusion chromatography (SEC), and anion exchange chromatography (AEC). A general methodology for evaluation of EV purification efficiency after the labelling was developed and tested to select the purification methods for the chosen dyes. Firstly, we found that some methods initially lead to high EV losses even in the absence of the dye. Secondly, the suitable purification method needs to be found for each particular dye and depends on the physical and chemical properties of the dye. Thirdly, we demonstrated that the developed parameter E-rp (relative purification efficiency) is a useful tool for the pre-screening of the suitable dye-purification method combinations. Additionally, it was also shown that the labelled EVs properly purified from the unbound dye may show significantly reduced contrast and visibility in the target application, e.g. in the live cell fluorescence lifetime imaging.Peer reviewe

Yrittäjyyden kannattavuus verrattuna palkkatyössä oloon : Case Yrittäjä X

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin yrittäjyyden kannattavuutta tulevan puualan käsityöläisyrittäjän tilanteessa. Tuleva yrittäjä oli ollut oman alansa palkkatyössä, mutta halusi kokeilla omia mahdollisuuksiaan yrittäjänä. Tutkimuksessa siis verrattiin yrittäjyyden kannattavuutta saman alan palkkatyössä oloon. Aihe tutkimukselle oli hyvin ajankohtainen, sillä yrittäjä on perustamassa omaa toiminimeä tai osakeyhtiötä lähikuukausien aikana. Tutkimuksen teoriapohja saatiin sekä painetuista että sähköisistä materiaaleista, käsittäen kaksi eri osaa. Ensimmäisessä teorialuvussa käytiin läpi sitä, mitä yrityksen perustaminen Suomeen vaatii. Luku käsitteli myös sitä, mitä eroa yrittäjänä toimimisessa on työntekijänä olemiseen verrattuna. Toisessa teorialuvussa käytiin läpi ne seikat, joita hyvän liiketoimintasuunnitelman tekeminen edellyttää. Liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan yrityksen perustamisvaiheessa esimerkiksi rahoitusta ja yhteistyökumppaneita etsiessä. Tutkimuksen empiirisessä, eli tutkimuksellisessa osassa hyödynnettiin sekä kvaliltatiivista että kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tulevalle yrittäjälle tehtiin yksi laajempi teemahaastattelu, sekä useita pienempiä avoimia haastatteluja, joista saatiin osa numeraalisesta tiedosta tutkimuksessa käytettyjä laskelmia varten. Tutkimuksessa yrityksen kustannusten selvittäminen oli keskeistä. Tähän osa-alueeseen saatiin tutkimusmateriaalia eri alojen ammattilaisilta, liittyen esimerkiksi vakuutuksiin ja kirjanpitoon. Tutkimusta voidaan pitää onnistuneena, sillä tutkimuksessa saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimus olisi myös toistettavissa, mikäli sitä haluttaisiin hyödyntää vastaavissa tapauksissa yritystä perustettaessa. Tutkimus on myös laadultaan hyvä, sillä siinä on käytetty laajasti erityyppistä lähde- ja tutkimusmateriaalia. Asiasanat: yrittäjyys, kannattavuus, kustannukset, työntekijäThis thesis studies the profitability of entrepreneurship from a new woodcraft entrepreneur’s viewpoint. The entrepreneur had worked as an employee in the field but wanted to test her abilities to start her own business. The profitability of entrepreneurship was compared to working as an employee. The theoretical section includes two parts. The first part discusses how to start a new company in Finland. In addition, it discusses the differences between working as an entrepreneur and working as an employee. The second part introduces what needs to be noted in a company’s business plan. A business plan is needed when a new company is trying to find financing or business partners. The empirical part of the thesis is based on a quantitative and qualitative research method. One extensive theme interview and several smaller open interviews were conducted with the new entrepreneur. In addition, material was received from various professionals, concerning insurance policies and bookkeeping services. The study was successful and provided answers to the research questions. The research could also be replicatable if someone was building a same type of company. The quality of this research is also good because lots of different source and research materials have been used on it. Keywords: entrepreunership, profitability, costs, employe