Kuosmanen, Lauri

Laukkanen, Emilia

Stenberg, Tina

Suvisaari, Jaana

Väänänen, Anetta

Finnish

Julkari

   1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 31/2021 Suomen psykiatriset eristystilat Emilia Laukkanen Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anetta Väänänen Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tina Stenberg  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jaana Suvisaari Terveyden ja hyvvinvoinnin laitos Lauri Kuosmanen Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos PÄÄLÖYDÖKSET • Selvityksen tuloksena saatiin tiedot kaiken kaikkiaan 176 psy-kiatrisesta eristystilasta. • Eristystiloja käytettiin eristämi-seen, sitomiseen tai molempiin. • Yleisimpiä eristystilojen turvalli-suuteen liittyviä varusteita olivat kameravalvonta, valvontaikkuna ja ääniyhteys henkilökunnan kansliaan. • Kaikissa eritystiloissa ei ollut wc- ja peseytymistilaa tilan yhteydes-sä tai välittömässä läheisyydessä. • Eristystilojen varustelussa on vielä parannettavaa, erityisesti mukavuuteen ja viihtyvyyteen liit-tyvien varusteiden osalta. Eristäminen ja sitominen ovat yleisiä suomalaisessa psykiatrisessa sairaalahoidossa käy-tettyjä pakkotoimia (Kyrölä & Järvelin 2020; Laukkanen ym. 2020; Martikainen & Järvelin 2019; Välimäki ym. 2019). Niitä käytetään tahdosta riippumattomassa hoidossa tai tutki-muksessa olevan potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen esimerkiksi silloin, kun potilas käyttäytyy aggressiivisesti. Eristämisen ja sitomisen käytöstä säädetään Mielenter-veyslaissa (1116/1990). Eristämiseen ja sitomiseen käytettäviä tiloja ei ole tutkittu Suomessa lainkaan ja maail-manlaajuisestikin hyvin vähän (Kaar ym. 2017). Erilaisia eristystiloihin liittyviä suosituksia on kuitenkin tehty esimerkiksi Iso-Britanniassa (Department of Health 2015), Skotlannissa (Mental Welfare Commission for Scotland 2014) ja Kanadassa (Provincial Mental Health and Substance Use Planning Council 2014). Yhteistä suosituksille on potilaan mahdolli-suus päästä wc- ja suihkutiloihin ja näkyvillä oleva kello, mutta esimerkiksi virikkeiden suhteen suosituksissa on eroja. Vuonna 2016 laaditun THL:n työkirjan mukaan vuorovaikutuksen eristetyn ja sidotun potilaan kanssa tulisi olla jatkuvaa. Eristämiseen ja sitomiseen käytetyn tilan tulisi olla mahdollisimman turvallinen ja virikkeitä tarjoava, ja potilaalla tulisi olla mahdollisuus käydä wc:ssä, suihkussa ja ruokailemassa eristystilan ulkopuolella ja ilman siteitä. (Mak-konen ym. 2016.)  Tässä selvityksessä kerättiin tiedot psykiatristen potilaiden eristämiseen ja sitomiseen käytettävistä tiloista (myöhemmin eristystilat) sellaisista suomalaisista organisaatioista, joissa toteutetaan Mielenterveyslain (1116/1990) mukaista tahdosta riippumatonta hoitoa tai tutkimuksia. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, millaisia psykiatrisia eristystiloja Suomessa on ja miten tilat on varusteltu. Eristystilat ja niiden käyttötarkoitus Eristystiloihin liittyviä tiedot saatiin 25 eri organisaatiosta, joista 21 oli sairaanhoitopiirejä, 3 valtion sairaaloita ja yksi kaupungin sairaala. Yhteensä eristystiloja raportoitiin 176.  Kuvio 1. Eristystilojen (n=176) käyttötarkoitus.  35,2 % 25,6 % 39,2 % 0,0 %5,0 %10,0 %15,0 %20,0 %25,0 %30,0 %35,0 %40,0 %45,0 %Eristämiseen Sitomiseen MolempiinTilan käyttötarkoitus Emilia Laukkanen, Anetta Väänänen, Tina Stenberg, Jaana Suvisaari, Lauri Kuosmanen Suomen psykiatriset eristystilat   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 31/2021 2 Eristystiloista 62 (35,2 %) käytettiin vain eristämiseen, 45 (25,6 %) vain sitomiseen ja 69 (39,2 %) molempiin tarkoituksiin. Huoneista, joiden rakennusvuosi ilmoitettiin, 13 (7,7 %) oli rakennettu ennen vuotta 1900 ja 64 (37,9 %) oli rakennettu 2000-luvulla. Huoneista 132 (75,0 %) oli remontoitu jossakin vaiheessa ja yli puolet (61,3 %) ilmoitetuista remonteista oli toteutettu vuonna 2010 tai myöhemmin. Taulukko 1. Eristystilojen rakennusvuodet. Rakennusvuosi n % Ennen vuotta 1900 13 7,7 1900–1949 36 21,3 1950–1999 56 33,1 Vuonna 2000 tai myöhemmin 64 37,9 Yhteensä 169  Eristystilojen keskimääräinen pinta-ala oli 10,96 neliömetriä ja korkeus keskimääriin 299,64 cm. Pinta-alaltaan suurin tila oli 49 neliömetriä ja pienin 5 neliömetriä. Tiloista lähes puolet (48,3 %) oli pinta-alaltaan alle 10 neliömetriä. Yhteensä 168 (95,5 %) eristysti-lassa oli ikkuna. Turvallisuuteen liittyvä varustelu Eristystilojen yleisin turvallisuuteen liittyvä varuste oli kameravalvonta, jollainen oli suu-rimmassa osassa (84,1 %) huoneista.  Yleisiä varusteita olivat myös valvontaikkuna huo-neen ovessa (79,0 %), ääniyhteys kansliaan (64,2 %) ja kutsunappi (54,0 %). Mikäli huo-neessa oli ääniyhteys kansiaan, se oli useimmiten (84,1 %) kaksisuuntainen. Avattavia valvontaluukkuja oli alle viidesosassa (17,6 %) huoneista ja pehmustetut seinät tai katto vain kymmenessä (5,7 %) huoneessa. Taulukko 2. Eristystilojen turvallisuuteen liittyvät varusteet. Varuste n % Kameravalvonta 148 84,1 Valvontaikkuna ovessa 139 79,0 Ääniyhteys kansliaan 113 64,2 Kaksisuuntainen ääniyhteys¹ 95 84,1 Kutsunappi 95 54,0 Avattava valvontaluukku ovessa 31 17,6 Seinät tai katto pehmustettu 10 5,7 ¹Osuus niistä eristystiloista, joissa on ääniyhteys Hygieniaan liittyvä varustelu 15,9 % eristystiloista oli sellaisia, joiden yhteydessä oli wc- ja peseytymistila. Suurimman osan (76,1 %) välittömässä läheisyydessä oli jonkinlainen wc- ja peseytymistila, ja muuta-man (5,7 %) eristyshuoneen osalta wc- ja peseytymistilojen ilmoitettiin sijaitsevan jossakin kauempana. Kolmen eristystilan (1,7 %) kohdalla wc- ja peseytymistiloja ei ollut käytettä-vissä lainkaan. Lähes kaikissa wc- ja peseytymistiloissa oli wc-pönttö (95,5 %) ja lavuaari (94,9 %), ja suurimmassa osassa (80,7 %) myös suihku. Portatiivi oli tarvittaessa käytössä alle viidesosassa (17,0 %) eristystiloista. Emilia Laukkanen, Anetta Väänänen, Tina Stenberg, Jaana Suvisaari, Lauri Kuosmanen Suomen psykiatriset eristystilat   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 31/2021 3 Näin tutkimus tehtiin: Selvitys toteutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yhteistyönä. Selvityksen aineisto kerättiin koko maasta.  Sähköinen kyselylomake lähetettiin kaikkiin organisaatioihin, joissa to-teutetaan tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa. Kyselylomak-keessa pyydettiin organisaatiossa käytössä olevien psykiatristen eristys-tilojen tietoja alkaen rakennusvuo-desta aina tilojen varusteluun. Vastauksia saatiin kaikista sairaan-hoitopiireistä (N=22), mutta koska yhdessä sairaanhoitopiirissä ei ole lainkaan eristyshuoneita, sitä ei sisäl-lytetty analyysiin. Kalenteriin, kellonaikaan, televisioon ja radioon liittyvissä kysymyksissä ei huomioitu potilaan mahdollisuutta käyttää esimerkiksi omaa älypuhelin-taan tai tietokonettaan. Eristystilojen varustelun suhteen raportoitiin kyllä -vastausten prosen-tuaalinen osuus kaikista eristyshuo-neista mukaan lukien ne tilat, joista ei saatu vastausta kyseiseen kysymyk-seen. Puuttuvien tietojen osuus vaih-teli välillä 0,0 %–2,3 %.  Mukavuus ja viihtyisyys Eristystiloissa oli vaihteleva määrä mukavuuteen ja viihtyvyyteen liittyviä varusteita. Suu-rimmassa osassa oli käytössä tyyny (96,6 %) ja peitto (91,5 %), ja myös kellonaika oli näky-villä lähes kaikissa huoneissa (96,6 %). Noin puolessa huoneista oli korkea patja (53,4 %) ja noin puolessa matala patja (47,2 %). Pelkästään sitomiseen tarkoitetuissa huoneissa ei välttämättä ollut lainkaan erillistä patjaa. Noin kahdessa kolmasosassa huoneista oli la-kana (65,3 %), pussilakana (65,3 %) ja tyynyliina (59,1 %). Lähes kolmasosassa huoneista (60,8 %) oli kuutio, eli pehmeä pöytänä tai vaihtoehtoisesti istuimena käytettävä huonekalu, mutta nojatuoli oli vain noin neljäsosassa (22,7 %). Lähes puolet huoneista (45,5 %) oli sellaisia, joissa oli mahdollisuus radion kuunteluun, ja alle viidesosassa (16,5 %) oli mahdollisuus television katseluun. Joissakin tiloissa (12,5 %) oli näkyvillä kalenteri. Taulukko 3. Mukavuuteen ja viihtyisyyteen liittyvät varusteet. Varuste n % Kellonaika näkyvillä 170 96,6  Tyyny 170 96,6  Peitto 161 91,5  Lakana 115 65,3  Kuutio pöytänä 107 60,8  Tyynyliina 104 59,1  Pussilakana 99 65,3  Korkea patja 94 53,4  Matala patja 83 47,2  Mahdollisuus radion kuunteluun 80 45,5  Nojatuoli 40 22,7  Mahdollisuus television katseluun 29 16,5  Kalenteri 22 12,5  Johtopäätökset ja suositukset Eristystiloissa ja niiden varustelussa on vielä parannettavaa, ja usein psykiatriset eristysti-lat ovatkin hyvin pelkistettyjä, mikä tulee esille hyvin usein myös eduskunnan oikeus-asiamiehen tekemissä tarkastuksissa. Osa eristyshuoneista on myös hyvin pieniä ja erityi-sesti virikkeitä tarjoavia varusteita on eristystiloissa vain rajoitetusti. Merkittävä puute on myös se, että kaikissa selvityksen kohteena olleissa eristystiloissa ei ollut wc- ja peseyty-mistilaa edes eristystilan välittömässä läheisyydessä. Läheskään kaikissa tiloissa ei ollut myöskään kameravalvontaa, valvontaluukkua tai ääniyhteyttä henkilökunnan kansliaan. Turvallisuuteen liittyvien varusteiden puuttuminen voi vaarantaa sekä potilaiden että henkilökunnan turvallisuuden. Kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi toimivan eurooppalaisen komitean (CPT) viimeisimmän tarkastuksen yhteydessä ei löyty-nyt varsinaista huomautettavaa eristystilojen varusteluista. Sen sijaan CPT kiinnitti huo-miota henkilökohtaisen valvonnan tärkeyteen ja kameravalvonnan riittämättömyyteen. (CPT 2020.) Tässä selvityksessä ei tutkittu henkilökohtaisen valvonnan järjestämisen edel-lytyksiä, mutta niihin kohdistuva selvitys olisi jatkossa aiheellinen. Suomessa tulisi laatia eristystilojen laatukriteerit eristettyjen ja sidottujen potilaiden oike-uksien ja turvallisuuden takaamiseksi. Eristystiloihin liittyvät tiedot tulisi kerätä yhteen, valvovan viranomaisen ylläpitämään rekisteriin niiden valvonnan mahdollistamiseksi. Emilia Laukkanen, Anetta Väänänen, Tina Stenberg, Jaana Suvisaari, Lauri Kuosmanen Suomen psykiatriset eristystilat   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 31/2021 4 Eristystilojen laadun ja turvallisuuden takaamiseksi uusia eristystiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa tulisi niiden asianmukaisuus osoittaa valvovalle viranomaiselle ennen käyttöönottoa. Lähteet CPT (2020) Preliminary observations made by the delegation of the European Committee for the Prevention of Torture and Inhuman or Degrading Treatment or Punishment (CPT) which visited Finland from 7 to 18 September 2020. CPT/Inf (2020) 30. https://rm.coe.int/1680a00dac.  Department of Health (2015) Mental Health Act: Code of Practice. https://assets.publishing.service.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/435512/MHA_Code_of_Practice. Kaar S, Walker H, Sethi F & McIvor R (2017) The function and design of seclusion rooms in clinical settings. Journal of Psychiatric Intensive Care; 13, 83–91. Kyrölä A, Järvelin J (2020) Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2019. THL Tilastoraportti 53/2020. Laukkanen E, Kuosmanen L, Selander T, Vehviläinen-Julkunen K (2020) Seclusion, re-straint, and involuntary medication in Finnish psychiatric care: A register study with root-level data. Nordic Journal of Psychiatry; 74, 439–443. Makkonen P, Putkonen A, Korhonen J, Kuosmanen L, Kärkkäinen J (2016). Pakon käytön vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen psykiatrisessa hoidossa. THL Työpaperi 35/2016. Martikainen V, Järvelin J (2019) Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2018. THL Tilastoraportti 42/2019. Mental Welfare Commission for Scotland 2014. Good Practice Guide: The use of seclusion. https://www.mwcscot.org.uk/media/191573/final_use_of_seclusion.pdf. Mielenterveyslaki 1116/1990. Provincial Mental Health and Substance Use Planning Council 2014. Provincial Quality, Health & Safety Standards and Guidelines for Secure Rooms in Designated Mental Health Facilities under the B.C. Mental Health Act. https://www2.gov.bc.ca/assets/gov/health/managing-your-health/mental-health-substance-use/secure-rooms-standards-guidelines.pdf. Välimäki M, Yang M, Vahlberg T, Lantta T, Pekurinen V, Anttila M, Normand S-L (2019) Trends in the use of coercive measures in Finnish psychiatric hospitals: a register analysis of the past two decades. BMC Psychiatry; 19, 230. Tämän julkaisun viite: Laukkanen E, Väänänen A, Stenberg T, Suvisaari J, Kuosmanen L (2021) Suomen psykiatri-set eristystilat. Tutkimuksesta tiiviisti 31/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ISBN 978-952-343-671-8 (verkko)  ISSN 2323-5179 (verkko) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-671-8 

Suomen psykiatriset eristystilat

https://www.julkari.fi/bitstream/10024/142632/1/URN_ISBN_978-952-343-671-8.pdf

Suomen psykiatriset eristystilat

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari