Terveelliset elintavat ovat tärkeitä fyysisesti kuormittavasta työstä palautumisessa

Työn kuomittavuutta ja työstä palautumista voidaan tarkastella fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen kuormittavuuden kautta. Jokainen voi omalla toiminnallaan ja elintavoillaan vaikuttaa työn kuormitukseen, työstä palautumiseen ja työkykyyn. Fyysisesti kuormittavissa ammateissa, kuten palo- ja pelastusalalla, monissa rakennus- ja asennustöissä sekä siivous- ja hoitoalan töissä hyvä fyysinen kunto on tärkein työväline. Myös liikunta on merkittävä työkyvyn ylläpitämisessä. Säännöllisen ateriarytmin ja monipuolisen ruokavalion myötä hyvä vireystila säilyy koko päivän ajan ja ravitsemus auttaa työstä palautumisessa. Työntekijöiden motivoiminen terveellisin elintavoin edistämään omaa työkykyään on kuitenkin laaja-alaista työpaikkatoimijoiden yhteistyötä. Oman työn tarkastelu työstä palautumisen ja työssäjaksamisen kannalta on yksi elintapamuutokseen motivoiva tekijä

Semioottinen analyysi brändiarkkitehtuurista naistenvaatemainoksissa

Tutkielman tavoitteena on analysoida vaatemainoksista brändien ja brändiarkkitehtuurin merkkejä sekä selvittää, miten brändien välisiä suhteita ja brändiarkkitehtuuria voidaan visuaalisesti rakentaa ja viestiä. Tutkimusaineisto koostuu 12:sta S-ryhmään kuuluvan Sokoksen FW 2012 Look Book -katalogin naistenvaatteita mainostavasta aukeamasta. Aineisto sisältää mainoksia kuudelta eri vaatebrändiltä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii semiotiikka, brändisemiotiikka ja visuaalinen kielioppi. Lisäksi analyysissä hyödynnetään kuvien lähilukutekniikkaa. Koska niin brändi kuin semiotiikkakin ovat määritelmiltään runsaita, laadin tutkielmani selventämiseksi myös oman synteesini semiotiikasta ja brändeistä ja kutsun tätä synteesiäni Peircen merkkikäsityksen mukaan pragmaattiseksi brändisemiotiikaksi. Katalogin visuaalisen analyysin perusteella S-ryhmän S-brändin suhde Sokoksen brändiin ja sen vaatebrändeihin toteuttaa Aakerin ja Joachimsthalerin brändisuhdeasteikon erillisbrändien varjotukija-strategiaa. Sokoksen ja vaatebrändien välillä taas voidaan havaita tuettujen brändien strategia ja tarkemmin vahvan tukijan strategia. Sellaista käytetään, kun uusilla tuotteilla halutaan vahvistaa pääbrändin imagossa jotain tiettyä puolta. Tässä tapauksessa halutaan korostaa Sokosta vaatekauppana. Brändisemiotiikka auttaa ymmärtämään, että naismalleja voidaan hyödyntää brändien merkitsemisessä yhtä hyvin kuin mitä tahansa muutakin toistuvaa logiikkaa, minkä brändin analysoija oppii yhdistämään brändiin

Coaching leadership as a link between individual- and team-level strength use at work

This qualitative study delves into the interplay between coaching leadership and the utilization of strengths at both individual and team levels. Despite the acknowledged significance of this interplay, there is a scarcity of empirical qualitative research in this domain. Thus, this study aimed to address this gap by examining the prevalence and effectiveness of coaching leadership practices and strength use. Through a qualitative research approach, data from 17 supervisors and 23 employees within elderly care units were analyzed using template analysis. The outcomes of this study underscore the pivotal role of leadership in facilitating the application of strengths within the workplace, highlighting the interconnectedness of individual and team-level strength utilization. The findings of this study reveal that leadership plays a pivotal role in enabling and facilitating strength use at work, and that individual- and team-level strength use are linked. Leaders need to personally know their team members at the individual level, empower teams to work autonomously, and create a safe, open atmosphere for diversity at the team level. Adopting qualitative methodology, the study comprehends how coaching leadership facilitates strength utilization. This nuanced approach contributes to literature, enhancing our understanding of leadership’s role in optimizing strengths in a professional context.© 2023 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group. This is an Open Access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited. The terms on which this article has been published allow the posting of the Accepted Manuscript in a repository by the author(s) or with their consent.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Strategies and barriers to achieving the goal of Finland’s tobacco endgame

ObjectivesFinland boldly legislated the end of tobacco use in its 2010 Tobacco Act, and subsequently expanded the goal in 2016 to eradicate other nicotine-containing products. This study explored stakeholders' perceptions about the strengths, barriers, solutions and rationale for Finland's comprehensive but conventional strategy to achieve its nicotine-free goal.DesignStudy participants were selected based on expertise in policy or practice of tobacco control (n=32). Semi-structured interviews, conducted in 2017 and 2018, covered topics ranging from consensus among stakeholders to Finland's ranking on the 2016 Tobacco Control Scale. The framework method was chosen for analysing interview transcripts.ResultsA perceived strength of Tobacco-Free Finland 2030 was the consensus and cooperation among members of the tobacco control community. The objective of becoming a nicotine- versus smoke-free society had almost unanimous support, challenged by a small minority who argued for greater discussion of harm reduction approaches. The need for maintaining legitimacy and historical successes in tobacco control were reasons for using a conventional strategy. Barriers to achieving the endgame goal included insufficient funding and over-reliance on non-governmental organisations, political/legal constraints, impact of institutional practices on tobacco disparities, ambivalence about the role of mass media and lack of prioritising smoking cessation.ConclusionsStakeholders' broad confidence in reaching the goal of Finland's tobacco endgame suggests that future policy initiatives will reflect the current, conventional strategy. If the Finnish government chooses to continue this approach, then it should designate separate funds for Tobacco-Free Finland 2030 and implement structural changes that will facilitate tobacco control initiatives

Työn kuormitus- ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä?

Vanhuspalveluissa työn kuormitus on ollut suurta jo pidemmän aikaa, mikä korostaa työssä jaksamisen merkitystä. Tutkimuksemme tuottaa tietoa työn kuormitus­ ja voimavaratekijöistä vanhuspalveluissa ja niiden suhteesta huonoon työkykyyn. Tietoa voidaan hyödyntää ylläpidettäessä vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä ja jaksamista. Aineistona käytimme vuonna 2020 julkisista sosiaali­ ja terveysalan (sote) organisaatioista (sairaanhoitopiirejä ja kuntayhtymiä) kerättyä kyselyaineistoa (n = 22 528). Vastaajista 4 347 työskenteli vanhuspalveluissa ja 18 155 muussa sotessa. Logistisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että huonoon työkykyyn yhteydessä olevat kuormitus­ ja voimavaratekijät olivat vanhuspalveluissa ja muualla sotessa samoja, mutta kovarianssianalyysin perusteella niiden tasoissa oli eroja. Kotihoidossa, palveluasumisessa sekä poliklinikka­ ja osastohoidossa työhön liittyi enemmän kuormitustekijöitä kuin muussa sotessa. Lisäksi voimavaratekijöistä työaika­autonomiaa ja kykyjen käyttömahdollisuuksia oli muuta sotea vähemmän. Työkuormituksen helpottamiseksi ja työkyvyn edistämiseksi vanhuspalveluissa ja sote­organisaatioissa huomio tulee kääntää yhteisöllisiin ratkaisuihin, kuten työyhteisön yhteistyön sujuvuuteen, päätöksenteon oikeudenmukaisuuden lisäämiseen ja valmentavan johtajuuden vahvistamiseen

National policies for the promotion of physical activity and healthy nutrition in the workplace context : a behaviour change wheel guided content analysis of policy papers in Finland

Peer reviewe

High PROX1 expression in gastric cancer predicts better survival

Background PROX1 is a transcription factor involved in the development of various organs. It has also an important function in colorectal cancer progression. The aim of this study was to investigate the prognostic role of PROX1 expression in gastric cancer. Methods We evaluated PROX1 expression in gastric cancer by immunohistochemistry of tumor-tissue microarrays including tumor specimens from 283 patients who underwent surgery at Helsinki University Hospital. We investigated the association of PROX1 expression with clinicopathologic variables and patient survival. Results Cytoplasmic PROX1 reactivity was high in 56 (20.5%) and low in 217 (79.5%) cases. Low PROX1 immunostaining associated with diffuse cancer type (p = 0.002). In subgroup analysis, PROX1 was a significant marker of better prognosis in patients aged under 66 (p = 0.007), in those with intestinal cancer (p = 0.025), among men (p = 0.019), and in tumors of less than 5 cm diameter (p = 0.030). Patients with high PROX1 expression had a cancer-specific 5-year survival of 65.6% (95% CI 52.7-78.5), compared to 37.1% (95% CI 30.2-44.0) for those with low expression (p = 0.004, log-rank test). This result remained significant in multivariable analysis (HR = 0.56; 95% CI 0.35-0.90; p = 0.017). Conclusion In gastric cancer, high cytoplasmic PROX1 expression is an independent marker of better prognosis.Peer reviewe