Maaseudun uusiutuvan energian innovaatioympäristöt

Maaseudun yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksien (CHP) perustamiseen liittyvän innovaatioprosessin hahmottaminen luo mahdollisuuksia tukea yrittäjiä laitosten perustamiseen liittyvissä ongelmissa, kehittämistoimissa ja tulevaisuuden haasteissa. Maaseudun uusiutuvan energian laitosten perustamiseen liittyvää innovaatioprosessia on selvitetty Usva-hankkeessa tehtyjen haastattelujen avulla, joissa kohteina olivat sekä biokaasulla että puuhakkeella toimivia CHP-laitoksia. Haastattelujen perusteella innovaatioprosessi ja sen tuloksena CHP-laitoksen rakentaminen lähtee useimmiten maaseudulla liikkeelle käytännön ongelman ratkaisusta ja omakohtaisesta kiinnostuksesta asiaan. Suurimpina haasteina ovat tiedon puute tai sen hajanaisuus sekä tuen puute uusiutuvan energiantuotannon innovaatioprosessiin ja kehittämiseen. Maaseudun innovaatioverkoston toimintaa voitaisiin tehostaa välittäjätahon, kuten esimerkiksi teematukihenkilön avulla. Hän toimisi linkkinä verkoston toimijoiden välillä. Myös lainsäädännön esteitä tulisi poistaa. Muun muassa investointituen ehtojen takia laitoksessa on käytettävä pelkästään uusia osia, koska käytetyille osille ei saa investointitukea, mikä nostaa rakennuskustannuksia

Rehuviljakokeiden tuloksia 1977-91 Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalta

vKirjasto Aj-

Single Photon Lidar in Mobile Laser Scanning: The Sampling Rate Problem and Initial Solution via Spatial Correlations

Single photon lidars (in solid state form) offer several benefits over pulsed lidars, such as independence of micro-mechanical moving parts or rotating joints, lower power consumption, faster acquisition rate, and reduced size. When mass produced, they will be cheaper and smaller and thus very attractive for mobile laser scanning applications. However, as these lidars operate by receiving single photons, they are very susceptible to background illumination such as sunlight. In other words, the observations contain a significant amount of noise, or to be specific, outliers. This causes trouble for measurements done in motion, as the sampling rate (i.e. the measurement frequency) should be low and high at the same time. It should be low enough so that target detection is robust, meaning that the targets can be distinguished from the single-photon avalanche diode (SPAD) triggings caused by the background photons. On the other hand, the sampling rate should be high enough to allow for measurements to be done from motion. Quick sampling reduces the probability that a sample gathered during motion would contain data from more than a single target at a specific range. Here, we study the exploitation of spatial correlations that exist between the observations as a mean to overcome this sampling rate paradox. We propose computational methods for short and long range. Our results indicate that the spatial correlations do indeed allow for faster and more robust sampling of measurements, which makes single photon lidars more attractive in (daylight) mobile laser scanning

Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) väliarviointi

Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus arvioi Suomen alueellisen maaseutuohjelman (ALMA) yhdessä Suomen aluetutkimus FAR:n ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) kanssa. Formatiivisesti painotetun väliarvioinnin lähestymistapana käytettiin loogista viitekehystä ja projektisyklimallia, joiden kautta arvioinnin kokonaisuutta ja arviointikysymyksiä käsiteltiin. Työ toteutettiin läheisessä vuorovaikutuksessa tilaajan ja arvioitavien kohderyhmien kanssa. Kommunikatiivisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota kaikissa arviointivaiheissa. Aineistoina käytettiin kyselyjä, haastatteluja, seuranta-aineistoja (hankerekisteri), erilaisia alueellisia tilastoja, ohjelmadokumentteja, raportteja ja suunnitelmia. Ohjelma on strategisesti osuva ja edelleen relevantti; kokonaistavoitteet ovat kohdallaan eikä suuria muutostarpeita ole. Kuitenkaan laaja ohjelma ei kaikilta osin ole toteutunut alueilla suunnitellusti. Alueiden sisällä tarvittaisiin syrjäisten alueiden kehittämiseen lisää strategista terävyyttä. Myös pieniä teknisiä muutoksia byrokratian keventämiseksi ja virittämiseksi hanketoimintaa paremmin palvelevaksi on syytä tehdä, erityisesti maksatusten ja rahoitusjärjestelyjen osalta. Toimintaryhmät, teemaohjelmat ja ylimaakunnalliset hankkeet toimintamuotoina sopivat hyvin ohjelman toteuttamiseen. Näiden keskinäisessä työnjaossa sekä yhteistyössä muun ohjelmatoiminnan kanssa on kuitenkin edelleen kehittämistä, erityisesti ylimaakunnallisten hankkeiden osalta. Laaja keinovalikoima ja useiden erilaisten toimintamuotojen toteuttaminen samalla alueella voi hajottaa ohjelmaa, jolloin sen vaikuttavuus heikkenee. Ohjelma on etenemässä hyvin kohti asetettuja tavoitteita: tuloksia syntyy kohderyhmässä ja alueellisia vaikutuksia on havaittavissa jo toteutuksen puolivälissä. Myös horisontaaliset tavoitteet tulevat toteutumaan. Yrityshankkeiden syntymistä on kuitenkin vauhditettava siten, että niiden määrä saadaan tavoitellulle tasolle ohjelman loppujaksolla. Vaikka osaaminen on edistynyt hyvin, on alueelliset oppimisprosessit saatava systemaattisiksi ja tukemaan osaamiskeskittymien syntymistä - myös ydin- ja harvaanasutulle maaseudulle

Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) jälkiarviointi. Ohjelmakausi 2000-2006

Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti toteutti yhdessä TK-Evalin ja Suomen Aluetutkimus FAR:n kanssa maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) 2000–2006 jälkiarvioinnin. Arviointi toteutettiin 1.9.2007–30.11.2008 välisenä aikana. Tavoite 1 -ohjelman ulkopuolisilla alueilla Etelä- ja LänsiSuomessa toteutettiin vuosina 2000–2006 alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa (ALMA). Ohjelma sisälsi EU-osarahoitteiset yritystoiminnan monipuolistamiseen tarkoitetut investointi-, aloittamis- ja kehittämistuet sekä maaseudun kehittämishankkeiden rahoittamisen. Toiminnassa korostettiin ennen kaikkea syrjäisen ja ydinmaaseudun kokonaisvaltaista kehittämistä. Jälkiarvioinnin aineistoina käytettiin kyselyjä, haastatteluja, väliarvioinnin aineistoja, seuranta-aineistoja (hankerekisteri), alueellisia tilastoja sekä ohjelmadokumentteja, raportteja ja suunnitelmia

Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset : Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kiertotalouden potentiaalista vaikuttaa Suomen luonnonvarojen käyttöön ja niistä aiheutuviin ympäristö- ja talousvaikutuksiin. Viimeaikaisen kehityksen lisäksi arvioitiin kolmea luonnonvarojen käytön skenaariota vuodelle 2035. Niihin lisättiin kiertotaloustoimenpiteitä vaiheittain siten, että kunniahimoisin skenaario pyrki saavuttamaan Suomen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden lisäksi myös Suomen hiilineutraalisuustavoitteen. Tulosten perusteella kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asetut luonnonvaratavoitteet ovat osin saavutettavissa. Tällöin Suomen raaka-aineiden kokonaiskulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuodesta 2015. Myös hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä työssä hahmoteltujen oletuksien ja lisätoimien toteutuessa. Puhdas energiasiirtymä vähentää Suomen päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä merkittävästi jo nykyisten päätösten toteutuessa perusskenaariossa. Kiertotaloustoimenpiteet edistävät edelleen päästöjen laskua ja vahvistavat nieluja. Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden säilyy kiertotaloustoimenpiteistä huolimatta globaalisti erittäin korkealla tasolla ja resurssituottavuudessa jäädään kauas EU-maiden keskiarvosta. Kiertotalouden toteutukseen tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toimintaa tukevia ohjauskeinoja. Julkaisu on päivitetty 22.3.2024, s. 21, 23, 43, 89

Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia 2015

A strategy process was completed in the ESF project “Promotion of Work-related Immigration”, which was implemented at Centre for Economic Development, Transport and the Environment for North Ostrobothnia, and an immigration strategy was drawn up for Northern Ostrobothnia on the basis of the process. Information was collected about the situation in Northern Ostrobothnia from the point of view of immigration and the future availability of labour. The intention was to use the information as background material for the strategy. Employers’ need for support in recruiting foreign labour was investigated with a broad inquiry, to which 1000 respondents replied. The strategy process was carried out together with an outside consultant (Net Effect Oy) by arranging three workshops and a seminar where the workshop results were summarised. A large number of companies, authorities, municipalities, associations, project actors and immigrants engaged in immigration issues participated in the workshops. The draft strategy is based on their experiences about immigration and on statistical data, background inquiries and surveys. To ensure the accuracy of the draft strategy, comments were requested from several parties and received from 64 organisations. The core of the immigration strategy consists of an initial analysis, values, a vision and priorities. The strategy is composed of three priorities. The key aim of the priority Internationalisation and Supporting Diversity is to support diversity in schools, workplaces and people’s everyday lives e.g. through attitude development and by promoting internationalisation in companies and education institutions. The aim of the priority Supporting Entrepreneurship and Recruiting Foreign Labour is to promote entrepreneurship among immigrants and the recruitment of foreign labour and to develop the forecasting of educational needs. The priority Developing Integration Services, Regional Cooperation and Networks, in turn, seeks to develop the service structure and policies of immigrant integration and to increase cooperation and exchange of information between regional actors engaged in integration issues. The aim is to use the strategy as a guideline document for immigration issues in Northern Ostrobothnia. The strategy is used to coordinate the existing organisations and operations dealing with immigration issues. In addition, it contains a future-oriented focus and underlines the management of new immigration projects and operations. The main party responsible for the implementation of the strategy is the Immigration Committee. In addition, responsible parties have been assigned to each measure. The implementation of the immigration strategy will be monitored annually on the basis of indicators

Immigration Strategy for Northern Ostrobothnia 2015

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Työperäisen maahanmuuton edistäminen ESR-hanke on vetänyt strategiaprosessia, jonka pohjalta on laadittu Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia. Taustaksi strategialle on koottu tietoa Pohjois-Pohjanmaan tilanteesta maahanmuuton ja tulevaisuuden työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Työnantajien tarpeita ulkomaisen työvoiman rekrytoimisen tukemiseksi selvitettiin laajalla kyselyllä, johon saatiin 1000 vastausta. Strategiaprosessi toteutettiin yhteistyössä ulkopuolisen konsultin (Net Effect Oy) kanssa järjestämällä kolme työpajaa sekä yhteenvetoseminaari. Työpajoihin osallistui laaja joukko maahanmuuttoasioiden parissa toimivia tahoja yrityksiä, viranomaisia, kuntia, yhdistyksiä, hanketoimijoita sekä maahanmuuttajia. Strategian luonnos laadittiin pohjautuen näiden tahojen kokemuksiin maahanmuutosta, tilastotietoihin sekä taustaksi tehtyihin kyselyihin ja selvityksiin. Strategialuonnoksen osuvuutta täsmennettiin laajan lausuntokierroksen avulla. Kaikkiaan lausuntoja saatiin 64 eri organisaatiolta. Maahanmuuttostrategian ytimen muodostavat lähtökohta-analyysi, arvot, visio ja toimintalinjat. Strategia muodostuu kolmesta toimintalinjasta. Kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tukeminen -toimintalinjassa keskeisenä tavoitteena on monimuotoisuuden tukeminen kouluissa, työyhteisöissä ja ihmisen arjessa mm. asennekasvatuksen avulla sekä tukemalla yritysten ja oppilaitosten kansainvälistymistä. Yrittäjyyden tukeminen ja ulkomaalaisen työvoiman rekrytointi -toimintalinjan tavoitteena on maahanmuuttajien yrittäjyyden edistäminen, ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin tukeminen sekä koulutusmallien ja koulutuksen ennakoinnin kehittäminen. Kotouttamispalvelujen kehittäminen ja maakunnallisen yhteistyön ja verkostojen kehittäminen -toimintalinjassa tavoitteena on maahanmuuttajien kotouttamisen palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen sekä kotouttamistoimijoiden yhteistyön ja tietojen vaihdon lisääminen alueen sisällä. Tavoitteena on, että strategia toimii maahanmuuttoasioita ohjaavana asiakirjana Pohjois-Pohjanmaalla. Strategia koordinoi olemassa olevia maahanmuuttoasioiden parissa toimivia organisaatioita ja toimintoja. Toisaalta strategian painotus on tulevaisuudessa ja uusien maahanmuuttohankkeiden ja toimintojen ohjaamisessa. Strategian toteutuksessa päävastuutahona toimii jatkossa maahanmuuttoasian toimikunta. Lisäksi kullekin toimenpiteelle on määritelty omat vastuutahonsa. Maahanmuuttostrategian toteutumista seurataan vuositasolla indikaattorien avulla