Relating Attribute Grammars and a Constraint-Prolog Programming Environment

In this short paper, we show how to relate a constraint programming environment with some kind of functional attribute grammars

On Constraint Programming

This short note aims to present foundations for constraint logic programming. By logic programming, we understand in this paper the PROLOG paradigm. But it will be clear that we do reduce the problem to adding a new package to PROLOG. We argue that constraint logic programming should be defined as a new paradigm for programming: the LOGIC PROGRAMMING + SYMBOLIC COMPUTATION paradigm. Our system incorporates as a very basic, all the existing systems incorporating constraints in a logic environment

Entrepreneurship and Gender Equality in Academia – a Complex Combination in Practice

This article takes as its starting point two current trends in academia – the promotion of academic entrepreneurship and innovation and the promotion of gender equality – and discusses how different gender equality perspectives are interwoven, or not, into academia’s transformation processes towards entrepreneurial universities. On the basis of an analysis of 26 interviews conducted with personnel at two Swedish universities, the article investigates how concepts of academic entrepreneurship and innovation on the one hand and gender equality on the other hand are constructed and filled with meaning as well as how they are entangled and what effects are produced by this way of thinking and acting. Our analysis reveals tensions between the two policy goals, together with tensions within each goal. An overall conclusion is that articulations and ways of speaking about the policy goal of academic entrepreneurship and innovation were to some extent interwoven with the policy goal of gender equality, especially in the broader perspectives on academic entrepreneurship. However, the articulations of strategies and practice of the two policy goals essentially ran parallel, and were not entangled with one another. This is because strategies or substantial initiatives for merging gender equality into the agenda of academic entrepreneurship and innovation were lacking

Epäsuotuisasta elämänkulusta paremmalle kaistalle. Monialaisen yhteistyön piirissä olleiden nuorten miesten tarinoita

Tutkimuksessa selvitin marginaalisessa, epäsuotuisassa elämäntilanteessa eläneiden nuorten miesten elämänkulkua. Kaikki tutkimukseeni osallistuneet nuoret miehet ovat olleet monialai-sen yhteistyön piirissä eri toimijoiden asiakkaina. He kaikki ovat saaneet suoritettua toisen as-teen ammatillisen perustutkinnon erilaisten tukitoimien avulla. Kiinnostukseni kohdistui siihen, millaisia ovat näiden nuorten miesten subjektiiviset tarinat ja kokemukset sekä epäsuotuisan elämänkulun syistä, että paremmalle kaistalle pääsemiseen auttaneista asioista. Lisäksi kiinnos-tukseni kohdistui monialaisen yhteistyön merkitykseen heidän elämänkulussa. Laadullisen tutkimukseni lähestymistapa on narratiivis-elämänkerrallinen ja tutkimuksen ai-neisto muodostui nuorten miesten kirjoittamista omaelämänkerrallisista tarinoista. Tutkimuk-sen aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että epäsuotuisan elämänkulun syitä olivat elämäntapahtumat ja elämän-hallinnan ongelmat, negatiiviset ihmissuhteet sekä yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat. Pa-remmalle kaistalle pääsemiseen auttoivat positiiviset ihmissuhteet sekä positiivinen kehä, joka edisti elämänkulkua. Myös kannustiminen ja sanktioiden merkitykset elämänkulun ohjauk-sessa olivat näkyvissä. Monialaisen yhteistyön merkitys näkyi nuorten miesten elämässä enem-män merkityksellisinä ohjaussuhteina kuin yksilöllisinä palvelumenetelminä

Miten muutoksesta puhutaan : Analyysi kielen muutoksen kielellistämisestä ja argumentoinnista suomi24.fi- ja basso.fi-verkkosivustojen keskusteluissa

Kieliasennetutkimuksen kentälle sijoittuvassa tutkielmassa tarkastellaan verkkokeskustelijoiden tapoja puhua kielen muutoksesta ja kielten sekoittumisesta. Päähuomio tutkielmassa on siinä, miten verkkokeskustelijat kielellistävät kielen muutoksen ja millaisia argumentoinnin ja retoriikan keinoja he käyttävät. Tarkastelu kohdistuu myös keskustelun puheenvuoroissa ilmeneviin kielikäsityksiin. Tutkielman aineisto koostuu viidestä verkkokeskustelusta: yhdestä suomi24.fi-sivuston ja neljästä basso.fi-sivuston verkkokeskustelusta, joista edellinen on käyty vuonna 2012 ja jälkimmäi-set vuosina 2002 2003. Suomi24.fi-sivuston keskustelu sisältää 223 kommenttia, joista analysoidaan argumentoinnin kannalta kiinnostavimpia. Basso.fi-sivuston keskusteluista analyysiin on rajattu 40 aihetta käsittelevää kirjoitusta. Aineistoa tarkastellaan diskurssianalyyttisesti ja argumentoinnin ja retoriikan analyysin käsitteistöä hyödyntäen. Verkkokeskustelijoiden käsitykset kielestä ja kielen muutoksesta ilmenevät heidän ilmiölle antamissaan nimissä, kuten rikastuttaminen, köyhtyminen, rappeutuminen, finglish ja kielenvaihto. Käsitykset kielen muutoksesta näkyvät myös semanttisissa rooleissa sekä syissä ja asiayhteyksissä, joihin keskustelijat kielen muutoksen yhdistävät. Suhtautumista kielen muutokseen ilmennetään aineistossa erityisesti kommenteissa, jotka keskittyvät lainasanojen hyvyyden ja huonouden pohdiskeluun. Argumentoinnin ja retoriikan strategioina aineistossa hyödynnetään ennen muuta skenariointia, geneeristämistä, auktoriteettiin vetoamista, esimerkkejä ja aistihavainnoilla perustelua. Verkkokeskusteluiden kommenteissa manifestoituvat kielikäsitykset heijastelevat puristisia ja kansal-lisromanttisia kieli-ideologioita. Myös omakielisyyttä korostavan kansankielisyyskannan mukaisia käsityksiä ja välineellisyyttä painottavia näkemyksiä kielestä esiintyy

”Koska se nyt vaan on kätevää” : Analyysi kieliaiheisen verkkokeskustelun argumentoinnista ja retoriikasta

Tutkielmassa tarkastellaan argumentointia ja retoriikkaa verkkokeskustelussa. Päähuomio tutkielmassa on siinä, millaisia argumentoinnin ja retoriikan strategioita verkkokeskustelijat käyttävät ja millaista eetosta keskustelijat ilmentävät. Tutkielman aineisto koostuu yhdestä suomi24.fi-sivuston verkkokeskustelusta, joka on käyty vuonna 2012. Keskustelu sisältää 223 kommenttia. Aineiston tarkastelussa käytetyt menetelmät ovat määrällinen sisällön erittely ja laadullinen sisällönanalyysi, ja lisäksi teoreettis-metodologisena viitekehyksenä hyödynnetään argumentoinnin ja retoriikan käsitteistöä. Määrällisessä erittelyssä luodaan yleiskuva aineistosta ja luokitellaan aineiston kommentit sen mukaan, sisältävätkö ne väitteitä ja perusteluja vai eivät. Laadullisessa osuudessa analysoidaan argumentoinnin strategioita ja retorisia tyylikuvioita. Enemmistö verkkokeskustelun kommenteista eli 65 % sisältää vähintään yhden väitteen ja vähintään yhden perustelun. Perustelemattomuutta eli kommentteja, joissa on vähintään yksi väite muttei perustelua, on 25 % kommenteista. Kommentteja, joissa ei ole väitettä mutta on vähintään yksi perustelu, on 2 % ja kommentteja, jotka eivät sisällä väitettä eivätkä perustelua, on 8 %. Argumentoinnin ja retoriikan strategioina tutkielman aineistossa hyödynnetään ennen muuta auktoriteettiin vetoamista, rinnastusta, henkilöä vastaan argumentointia, skenariointia, geneeristämistä, esimerkkiä, omaa kokemusta ja arvioivaa aistihavaintoa. Auktoriteetteihin viitataan aineistossani pääasiallisesti nimellä tai ammattinimikkeellä. Eetoksen näkökulmasta skenarioinnin, geneeristämisen, rinnastuksen ja oman kokemuksen esittelyn strategiat korostavat keskustelijoiden omaa vakuuttavuutta ja asiantuntijuutta voimakkaimmin. Henkilöä vastaan argumentointia eli mustamaalausta esiintyy hieman, joskaan se ei useimmiten kohdistu suoraan toiseen keskustelijaan, vaan sen kohteena on keskustelussa esiintyviä ihmisryhmiä

Stauraumwundererweiterungsküchenelemente und mehr:eine Analyse der werblichen Funktion der Kampagne von Interliving Deutschland

Abstract . In dieser Arbeit wird die Werbekampagne Das Wesentliche ist zu sehen der deutschen Möbelmarke Interliving untersucht. Das Ziel dieser Untersuchung ist zu ermitteln, mit welchen Elementen Interliving in seiner Kampagne wirbt. Außerdem wird erforscht, welche Rolle das finnische Testimonial Samu Haber in der Werbekampagne spielt und ob sich interkulturelle Aspekte durch seinen Auftritt in der Werbung zeigen. Im Vordergrund der Untersuchung steht die Hypothese, dass die Werbekampagne eine appellierende Grundfunktion enthält. In der Theorie werden für die Arbeit relevante Begriffe erklärt und die in der Analyse im Mittelpunkt stehenden Strategien behandelt. Das Material dieser Arbeit setzt sich aus zwei Werbespots der Interliving-Werbekampagne vom Herbst 2019 zusammen. Sowohl das Bild als auch die Sprache der Werbespots werden erforscht. Als wichtige Methoden werden die Inhaltlichen Argumentationsstrategien sowie die Untersuchung der semantischen Aufwertung genutzt. Die in der Werbung vorkommenden „langen“ Komposita werden im Sinne der Wortbildung untersucht und der Slogan und der Textbaustein Das Wesentliche ist zu sehen als wesentliche Elemente der Werbekampagne analysiert. Ein weiterer wichtiger Aspekt der Arbeit ist der Einsatz eines Testimonials, der Interkulturalität in die Werbung bringen dürfte. Als Schlussfolgerung der Untersuchung kann festgestellt werden, dass Interliving in seiner Kampagne durch mehrere verschiedenen Strategien und Mittel wirbt. Die Zielgruppe wird u.a. durch Hochwertwörter sowie die Demonstration der typischen Verwendungssituation des Produkts angesprochen. Die Analyse zeigt, dass Interkulturalität in der Werbekampagne insbesondere durch die Aussprache von Samu Haber vorkommt. Ein zentrales Forschungsergebnis ist, dass Metakommunikation und Selbstthematisierung als übergeordnete Strategien in der Kampagne eingesetzt werden: Die Werbespots thematisieren sich selbst, um Glaubwürdigkeit zu erreichen. Aufgrund der Ergebnisse kann die Hypothese, die Appellfunktion sei die Grundfunktion der Interliving-Werbekampagne, bestätigt werden. Daneben ist feststellbar, dass die Werbekampagne auch eine zweite zentrale Funktion hat, nämlich Unterhaltung

The Views of Hospital Laboratory Workers on Augmenting Laboratory Testing with Robots

One way to address shortages in the workforce and improve the safety of health workers is through robots. Here, we will specifically look at whether and how robots might augment workers working on the pre-analytical phase of clinical testing in hospital laboratories. We conducted eight interviews with workers using futuristic autobiographies. Through our analysis, we identified three themes. Workers envisioned robots to increase their well-being and change blue-collar workers' tasks towards that of automation operators. The latter was perceived to be a change towards doing more meaningful tasks (cognitive tasks, rather than manual labour). Additionally, workers have a need to better cope with structural changes and temporary fluctuations in the workflow. More general-purpose robots could address this

Gravidity, parity and knee breadth at midlife: a population-based cohort study

Gestation increases the biomechanical loading of lower extremities. Gestational loading may influence anthropometrics of articular surfaces in similar means as bone diaphyseal properties. This study aimed to investigate whether gravidity (i.e. number of pregnancies) and parity (i.e. number of deliveries) is associated with knee breadth among middle-aged women. The study sample comprised 815 women from the Northern Finland Birth Cohort 1966. The median parity count of our sample was 2 and the median gravidity count 3. At the age of 46, questionnaires were used to enquire gravidity and parity, and posteroanterior knee radiographs were used to obtain two knee breadth parameters (tibial plateau mediolateral breadth (TPML) and femoral condylar mediolateral breadth (FCML)) as representatives of articular size. The associations of gravidity and parity with knee breadth were analyzed using general linear models with adjustments for height, weight, leisure-time physical activity, smoking, and education years. Individuals with osteoarthritic changes were excluded from our sample. The mean TPML in our sample was 70.3 mm and the mean FCML 71.6 mm respectively. In the fully adjusted models, gravidity and parity showed positive associations with knee breadth. Each pregnancy was associated with 0.11–0.14% larger knee breath (p < 0.05), and each delivery accounted for an increase of 0.20% in knee breadth (p < 0.01). Between-group comparisons showed that multiparous women had 0.68–1.01% larger knee breath than nulli- and primiparous women (p < 0.05). Pregnancies and deliveries seem to increase the mediolateral breadth of the knee. This increase is potentially associated with increased biomechanical loadings during gestation.Peer reviewe