Julkaisupaine suomalaisessa tiedeyhteisössä

Performance-based research funding systems are often assumed to create an increasing pressure to publish among academics. Presumption is that national level incentives put pressure on researchers to increase quantity of publishing at the expense of quality. In Finland publications have been a criterion in the government’s basic funding model for universities since 2007. We analysed national personnel and publication data on Finnish universities, and found that the average publication productivity among Finnish university staff has not increased from 1998 to 2016. We also looked at the Web of Science publications in 1998-2014, and found that publication productivity of academics is not exceptionally high in Finland, compared to Sweden, Denmark and Norway. Citation impact has not remarkably decreased in Finland compared to the other Nordic countries. In our view, the experience of pressure to publish is also, and perhaps primarily, due to competition for research funding and academic positions partaken by an increasing number of researchers

CHCHD10 mutations and motor neuron disease: the distribution in Finnish patients.

Peer reviewe

Kasvityypin vaikutus kaupunkimaaperän orgaanisen aineksen, hiilen ja typen dynamiikkaan eri biomeissa

Maaperä tuottaa elintärkeitä ekosysteemipalveluita, joista yksi tärkeimmistä on sen kyky sitoa hiiltä ja ravinteita. Maaperän merkitys korostuu etenkin kaupunkiympäristöissä, joissa muun muassa tiivistyvän rakentamisen vuoksi viheralueiden osuus kaupungin pinta-alasta vähenee. Maaperäprosessit, kuten orgaanisen aineksen hajoaminen sekä varastoituminen ja juurituotanto vaikuttavat oleellisesti maaperän hiilibudjettiin. Eri kasvityypit tuottavat erilaista kariketta esimerkiksi hajoamisnopeuden suhteen, jolloin niillä on myös erilaiset vaikutukset maaperän hiilibudjettiin. Karikkeiden hajoamisnopeuteen ja varastoitumiseen vaikuttavat myös abioottiset tekijät, kuten lämpötila ja kosteus. Hajoamisnopeuteen ja varastoitumiseen vaikuttavat tekijät lienevät siksi erilaisia eri ilmastovyöhykkeillä (biomi). Tutkimus toteutettiin osana laajempaa PARKTRAITS-tutkimushanketta kolmessa eri biomissa sijaitsevassa kaupungissa: boreaalisen biomin Lahdessa (Suomi), lauhkean biomin Baltimoressa (USA) ja trooppisen biomin Singaporessa. Kustakin kaupungista valittiin kymmenen samankaltaisesti hoidettua, suunnilleen saman kokoista ja samalla etäisyydellä kaupungin keskustasta sijaitsevaa kaupunkipuistoa, joista viisi oli nuoria puistoja (7-15 vuotiaita) ja viisi vanhoja puistoja (50 – 200 vuotiaita). Kunkin kaupungin kussakin puistossa tuli esiintyä kolmea eri kasvityyppiä karikkeen laadun eli hajoamisnopeuden perusteella: vaikeasti/hitaasti hajotettavaa kariketta tuottavaa puu, helposti hajotettavaa kariketta tuottava puu ja nurmi (erittäin nopeasti hajotettava karike). Puistojen lisäksi jokaisen kaupungin reuna-alueilta valittiin viisi hoitamatonta metsäaluetta kontrollimetsiksi (50 – 200 vuotiaita), joiden tuli sisältää kasvityyppeinä samat puulajit kuin tutkituissa kaupunkipuistoisa, mutta ei nurmea. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää: 1) onko kasvityypillä vaikutusta maaperän ominaisuuksiin eri biomeissa ja niiden eri habitaattityypeissä, (metsä, nuori- ja iäkäs puisto), sekä 2) voivatko erot kasvityyppien aiheuttamissa maaperäprosesseissa (karikkeen hajotusnopeudessa ja/tai juurituotannon määrässä) selittää mahdollisia eroja. Tutkimuksessa otettiin maaperänäytteitä maan perusominaisuuksien selvittämiseksi ja samalla perustettiin noin kuuden kuukauden kestoisia karikepussikokeita karikkeiden hajotusnopeuden selvittämiseksi sekä juurisukkakokeita arvioimaan eri habitaattien juurituotantoa. Tutkimukseni osoitti, että globaalitasolla maaperän eloperäisen aineksen määrä kytkeytyy karikkeen hajoamisnopeuteen: trooppisen biomin eloperäisen materiaalin määrät olivat vähäisiä hajotusnopeuden ollessa suuri, kun boreaalisella biomilla hidasta hajotusta ilmensi korkea maan eloperäisen aineen pitoisuus. Habitaattitasolla kontrollimetsissä kasvityyppi vaikutti maaperän eloperäisten ainesten pitoisuuksiin, mutta kaupunkipuistoissa vaikutusta ei ilmennyt tai se oli vähäinen. Puiden kyky muokata maaperän ominaisuuksia ja prosesseja oli kaupunkipuistoissa globaalisti heikompi kuin luonnon ekosysteemeissä, mikä todennäköisesti johtui puistoihin kohdistuvista alituisista ihmisperäisistä häiriöistä kuten lehtikarikkeen haravoinnista. Tutkimuksessa selvisi, että kaupunkipuistoissa maaperän orgaanisen aineksen, hiilen ja typen dynamiikkaan vaikutti ilmasto-olosuhteet, juurituotanto ja puistojen häiriötekijät biomista riippuen; kasvityypin vaikutus ko. muuttujiin ei ollut yksiselitteinen. Habitaattitasolla nuorten puistojen maaperän ominaisuudet olivat samankaltaisia tropiikista pohjoiseen, minkä arveltiin johtuvan globaalisti samanlaisista puistojen perustamismenetelmistä. Puistojen vanhetessa niiden maaperän ominaisuudet erosivat biomien välillä. Puistojen maaperällä on – biomista riippumatta - potentiaalia toimia tehokkaampana hiilinieluna, mikäli puistojen lehtikarikkeen haravointia ja muita maaperään kohdistuvia häiriötekijöitä vähennetään

Asuinkerrostalon linjasaneerauksen vaihtoehdot ja toimintatavat

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella linjasaneerauksen vaihtoehtoja ja niiden hyödyntämistä asuinkerrostalon linjasaneerauksessa. Työn tarkoituksena oli vertailla eri linjasaneerausmenetelmien hyöty- ja haittapuolia. Tutkimuksessa hyödynnettiin kirjallisuudesta ja internetistä saatavaa tietoa, jota täydennettiin kolmelle rakennusurakoitsijalle laadituilla haastatteluilla. Työtä selvennettiin havainnoillistavilla kuvilla ja taulukoilla sekä haastattelujen perusteella analysoiduilla tuloksilla. Työn aluksi kerrottiin, milloin linjasaneeraus on ajankohtainen ja millä keinoilla se määritetään. Linjasaneerauksessa käytettävät menetelmät sekä materiaalit vesi- ja viemäriputkistoille käytiin yksityiskohtaisesti tässä työssä läpi. Linjasaneerausmenetelmistä käsiteltiin perinteinen linjasaneeraus, nykyaikaiset talotekniikkaelementit, käyttövesisaneeraus, pinnoitus, sukitus, kemikaaliton vedenkäsittelyjärjestelmä ja yhdistelmäkorjaus. Työssä esiteltiin myös, mitä muita remontteja kannattaa harkita linjasaneerauksen yhteydessä tehtävän, kuten märkätilojen ja keittiön uudistaminen, energiatehokkuuden ja ilmanvaihdon parantaminen, sähköjen uusiminen sekä yhteisten tilojen kehittäminen. Haastatteluilla pyrittiin saamaan rakennusurakoitsijoiden näkemyksiä käytetyistä menetelmistä sekä kohteista, joihin niitä kannattaa soveltaa. Haastattelujen avulla etsittiin linjasaneerauksen mahdollista suuntaa Varsinais-Suomen alueella. Opinnäytetyöllä täydennettiin työntekijän omaa tietämystä ja kokemusta linjasaneerauksesta. Tietoa voidaan hyödyntää mahdollisissa tulevaisuuden linjasaneerauskohteissa.The aim of this Bachelor´s thesis was to determine the alternatives that are available for pipe renovation of block of flats. The purpose of this thesis was to compare advantages and disadvantages of different kind of pipe renovation methods. The study is based on information from the literature and the Internet, and was complemented by interviews with three building contractors. The study was supplemented by pictures and tables as well as analyzed results of interviews. The study first discusses when a pipe renovation is topical and how it is determined. The methods and materials used for pipe renovation are introduced in detail in this thesis. In addition the thesis discusses other renovations that shoul be considered when the pipe renovation is performed. The interviews aimed at obtaining the opinions of building contractors about the methods used and the building projects to which these should be applied. The interviews aimed to determine the possible direction of pipe renovation in the Finland Proper region. This thesis completed the writer`s knowledge and experience in pipe renovation that will be utilized in potential future pipe renovation sites

Pressure to Publish in the Finnish Research Community

<div>The effects of performance-based research funding systems (PRFS) are much debated (Aagaard & Schneider 2017). It is often assumed that PRFS create an increasing pressure to publish among academics (Fanelli & Larivière 2016). In Finland publications have been a criterion in the government’s block grant funding for universities since 2007, and the share of funding allocated on the basis of publications has multiplied after that. </div><div>To study if there is a pressure to publish and resulting inflation of scientific publications in the Finnish research community, we analysed personnel, publication and citation data on Finnish universities, and found that the average publication productivity among Finnish university staff has not increased from 1998 to 2016 (Pölönen & Auranen 2017). We also looked at the Web of Science publications in 1998-2014, and found that publication productivity of academics is not exceptionally high in Finland, compared to Sweden, Denmark and Norway. Citation impact has not remarkably decreased in Finland compared to the other Nordic countries since the introduction of the publication indicator in 2007.</div><div>PFRS may increase the pressure to publish (or experience of it) by raising the standards with regard to peer-review and publication channels. But also other factors contribute to pressure to demonstrate research prowess. Researchers face harsher competition for positions partaken by an increasing number of domestic and foreign researchers. A large share of universities’ research funding in Finland is competitive project funding, and often funding proposals are evaluated by international experts who appreciate publishing in leading international outlets. </div><div><br></div

Current status of management of stormwater systems and solutions in four Baltic Sea countries

Stormwater filtering systems are considered as promising solutions, as they alleviate both stormwater quantity and quality problems. For that reason, many cities are going to invest in different stormwater filtration systems in the coming years. However, these structures can clean pollutants from stormwater only when correctly planned, constructed, and maintained. Many municipalities lack experience and knowledge on the life cycle management and practical realization of stormwater filtering systems; thus, there is a risk that a significant part of the newly constructed systems will not function as expected. In this report, the status of stormwater filtering structures’ lifecycle management in Estonia, Finland, Latvia, and Sweden was introduced based on a literature review and a questionnaire targeted to municipal officers and consultants. The literature review revealed significant differences between the ways countries manage stormwater-related issues. In some cases, the methods and best management practices for stormwater management are well established; however, for some, the regulations and guidance for overall stormwater management are still completely lacking. The questionnaire results indicate a need for better communication between the different actors and recognition of the multiple benefits provided by the stormwater filtering structures. The information gained from the literature review and the questionnaire was compiled as check lists concerning the common pitfalls as well as best practices in the different phases of a stormwater filtering structure lifecycle. These lists can be used in the different phases of the life cycle of stormwater filtering structures to guarantee well-functioning high-quality structures. This study was a part of the CleanStormWater project, funded by the Interreg Central Baltic Programme

Consolidation of BPEL process models interacting via exception flow

Bei der Akquirierung von Unternehmen ist es notwendig eine einheitliche Ablauforganisation zu schaffen. Dies wird durch die Konsolidierung von Geschäftsprozessen der Unternehmen, welche in einer Choreographie miteinander kommunizieren, erreicht. Dabei können die Prozesse Fehlerbehandlungen enthalten, die ebenfalls mit konsolidiert werden müssen. Hierfür wird, in der vorliegenden Arbeit, die Umwandlung von synchronen und asynchronen Kommunikationsmuster in Synchronisationsaktivitäten anhand der BPEL Konstrukte Fault Handler, Termination Handler, Event Handler und Compensation Handler (FCTE-Handler) untersucht. Durch diese Umwandlung kann der Kontrollfluss in den BPEL Konstrukten sich verändern und muss korrigiert werden. Als weiterer Aspekt werden Kontrollflussbeschränkungen betrachtet. Hierzu werden die Grenzüberschreitungen von Links analysiert, die in die FCTE-Handler hinein- und aus diesen hinausgehen. Das Auftreten von Grenzverletzungen wird durch die Umstrukturierung der einzelnen FCTE-Handler gelöst