The effects of change in grants-in-aid regime and cuts on grants on municipalities' expenditures in Finland

In this paper the role of grants-in-aid in the Finnish municipal sector will be studied. Bearing in mind that there are important dynamic interrelationships between the taxing, spending decisions and grants-in-aid policy, an econometric analysis of the municipalities' expenditures using panel data will be carried out. Firstly, a comparison of two grants-in-aid systems, one based on matching grants and the other on general grants will be made. Secondly, an analysis of the effects of cuts on the municipalities' grants will be done.

On Local Government Spending and Taxation Behaviour - Effect of population size and economic condition

This paper examines the Granger-causality between total expenditures, own source revenues, grants received from state and long term loans for 12 subgroups of Finnish municipalities. Two panel data sets that cover the years 1985-1992 and 1993-1999 are used in order to compare the effect of change from matching grants to formula based grants system. The main findings are that the grant system reform has resulted in more careful economic decision-making among the municipalities. For instance, the largest municipalities that used to have “spend and tax” causality now have “simultaneous” causality between expenditures and revenues. Another finding is that the smallest municipalities seem to be careful in their budgetary process irrespective of the grant system. The implications of the results are that the reaction to specific central state measures may differ considerably between separate groups of municipalities. The differences should be taken into account before making any important changes or restrictions that affect municipalities’ budgetary variables.

Local public sector in transition: A Nordic perspective

This book consists of six original essays of which four discuss and analyse the situation of the local governments in Denmark, Finland, Sweden and Norway. In addition, two essays provide a more general view of fiscal federalism by authors from the OECD and the World Bank. Each author was also asked to briefly comment on the Finnish situation. These comments are collected together in the last chapter of the book.Artikkeleista koostuvassa kirjassa kuvataan Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan paikallishallinnon järjestelmiä niiden tehtävien, rahoituksen ja viimeaikaisten uudistushankkeiden näkökulmista. Lisäksi julkaisussa käsitellään julkisten tehtävien ja rahoituksen hajauttamiseen liittyviä politiikkakysymyksiä laajemminkin OECD:n ja Maailmanpankin asiantuntijoiden näkökulmasta. Kirjan kirjoittajat ovat paikallisen julkistalouden asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, OECD:stä ja Maailmanpankista. Kirjassa kukin kirjoittaja kommentoi suomalaista kuntajärjestelmää omasta näkökulmastaan

Kvasipartikkelitiheys yhden elektronin hybridikiertopumpuissa

SI-järjestelmän perusyksikköhin kuuluva ampeeri tullaan lähitulevaisuudessa määrittelemään uudestaan kiinnittämällä alkeisvarauksen arvo. Uuden määritelmän perusteella ampeeri voidaan toteuttaa siirtämällä yksittäisiä elektroneja kiinteällä taajuudella, mikä tarjoaa suoran taajuus-virta-muunnoksen. Eräs lupaava kandidaatti uudeksi virtastandardiksi on SINIS-hybridikiertompumppu, joka koostuu pienestä normaalimetallisaarekkeesta, joka on yhdistetty kahteen suprajohtavaan johtimeen siten, että metallien välissä on eristekerros. Eräs suurimmista ongelmista pumpuille on pumppaksen aikana syntyvät kvasipartikkelit, jotka voivat tunneloitua eristekerroksen läpi kasvattaen laitteen läpi kulkevaa sähkövirtaa. Jotta kvasipartikkelien lukumäärää tunneliliitosten läheisyThe SI unit ampere will be tied to an agreed value of the elementary charge within few years. With this redefinition, the ampere can be realised by controlled transfer of individual electrons at a constant frequency. This provides a direct frequency-to-current conversion. One promising candidate for a new current standard is the SINIS turnstile, which consists of a small normal metal island that is connected to two superconducting leads via insulating barriers. A major problem for these types of devices is the existence of nonequilibrium quasiparticles, which are generated during operation of the device. These quasiparticles may tunnel through the insulating barriers causing excess current. In order to reduce the number of quasiparticles in the vicinity of the junctions, the geometry of the leads must be optimised. The quasiparticle density can be significantly reduced by designing the leads in such a way that the quasiparticles may effectively diffuse away from the tunnel junction. In this work, we have studied a simple diffusion model for quasiparticle transport and fabricated SINIS turnstiles with varying lead thicknesses. In this work, we have fabricated devices where the normal metal island is either Cu or AlMn. The Mn suppresses the superconducting properties of Al, resulting in a normal metal island that can be oxidised in order to fabricate tunnel junctions for devices with very thick superconducting leads. We were able to demonstrate that AlMn based devices can be indeed fabricated and that their charging energy can exceed the superconducting gap, which is essential in order to suppress several error mechanisms. However, we were not able to verify whether having thicker leads has a significant effect on the quasiparticle density

Alueellistuminen valtiomuutoksen tutkimuskohteena

Paine Suomen aluerakenteen uudistamiseksi on kasvanut sitä mukaa kuin kansainvälisen taloudellisen kilpailukykyisyyden tuottamisesta ja vaalimisesta on muodostunut yhteiskuntapolitiikkamme ydinsisältö. Suomen valtion alueperustan muokkaaminen on nähdäksemme vedenjakajalla, josta virkamiesvalmistelun ja poliittisten päätöksenteon kautta lähdetään kahdelle vaihtoehtoiselle uralle: kohden niin kutsutun hajautetun kilpailuvaltion vahvistamista tai metropolivaltiota. Avaamme artikkelissamme lyhyesti Suomen valtion alueellistumisen historiallista kehitystä. Lisäksi kuvaamme hajautetun kilpailuvaltion ja metropolivaltion taustalla vaikuttavia alueideologioita sekä esitämme joitakin valtiomuutoksen alueellisen tutkimuksen haasteita

Julkisen talouden ohjaus ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen rakenneuudistus

Tämä selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksessä tarkastellaan julkisen talouden ohjauksen suhdetta sektorikohtaiseen ohjaukseen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja toisen asteen koulutuksessa. Selvityksen taustalla on toisaalta vuonna 2014 käyttöön otettu julkisen talouden suunnitelma sekä toisaalta meneillään tai suunnitteilla olevat sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen rakenteelliset uudistukset. Selvityksessä tarkastellaan sektorikohtaista valtionohjausta ja julkisen talouden ohjausta suhteessa perustuslain mukaisiin kunnalliseen ja alueelliseen itsehallintoon ja perusoikeuksien suojaan sekä arvioidaan kansainvälisiä esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen valtionohjauksen toteuttamisesta erityisesti taloudellisen ohjauksen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta selvityksessä arvioidaan myös nykyistä valtionohjausta sekä valmisteilla olevassa uudistuksessa hahmoteltua ohjausjärjestelmää. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehdään ehdotus ohjauksen edellyttämästä tietopohjasta. Koulutuksen osalta selvityksessä on tarkastelunäkökulmana nykyisen ohjauksen arvioinnin ohella edellisen hallituksen aikana valmisteltu toisen asteen koulutuksen rahoitus- ja rakenneuudistus, jota arvioidaan siihen sisältyvien ohjauskeinojen suhteen

Julkisen talouden ohjaus ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutuksen rakenneuudistus

Tämä selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksessä tarkastellaan julkisen talouden ohjauksen suhdetta sektorikohtaiseen ohjaukseen sosiaali- ja terveydenhuollossa ja toisen asteen koulutuksessa. Selvityksen taustalla on toisaalta vuonna 2014 käyttöön otettu julkisen talouden suunnitelma sekä toisaalta meneillään tai suunnitteilla olevat sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen rakenteelliset uudistukset. Selvityksessä tarkastellaan sektorikohtaista valtionohjausta ja julkisen talouden ohjausta suhteessa perustuslain mukaisiin kunnalliseen ja alueelliseen itsehallintoon ja perusoikeuksien suojaan sekä arvioidaan kansainvälisiä esimerkkejä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen valtionohjauksen toteuttamisesta erityisesti taloudellisen ohjauksen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta selvityksessä arvioidaan myös nykyistä valtionohjausta sekä valmisteilla olevassa uudistuksessa hahmoteltua ohjausjärjestelmää. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tehdään ehdotus ohjauksen edellyttämästä tietopohjasta. Koulutuksen osalta selvityksessä on tarkastelunäkökulmana nykyisen ohjauksen arvioinnin ohella edellisen hallituksen aikana valmisteltu toisen asteen koulutuksen rahoitus- ja rakenneuudistus, jota arvioidaan siihen sisältyvien ohjauskeinojen suhteen

Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi

Raportissa esitetään kustannus-hyötyanalyysiin perustuva tarkastelukehikko kuntien tehtävien arviointiin. Hankkeen keskeinen tavoite on ollut kehittää taloustieteeseen perustuva systemaattinen lähestymistapa, jota voidaan soveltaa lakimuutosten vaikutusten arviointiin kuntien talouden ja kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Selvityksen esimerkkiaineistona on yhteensä 24 kuntien eri tehtäviä koskevaa lakimuutosta tai lakiehdotusta. Lakimuutokset koskevat kahdeksaatoista lähinnä opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävää. Tarkasteltavia lakimuutoksia/-ehdotuksia arvioidaan käyttäen yhtenäistä lähestymistapaa. Aluksi esitetään yhteenveto politiikkamuutoksen taustasta ja mahdollisista vaikutuksista. Tämän jälkeen arvioidaan kustannusten ja hyötyjen kohdentumista ja suuruusluokkaa kolmella tasolla: kohderyhmään kuuluvien henkilöiden, muiden kuntalaisten ja muun yhteiskunnan näkökulmasta. Hyödyistä ja kustannuksista pyritään esittämään numeerinen arvio silloin, kun se on mahdollista. Lisäksi esitellään lyhyesti kutakin politiikkamuutosta koskevaa kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Tehtävät, joista on valmiina hyvää tutkimustietoa, ovat suhteellisen harvinaisia. Niiden tehtävien osalta, joissa tutkimustietoa ei ole lainkaan tai sitä on vain hyvin vähän, tehdään luettelo keskeisistä odotettavissa olevista kustannuksista ja hyödyistä