Lapset päiväkodin laadun arvioitsijoina

Tämän opinnäytetyön aiheena oli kartoittaa 4–5-vuotiaiden lasten näkökulmia päiväkodin toiminnan laadusta. Opinnäytetyössä tutkittiin lasten subjektiivisia kokemuksia päivähoidosta ja käytettiin lapsia päiväkodin laadun arvioinnin asiantuntijoina. Laadulla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä lasten subjektiivisia kokemuksia. Opinnäytetyössä oli tarkoitus tutkia myös miten tutkimusmenetelmillämme, lasten haastattelu ja piirtäminen, saadaan esiin lasten näkemyksiä. Tavoitteena oli tarjota tutkimuspäiväkodille tietoa heidän toimintansa asiakastyytyväisyydestä ja kehittämisen kohteista, kun toiminnan arvioijina ovat lapset. Opinnäytetyössä yhteistyökumppanina toimi yksityinen Vantaalla sijaitseva päiväkoti. Opinnäytetyössä päiväkoti esiintyy anonyymina ja käytimme siitä keksittyä nimeä päiväkoti ”Musikantti”. Yhteistyöpäiväkodista nousi toive musiikkikasvatuksen nostamisesta esiin. Työn keskeisinä käsitteinä toimivat varhaiskasvatuksen laadun määrittely, lapsilähtöisyys, lasten osallisuus, musiikkikasvatus sekä lapsen kommunikaatio. Opinnäytetyön aineisto kerättiin huhtikuussa 2013 haastattelemalla yhdeksää 4–5-vuotiasta lasta. Aineistona toimivat myös lasten piirustukset unelmapäiväkodista, jotka tehtiin haastattelun yhteydessä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina päiväkodin tiloissa päiväkotipäivän aikana. Haastattelutilanteet pyrittiin luomaan mahdollisimman rauhallisiksi niin, että lapsi sai kokea olevansa tärkeä ja sai haastattelijan täyden huomion ja läsnäolon. Opinnäytetyöntekijät toimivat haastattelijoina, niin että kumpikin haastatteli tahollaan yhtä lasta kerrallaan. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja lapsilta sekä heidän vanhemmiltaan kysyttiin lupa tutkimukseen. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin lasten teemahaastattelua sekä piirtämistä. Toiminnallisen tutkimuksen piirteitä opinnäytetyöhön loi piirtäminen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten näkökulmasta päiväkodin laatutekijöitä ovat (leikki)kaverit, mahdollisuus monipuoliseen toimintaan sekä mahdollisuus leikkiä ulkona. Lasten näkökulmasta laatua päiväkotiin tuovat myös erilaiset ja monipuoliset lelut, joilla he voivat toteuttaa leikkejään. Päiväkodin tilat eivät nousseet haastattelussa vahvasti esiin, mutta unelmapäiväkotipiirustuksissa tiloihin oli kiinnitetty huomiota. Tästä voidaan päätellä, että lapsille tärkeää ovat omat tilat leikeille. Haastattelu ja piirtäminen tutkimusmenetelminä toimivat opinnäytetyössä hyvin lasten näkemysten esiintuojina. Piirtäminen loi tilanteen, jolloin lapset puhuivat vapautuneesti ja kertoivat omaehtoisesti näkemyksiään. Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että suurin osa lapsista vaikutti olevan erittäin tyytyväisiä päiväkodin toimintaan ja he kertoivat, että ”päiväkodissa on kivaa”.Evaluation of daycare quality by children The subject of this thesis was to study four- (4) to five- (5) year- old children’s opinions about the quality of daycare. The thesis examines children’s subjective experiences about daycare and the children were used as experts on evaluating it. In this thesis quality means children’s subjective experiences. Using research methods such as interviewing and drawing on children, we were also supposed to study how these methods helped getting children’s opinions on sight. Our goal was to offer information to the research day-care center about customer satisfaction of their function and developing areas, when the evaluators are children. The thesis’s partner was a private day-care center in Vantaa. The name of the day-care center pretended to be anonymous in the thesis and we used a fabricated name “Musikantti” of it. One of our themes, musical education, came from the research day-care center. Our theoretical bases for the thesis are defining the quality of early childhood education, child orientedness, children’s involvement, musical education and also child communication. The material for the thesis was gathered in April 2013 by interviewing nine (9) four- (4) to five- (5) year- old children. Drawings of a dream day-care center, made during the interviews, functions also as material for our thesis. The interviews were made as individual interviews in the day-care center’s premises during the day. The interview situations were made to be as calm as possible, so that the children were made to feel important and they also got the full attention and the attendance of the interviewer. The students were working as interviewers. Both of the students had one child at a time for interviews. Participating in the study was voluntary and both children and parents were asked permission. The thesis is a qualitative study, where used research methods were children theme interview and drawing. Casts of a functional research created drawing as research method. We can state by the results that from the opinion of the children the quality factors in day-care are (play)mates, the opportunity for versatile activity and to play outside. From the children’s point of view also different and versatile toys with which they can carry out their play, is what brings quality to daycare. In the interviews the facilities of the day-care center did not arise strongly, but in the dream day-care center pictures they were noticed. From this it can be concluded that it is important for the children to have their own spaces for play. As research methods interviewing and drawing worked fine on this thesis articulating the children’s opinions. Drawing created a situation, when children talked freely and told independently their opinions. On the basis of the thesis we can affirm that most of the children seem to be extremely satisfied with the day-care center’s functions and they told that “it is nice in daycare”

Maanmiehiä ja veljeskansoja : Ukraina ja Krim Venäjän valtionduuman ulkopoliittisessa diskurssissa

Tutkimuksen keskeisin kysymys on, kuinka Ukrainaa ja Krimiä on käsitelty Venäjän valtionduumassa ensim-mäisestä kaudesta kuudenteen kauteen. Tutkimus poimii aineistosta toistuvia, muuttuvia ja katoavia käsitteitä, analysoi niitä suhteessa aikansa tapahtumiin ja kontekstiin ja rekonstruoi näin Venäjän Ukrainaa koskevan nar-ratiivin kehitys muutoksineen ja jatkuvuuksineen. Tutkimus ei analysoi päätöksentekoa Ukrainan ja Krimin suh-teen, vaan havainnoi duuman kautta sitä yleistä ilmapiiriä, joka Uuden Venäjän politiikassa on Ukrainan ja Kri-min kohdalla kulloinkin vallinnut. Tutkimuksen aineistona ovat duuman verkkosivuilla julkaistut sanatarkat dokumentaatiot duuman istunnoista. Tutkimuksen aikajänteenä on koko kuusi ensimmäistä duuman kautta, mutta analyysi keskittyy kolmeen ke-vätkauteen – 1994, 2005 ja 2014. Kevät 1994 edustaa nykymuotoisen duuman työn käynnistymistä ja erään-laista lähtötilannetta. Keväällä 2005 elettiin Ukrainan Oranssin vallankumouksen jälkeistä aikaa. Keväällä 2014 puhkesi Ukrainan kriisi ja Venäjä anneksoi Krimin niemimaan. Tutkimuksessa käytetään Krimin tapahtumista sanaa anneksointi, sillä Krimin niemimaa on tutkimuksen teon aikaan kansainvälisen lain mukaan yhä osa Uk-rainaa. Koska alue- ja kulttuurintutkimus on oppiaineena poikkitieteellinen, tutkimus ei pyri lokeroitumaan mihinkään tiettyyn tieteenfilosofiseen perinteeseen. Tutkimus pohjautuu antipositivistiseen ja interpretivistiseen käsitykseen ihmistieteiden tulkinnanvaraisesta olemuksesta sekä sosiaalisen konstruktionismin tulkintaan todellisuudesta ihmisten sosiaalisesti rakentamana, ei absoluuttisen oikeana tai vääränä, käsityksenä ympäröivästä maailmasta. Tutkimus yhdistelee siten aineistolähtöistä diskurssianalyysiä ja sosiaalista konstruktionismia. Aineisto esitellään kronologisesti edeten, jotta tapahtumien kulku ja narratiivin kehitys käyvät autenttisesti ilmi. Aineisto osoittaa, että vuosien 1994, 2005 ja 2014 välinen retorinen kehitys duumassa on kulkenut tien Belovežin sopimuksen mitätöimisestä Venäjän kohtalon ratkaisemiseen Dneprin molemmilla rannoilla. 1994 Ukrainan toi-vottiin osallistuvan Belovežin sopimuksen purkamiseen ja Krimin suhteen löytyvän Venäjän intressejä palveleva ratkaisu. 2005 Ukrainan koetaan jo lähteneen omalle tielleen, mutta integraatiota ei pidetä vielä mahdottomana. Krimillä korostuu maanmiesten ja Mustanmeren laivaston merkitys Venäjälle. 2014 Krimin kysymys ratkaistaan yksipuolisesti ja Ukrainan valtiollisuus sekä nykyiset rajat kyseenalaistetaan osana valtavaa patrioottista pur-kausta. Venäjän kommunistinen puolue vaikuttaa aineistossa tavoittelevan etenkin aluksi Neuvostoliiton hajoamisen perumista, kun taas liberaalidemokraattien retoriikka heijastelee populistista nationalismia ja Venäjän impe-riumin ihannetta. Yhtenäinen Venäjä osoittautuu olevan puolueista kaikkein pragmaattisin ja laskelmoivin – ulkopolitiikkaatehdään pelaamalla esimerkiksi raaka-ainehinnoilla ja passeilla. Pragmaattisinkin linja antautuu lopulta tunteiden vietäväksi kevään 2014 edetessä

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen. Työryhmän suositus osaamis- ja laatukriteereistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle

Osana sosiaali- ja terveysministeriön asettaman valtakunnallisen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmän työtä ministeriö antoi helmikuussa 2016 professori Tiina Saarron johtamalle asiantuntijaryhmälle tehtäväksi laatia ehdotus palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämisestä siten, että valmistelussa olleessa valtioneuvoston asetuksessa erikoissairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä määritellyt toimijat yhteistyössä huolehtivat palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yhdenvertaisesta ja vaikuttavasta toteuttamisesta koko maassa. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen -suositus pohjautuu aikaisempiin vuonna 2010 laadittuihin suosituksiin. Se pyrkii vahvistamaan niissä kuvattujen tavoitteiden toteutumista esittämällä osaamis- ja laatukriteerit sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän eri tasoille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Suosituksessa kuvataan vähimmäistaso. Suositus perustuu kolmiportaiseen malliin palvelujen järjestämisestä perustasolla, erityistasolla ja vaativalla erityistasolla. Sen pohjalta voidaan alueellisesti suunnitella palveluketjut ja sopia työnjaosta valtioneuvoston asetuksen (582/2017) mukaisesti. Alueelliset olosuhteet vaikuttavat siihen, minkälaista työnjakoa on tarkoituksenmukaista ylläpitää ja millä keinoin palvelujen tarpeeseen vastataan. Suositusten toimeenpanoon voidaan ryhtyä riippumatta meneillään olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän muutoksesta. Ehdotus oli lausuntokierroksella kesällä 2016, ja korjatun luonnoksen kuulemistilaisuus oli 17.10.2017. Saadun palautteen mukaan suosituksen toimenpiteitä pidetään tärkeinä palvelujärjestelmän kehittämiseksi

The required competencies of physicians within palliative care from the perspectives of multi-professional expert groups : a qualitative study

Background Although statements on the competencies required from physicians working within palliative care exist, these requirements have not been described within different levels of palliative care provision by multi-professional workshops, comprising representatives from working life. Therefore, the aim of this study was to describe the competencies required from physicians working within palliative care from the perspectives of multi-professional groups of representatives from working life. Methods A qualitative approach, using a workshop method, was conducted, wherein the participating professionals and representatives of patient organizations discussed the competencies that are required in palliative care, before reaching and documenting a consensus. The data (n = 222) was collected at workshops held in different parts of Finland and it was analyzed using a qualitative content analysis method. Results The description of the competencies required of every physician working within palliative care at the general level included 13 main categories and 50 subcategories in total. 'Competence in advanced care planning and decision-making' was the main category which was obtained from the highest number of reduced expressions from the original data (f = 125). Competence in social interactions was another strong main category (f = 107). In specialist level data, six main categories with 22 subcategories in total were found. 'Competence in complex symptom management' was the main category which was obtained from the biggest number of reduced expressions (f = 46). A notable association between general level and specialist level data was related to networking, since one of the general level categories was 'Competence in consultations and networking' (f = 34) and one of the specialist level categories was 'Competence to offer consultative and educational support to other professionals' (f = 30). Moreover, part of the specialist level results were subcategories which belonged to the main categories produced from the general level data. Conclusions The competencies described in this study emphasize decision-making, social interactions and networking. It is important to listen to the voices of the working-life representatives when planning curricula. Moreover, the views of the working-life representatives inform how the competencies gained during their education meet the challenges of the ordinary work.Peer reviewe

A Nordic survey of the management of palliative care in patients with head and neck cancer

Background The five Nordic countries with a population of 27M people form a rather homogenous region in terms of health care. The management of Head and Neck Cancer (HNC) is centralized to the 21 university hospitals in these countries. Our aim was to survey the current status of organization of palliative care for patients with HNC in the Nordic countries as the field is rapidly developing. Materials and methods A structured web-based questionnaire was sent to all the Departments of Otorhinolaryngology-Head and Neck Surgery and Oncology managing HNC in the Nordic countries. Results All 21 (100%) Nordic university hospitals responded to the survey. A majority (over 90%) of the patients are discussed at diagnosis in a multidisciplinary tumor board (MDT), but the presence of a palliative care specialist is lacking in 95% of these MDT's. The patients have access to specialized palliative care units (n = 14, 67%), teams (n = 10, 48%), and consultants (n = 4, 19%) in the majority of the hospitals. Conclusion The present results show that specialized palliative care services are available at the Nordic university hospitals. A major finding was that the collaboration between head and neck surgeons, oncologists and palliative care specialists is not well structured and the palliative care pathway of patients with HNC is not systematically organized. We suggest that early integrated palliative care needs to be included as an addition to the already existing HNC care pathways in the Nordic countries.Peer reviewe

End-of-life care pathway of head and neck cancer patients : single-institution experience

Studies on palliative care of head and neck cancer (HNC) patients are scarce although the affected patient population is quite large. To evaluate the role of a specialised palliative-care pathway of HNC patients. Data on all HNC patients who were treated at the Helsinki University Hospital Palliative Care Center during 1 year were retrospectively reviewed. The analysis comprised 60 patients (49 males; mean age 67 years; range 28-88). All patients had a minimum follow-up of 1 year or until death. Fifty-nine (98%) out of the 60 patients died during the follow-up period. Median survival after diagnosis was 11 months (range 3 weeks-11.9 years) and after withholding disease-specific therapies 3 months (range 0-16). Thirty-three (55%) patients received palliative radiotherapy, 27 (45%) had PEG tube and 17 (28%) tracheostomy. Thirty-seven (66%) patients visited an emergency department (ED) (median 1.3 visits; range 0-6) and 21 (35%) were hospitalised at the university hospital during the palliative period. The most common severe complications were infection (also the most common reason for ED visits and hospitalisation), bleeding (four massive airway bleedings with one death), delirium and airway obstruction (one emergency tracheostomy). Twelve (35%) out of the 34 patients who were referred to specialised home care died at home as compared with three (12%) out of the 26 patients not supported by a specialised home-care team. Severe complications leading to an emergency unit visit and hospitalisation are common among HNC patients in their relatively short palliative period reflecting the need for early-integrated palliative care. Collaboration with a specialised palliative home-care team seems to increase end-of-life care at home.Peer reviewe

Undergraduate curriculum in palliative medicine at Tampere University increases students' knowledge

Background: Education in palliative medicine (PM) at medical schools reveals wide variation despite the increasing importance of palliative care. Many universities present poor description of the benefits and detailed content of the total curriculum in PM. Using the recommendations of European Association for Palliative Care (EAPC) as a reference, we evaluated the content and outcomes of the curriculum in PM at the University of Tampere, Finland. Methods: We searched for a PM curriculum by examining the teaching offered by every specialty and compared it to EAPC recommendations. Students' knowledge was evaluated using a progress test over three consecutive years. Results: We found 53.5 teaching hours addressing PM issues, which exceeds the recommendation of the EAPC. Basics, symptom management, ethics, and communication skills were well established, while education in psychosocial/spiritual aspects, teamwork and self-reflection failed to reach the recommendations. Out of the maximum of 4.0, the progress test mean scores in PM among the third, fourth, fifth and sixth year students were 0.1 (SD 0.71), 0.69 (SD 1.28), 1.38 (SD 1.46) and 2.53 (SD 1.26), respectively (p <0.001). This growing knowledge was associated with the timely increase in teaching provided through the PM discipline. In addition, the students who completed the optional PM course achieved better mean scores (2.66; SD 1.27) than the others (1.33; SD 1.43) (p <0.001). Conclusions: The curriculum in PM at the University of Tampere is integrated into the teaching of many disciplines and complied well with the EAPC recommendations. This education led to increasing knowledge in PM among medical students.Peer reviewe