Utveckling av vinterunderhållet i Österbotten : Isrivaren Raiko som redskap för isröjning

Syftet var med det här examensarbetet att analysera och utvärdera isrivaren som arbetsredskap för isröjningen. Målet var att utveckla vinterunderhållet i Österbotten. Arbetet gjordes i utvecklingssyfte för Destia Oy, Jakobstadsområdets underhållsentreprenad. Teoridelen är tvådelad – den första delen består av information om vinterunderhållet och den andra delen handlar om isröjning. I den första teoridelen beskrivs syftet med vinterunderhållet och de kvalitetskrav som Trafikverket/Liikennevirasto fastställt för att säkerställa att vägarna är trygga att färdas på under vintertid. Vägarnas underhållsklasser presenteras och kvalitetskriterierna beskrivs. Den andra teoridelen handlar om isröjning och de arbetsmetoder och redskap som används i nuläget. Genom intervju med en av Destias chaufförer lyfts det fram vilka utmaningar som finns med isröjning. Undersökningsdelen består av information och användarerfarenheter av isrivaren av märket Raiko. Informationen kommer från intervjuer med personer som har praktisk erfarenhet av isrivaren och Raikos hemsida. Dessutom har jag använt mig av uppgifter och testresultat som jag fått av försäljaren av isrivaren Raiko. Slutligen har informationen och uppgifterna i undersökningsdelen analyserats och utvärderats. Isrivaren har jämförts med de redskap som används idag och resultaten tyder på att isrivaren kan vara lönsammare i längden eftersom användarkostnaderna blir lägre. Därmed är isrivaren ett redskap som kan effektivera isröjningen i Jakobstadsområdets underhållsentreprenad. På basen av resultaten från den här undersökningen finns det skäl att överväga isrivaren som redskap för isröjningen.Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja arvioida polannemurtajaa työvälineenä jääpolanteen poistoon. Opinnäytetyö on tehty Destia Oy:lle, Pietarsaaren hoitourakkaa ajatellen ja tavoitteena oli kehittää talvihoitoa Pohjanmaalla. Teoriaosuus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa esitetään tietoa talvihoidosta ja toisessa jääpolanteen poistosta. Ensimmäisessä osassa on kuvailtu talvihoidon tarkoitusta ja Liikenneviraston laatimia laatuvaatimuksia. Teiden hoitoluokat ja laatukriteerit esitellään. Teorian toisessa osassa kerrotaan millä tavalla jääpolannetta poistetaan ja mitä työvälineitä siihen käytetään nykyhetkellä. Destian kuljettajan haastattelussa nostetaan esille mitä haasteita jääpolanteen poistoon liittyy. Tutkimus koostuu polannemurtaja Raikon tiedoista ja käyttäjäkokemuksista. Tiedot on kerätty Raikon kotisivuilta ja haastattelemalla henkilöitä, joilla on käyttäjäkokemuksia polannemurtajasta. Lisäksi esitellään testituloksia, jotka olen saanut polannemurtaja Raikon myyjältä. Lopuksi polannemurtajan tietoja ja käyttöä on arvioitu. Polannemurtajaa on verrattu niihin työvälineisiin, joita nykyhetkellä käytetään. Tuloksista ilmenee, että pidemmällä ajalla polannemurtaja voisi olla kannattavampi työväline, koska työkustannukset ovat pienempiä kuin nykyisissä menetelmissä. Näiden tietojen perusteella polannemurtaja on työväline, joka voisi tehostaa jääpolanteen poistoa Pietarsaaren hoitourakassa, ja olisi syytä harkita sellaisen hankkimista.The purpose of this thesis was to analyze and evaluate the icebreaker as a tool for ice clearing. The goal was to develop winter maintenance in Ostrobothnia. The work has been done for development for Destia Oy, Jakobstad’s maintenance contractor. The theory is divided into two parts - the first part consists of winter maintenance information and the second part is about ice clearing. The first theoretical part describes the purpose of winter maintenance and the quality requirements established by the Finnish Transport Administration/Liikennevirasto. The roads' maintenance classes are presented and the quality criteria are described. The second theory is about ice clearing and the working methods and tools used at this time. The challenges of ice clearing are presented by interviewing one of Destia's drivers. The study section consists of information and user experiences of the icebreaker Raiko. The information comes from interviews with people who have practical experience with the icebreaker and from Raiko’s website. In addition, I have used the data and test results that I received from the salesman of the icebreaker Raiko. Finally, the information and data in the study section have been analyzed and evaluated. The icebreaker has been compared to the tools used today and the results indicate that the icebreaker can be more profitable in the long run as the user costs are lower. Thus, the icebreaker is a tool that can improve the ice clearing in the Jakobstad area's maintenance contractor. Based on the results of this survey, there is evidence to consider the icebreaker as a tool for ice clearing

Tapahtuman tavoitteiden toteutuminen - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari

Tämä opinnäytetyö on tutkimus julkishallinnon seminaarin tavoitteiden toteutumisesta. Työn alku koostuu teoriaosuudesta, jossa avataan työn keskeiset käsitteet: tapahtuma, seminaari ja tapahtuman tavoitteet. Näiden keskeisten käsitteiden lisäksi avataan myös lyhyesti aihetta kokoussuunnittelu, joka liittyy vahvasti tapahtuman tavoitteiden asettamiseen. Selkeiden tavoitteiden asettaminen tapahtumille on huomattu vaikuttavan tapahtumien vaikuttavuuteen ja sitä kautta organisaatioiden ja yhteisöjen toimintaan. Tämä työ keskittyy julkishallinnon seminaarin tavoitteiden toteutumisen tutkimiseen, mutta tuloksia on sovellettu myös jossain määrin tapahtumiin yleensä. Tutkimuksen kohteena oli Varhaiskasvatuksen tulevaisuus- seminaari, joka järjestettiin 27.9.2017 Helsingin Säätytalolla. Työn tulokset perustuvat seminaarin järjestäjätahoille tehtyyn laadulliseen verkkokyselyyn. Kysely toteutettiin Webropol –kyselylomakkeella ja lähetettiin yhteensä 15 henkilölle. Kyselyyn vastasi 7 henkilöä. Tutkimustulokset osiossa kerrotaan ja esitetään kysymyskohtaisesti kyselyn tulokset ja pohdintaosiossa tutkimuksen tuloksia verrataan alussa esitettyyn teoriaan. Työn lopussa pohditaan tavoitteiden asettamisen tärkeyttä ja miten organisaatio tai yhteisö hyötyy niistä

Desires, dead ends and new horizons: At the source of young people’s vocational images of the future

From an early age the heritage of work is planted in our identity and we begin to adore its everyday presence and resent its absence. The meaning of work seems to retain its essence in our lives despite its terms and conditions are in turbulence. This study looks at the presence of work in the lives of young people and the factors behind the educational and vocational decision-making process. There are prevailing thought patterns, traditions, disciplines and constitutions that are based on industrial society, but which still continues to influence our way of thinking and decision making and which can even block us from executing our true desires for our futures. Young people are constantly exposed to various messages coming from different sources which might have a significant impact on their futures. The meaning of this study is to explore the personal images of the future of young people and the values, hopes and fears depicted in these images. The aim is then to identify and locate different message sources and examine their origin and impact on the formation process of these images. This study also aims to identify possible ‘used futures’ and whether the futures described by young people are truly their own and not set for them by somebody else. Theoretical framework of the study is addressing the concept of late modernity and the difficulty of decision making as young people among their contradicting values and motivating factors in life. Most importantly the following message sources affecting the images of the future are further examined: 1) Other people; 2) Media and 3) Personal experience. The research presents several short narratives in young people’s own voices. The material was collected by composing a semi-structured, thematic, in-depth interview and the data was analysed by using qualitative content analysis. The interviewees included eight young adults from different high schools around Finland, majority of them were in Turku area or in neighbouring municipalities.Nuoresta pitäen työn perinne iskostetaan osaksi identiteettiämme ja alamme ihailla sen jokapäiväistä läsnäoloa sekä paheksua sen puuttumista. Työn merkitys näyttää säilyttävän olemuksensa osana elämäämme huolimatta siitä, että sen ehdot ja olosuhteet ovat myllerryksessä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työtä nuorten elämässä sekä koulutuksellisten ja ammatillisten päätöksentekoprosessien taustalla olevia tekijöitä. Useat vallitsevat teollisuusyhteiskunnan toimintaan pohjautuvat ajatusmallit, perinteet, tieteenalat ja rakenteet vaikuttavat edelleen ajattelutapaamme ja päätöksentekoomme ja voivat jopa estää meitä toteuttamasta todellisia toiveita tulevaisuuttamme koskien. Nuoret ovat jatkuvasti alttiina erilaisille eri lähteistä tuleville viesteille, joilla voi olla merkittävä vaikutus heidän tulevaisuuteensa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia nuorten henkilökohtaisia tulevaisuudenkuvia sekä niissä esiintyviä arvoja, toiveita ja pelkoja. Tavoitteena on myös tunnistaa ja paikantaa erilaisia viestilähteitä sekä tutkia niiden alkuperää ja vaikutusta tulevaisuudenkuvien muodostumisprosessiin. Tutkimus pyrkii myös tunnistamaan mahdollisia ”käytettyjä tulevaisuuksia” ja tarkastelemaan ovatko nuorten kuvailemat tulevaisuudet aidosti heidän omia eivätkä jonkun muun heille asettamia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkastelee nuorten vaikeuksia päätöksentekoon liittyen, heidän ristiriitaisia arvojansa sekä motivaatiotekijöitä postmodernissa ajassa. Viitekehyksen tärkeimpänä osana tarkastellaan seuraavia nuorten tulevaisuudenkuviin vaikuttavia viestilähteitä: 1) muut ihmiset; 2) media ja 3) henkilökohtainen kokemus. Tutkimus esittelee useita lyhyitä narratiiveja nuorten omilla äänillä kerrottuina. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun, temaattisen, syvähaastattelun avulla ja aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Haastateltavana oli kahdeksan nuorta aikuista eri lukioista eri puolilta Suomea, suurin osa Turun seudulta tai lähikunnista

Tolkien, Enchantment, and Loss: Steps on the Developmental Journey (2022) by John Rosegrant

Book review, by Marilyn R. Pukkila, of Tolkien, Enchantment, and Loss: Steps on the Developmental Journey (2022) by John Rosegran

Cyclic redundancy check-based detection algorithms for automatic identification system signals received by satellite.

This paper addresses the problem of demodulating signals transmitted in the automatic identification system. The main characteristics of such signals consist of two points: (i) they are modulated using a trellis-coded modulation, more precisely a Gaussian minimum shift keying modulation; and (ii) they are submitted to a bit stuffing procedure, which makes more difficult the detection of the transmitted information bits. This paper presents several demodulation algorithms developed in different contexts: mono-user and multi-user transmissions, and known/unknown phase shift. The proposed receiver uses the cyclic redundancy check (CRC) present in the automatic identification system signals for error correction and not for error detection only. By using this CRC, a particular Viterbi algorithm, on the basis of a so-called extended trellis, is developed. This trellis is defined by extended states composed of a trellis code state and a CRC state. Moreover, specific conditional transitions are defined to take into account the possible presence of stuffing bits. The algorithms proposed in the multi-user scenario present a small increase of computation complexity with respect to the mono-user algorithms. Some performance results are presented for several scenarios in the context of the automatic identification system and compared with those of existing techniques developed in similar scenarios

Role of discussion forums in corporate communications : case Finnair

Siirretty Doriast

Kolmen viikon pituisen liikuntaintervention vaikutukset Kajaanin Canoraman henkilöstön vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen ja yleiseen hyvinvointiin

Opinnäytetyömme aiheena oli tutkia, onko kolmen viikon pituisen liikuntaintervention avulla mahdollista lisätä työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden määrää vapaa-ajalla ja sen kautta parantaa heidän yleistä hyvinvointia sekä työssä jaksamista. Toimeksiantajana opinnäytetyössämme toimi Canoraman Kajaanin toimipiste, jonka työntekijöille tutkimus suoritettiin. Tutkimuksen otanta rajautui kuuteen henkilöön työpisteen työntekijöiden määrän perusteella. Näin pienen otannan vuoksi tutkimuksesta saatava tulos ei ole yleistettävissä kyseisen toimipisteen ulkopuolelle. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimipisteen kokonaisvaltaista työhyvinvointia niin organisaatiollisella kuin yksilölliselläkin tasolla. Tarkoituksenamme oli antaa ymmärrystä työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen toteuttamiseen sekä rohkaista yksilöitä ottamaan vastuuta omasta sekä koko organisaatiota koskevasta työhyvinvoinnista. Tätä kautta pyrimme parantamaan työssä jaksamista ja siellä viihtymistä. Kolmen viikon mittaiseen liikuntainterventioon sisältyi kuusi kahvitaukoluentoa ja kuusi ohjattua liikuntatuokiota. Liikuntainterventio suoritettiin helmikuussa 2016. Opinnäytetyömme suoritettiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön tutkimusongelmien avulla pyrimme selvittämään muun muassa motivoiko liikuntainterventio osallistujia liikkumaan enemmän vapaa-ajalla ja saatiinko kolmen viikon kokeilulla aikaan muutoksia asenteissa ja liikuntakäyttäytymisessä. Tutkimuksessa teimme selvitystä, mitä merkitystä työntekijälle on siitä, että työnantaja mahdollistaa työhyvinvointiin liittyviä palveluita. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että kolmen viikon pituisella interventiolla on joissain määrin mahdollista lisätä osallistujien fyysistä aktiivisuutta vapaa-ajalla sekä muuttaa liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavia asenteita. Osallistujista 50 % kertoi fyysisen aktiivisuutensa lisääntyneen intervention ansiosta ja yhtä moni osallistujista kertoi kokevansa liikkumisen mielekkäämmäksi intervention lopussa verrattaessa interventiota edeltävään aikaan. Tuloksista voidaan todeta, että osallistujista kaikki kokivat tärkeäksi sen, että työnantaja huolehtii työntekijöistään tarjoamalla työhyvinvointipalveluita. Jatkotutkimusaiheena voisi tutkia Canoraman vetovoimaisuutta työnantajana työntekijöiden keskuudessa sen tarjoamien työhyvinvointipalveluiden näkökulmasta.The purpose of this thesis was to study whether a three-week exercise intervention could increase the amount of physical activity in employees’ leisure time and thus improve their well-being and coping at work. This thesis was commissioned by Canorama Kajaani, which is a national IT company in Finland. The sample-size of this thesis was six people who work at the Canorama Kajaani office. Due to the small sample-size, this thesis cannot be generalized to groups outside of this office. The aim of this thesis was to develop a comprehensive workplace well-being and exercise program and to establish an understanding of the implementation of a well-being and exercise program. Furthermore, the aim was to encourage individuals to take responsibility for their own as well as the entire organization’s well-being and, thus, improve well-being and satisfaction at work. The three-week intervention included six coffee break lectures and six group fitness sessions, which took place in February 2016. This thesis applied the methods of qualitative research. The research problems were the following: Did the intervention motivate employees to exercise more in their leisure time; was it possible to obtain changes in physical activity related attitudes and behavior with a three-week intervention; and what was the significance of work well-being related services provided by the employer for the employee? The main result of this thesis was that the three-week intervention could, to some extent, increase the amount of physical activity during employees’ leisure time and induce changes in attitudes and behavior related to physical activity. Half of the employees reported that their leisure time physical activity had increased due to the intervention. Also 50% of the employees regarded physical activity as more comfortable after the intervention than before it. According to the results, all the employees considered it important that employers take care of their employees by providing services related to well-being at work