Mineralogical characterization of PGE phases in the Pintamo Marginal Series of the Koillismaa Layered Intrusion

Abstract. The Pintamo block is the southernmost part of the 2440 Ma old Koillismaa mafic Layered Intrusion. The Intrusion consists of several different blocks believed to be once a single sheet-like layered intrusion, but afterwards disintegrated by the Svecofennian orogeny. The Koillismaa Intrusion consist of Layered Series and Marginal Series. Marginal reversal structure is characteristic for the Marginal Series in Koillismaa; however, it is common feature in many layered intrusions worldwide. Sulfide-rich Ni-Cu-PGE deposits have been found to occur particularly in the Marginal Series in the Koillismaa Intrusion. The occurrence of PGE-, gold-, and silver-bearing minerals have been studied previously for example in the Haukiaho, Kuusijärvi, and Porttivaara Marginal Series as well as in the Rometölväs Reef. The Pintamo Marginal Series (MS) has not been studied previously for its precious metal mineralization and the aim of this study is to investigate what PGE-, gold-, and silver-bearing minerals occur in the Pintamo Marginal Series. Over 1100 m deep drillhole was drilled by the Geological Survey of Finland (GTK) in the Pintamo Marginal Series and 14 thin sections were made from it for this study. Petrography of the host rocks were studied with transmitted light microscope. Whole rock analyses were conducted by GTK from the drill core, and based on these results, four thin sections with highest Pt+Pd+Au grades were chosen for further analysis. Thin sections were manually studied using field emission scanning electron microscope (FE-SEM) and analyzed with energy-dispersive x-ray spectroscopy detectors (EDS) and electron probe microanalyzer (EPMA). In this study 64 mineral grains were found and 42 of them were identified. 39 of found mineral grains were PGE-, gold-, and silver-bearing minerals. The results of this study show that the Pintamo Marginal Series contains precious metal phases. Merenskyite-melonite-moncheite solid solution series and palladium-tellurides are the most common PGM minerals in the Pintamo MS. Palladium is enriched the most in the Pintamo MS comparable to elsewhere in the Koillismaa Layered Intrusion. Most of the PGE-, gold-, and silver-bearing mineral grains are hosted by silicates, or they occur at the boundary between silicate and sulfide. This indicates that precious metals have been crystallized later in system or as a result of post-magmatic alteration. The result of this study confirms the ore potential of the Koillismaa Layered Intrusion.Koillismaan kerrosintruusion Pintamon reunasarjan PGE-faasien mineraloginen kuvaus. Tiivistelmä. Pintamon blokki on 2440 miljoonaa vuotta vanhan Koillismaan mafisen kerrosintruusion eteläisin osa. Koillismaan kerrosintruusio koostuu useasta blokista, jotka ovat luultavasti joskus muodostaneet yhtenäisen kerroksellisen intruusion, mutta myöhemmin hajonneet erilleen Svekofennisen orogenian aikana. Koillismaan intruusion blokit voidaan jakaa kerrossarjoihin ja reunasarjoihin. Reunasarjoille ominaista on käänteinen kerroksellisuus, jota havaitaan useasti myös muiden kerrosintruusioiden reunasarjoissa maailmanlaajuisesti. Sulfidisten Ni-Cu-PGE mineralisaatioiden on havaittu esiintyvän erityisesti näissä reunasarjoissa Koillismaan kerrosintruusiossa. Jalometallien esiintymistä on tutkittu aiemmin esimerkiksi Haukiahon, Kuusijärven ja Porttivaaran reunasarjoissa sekä Rometölvään kerrossarjassa. Pintamon blokin reunasarjan mahdollisia jalometalliesiintymiä ei ole aiemmin tutkittu ja tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on ollut tutkia, esiintyykö myös Pintamon reunasarjassa jalometalleja. Tutkimuksia varten Geologian tutkimuskeskus (GTK) kairasi Pintamon reunasarjaan yli 1100 m ylettyvän syväreiän, josta tehtiin tätä tutkimusta varten 14 ohuthiettä. Ohuthieistä tutkittiin kivien petrografiset ominaisuudet mikroskoopilla. GTK:n tekemien kokokivianalyysien perusteella valittiin neljä ohuthiettä, joissa oli korkeimmat Pt+Pd+Au-pitoisuudet ja ne tutkittiin manuaalisesti käyttäen kenttäemissiopyyhkäisyelektronimikroskooppia (FE-SEM) sekä EDS-alkuaineanalysaattoria ja mikroanalysaattoria (EPMA). Tutkimuksissa löydettiin yhteensä 64 mineraaliraetta, joista 42 identifioitiin. 39 löydetyistä mineraalirakeista oli PGE-, kulta- ja hopeapitoisia mineraaleja. Tämän tutkimuksen tuloksena voidaan todeta Pintamon reunasarjan sisältävän jalometallifaaseja. Merenskyiitti-meloniitti-mocnheiitti seossarjaan kuuluvat mineraalit sekä palladium-telluridit ovat yleisimpiä Pintamon reunasarjassa esiintyviä platinaryhmään kuuluvia mineraaleja. Palladiumia esiintyy eniten jalometalleista Pintamon reunasarjassa, kuten todistetusti muuallakin Koillismaan kerrosintruusion reunasarjoissa. Suurin osa PGE-, kulta- ja hopeapitoisista mineraaleista esiintyy yhdessä silikaattien kanssa tai silikaattien ja sulfidien rajapinnalla. Tämä kertoo jalometalleja sisältävien mineraalien kiteytyneen myöhemmässä vaiheessa sulfidien jälkeen tai niiden uudelleen asettumisesta voimakkaan muuttumisen tuloksena. Tutkimuksen tulokset vahvistavat Koillismaan kerrosintruusion malmipotentiaalia

Menestyksekkäät yliopistopelin pelaajat? Tutkimus nopeasti ja nuorena valmistumisesta

Succestul players of the university game? A study about the short duration of master’s degree studies and graduating at a young age The duration of studies has long been a topic of conversation. It was first mentioned in 1883, but the discussion has been quite active and topical for the last fifty years. During that time, there have been numerous committees, working groups for the Ministry of Education, and revisions to the structure of the master’s degree program. All of these have focused on lowering the duration of studies as well as the age at which students graduate. These two factors have been regarded as indicators of efficiency. Achieving these goals is seen to promote the successful transition from studies to work. In addition, the greater time that people spend working is thought to help with the fiscal burden of an aging population. The reasons for prolonged study seem to be: students working during the course of their studies; the actual workload of the studies, which sometimes does not correlate with the calculated workload; problems with the students’ course selections and with their financial support from the government; issues in teaching; and problems with university funding. This study focuses on students’ study experiences, their progress, and the university itself. Of particular interest was the students’ use of different resources—cultural, social, and economical capital. Participants in the study had graduated from the University of Turku between the years of 1999 and 2001 and were divided into two groups: prompt graduates, those who graduated among the fastest 18th percent in their faculty; and those who graduated at a slower pace. A survey (N=499) and interviews (N=69) were among the methods used, along with a compilation of statistics on the students’ duration of studies, the number of modules studied, and marks obtained. Bourdieu’s theory about fields and the games people play in those fields formed the theoretical background of this study. The university was seen to form a playing field with historically and politically changeable rules. The students playing in this field were considered to possess different economical, social, and cultural resources, which they use more or less successfully. Some of the strategies used by students result in gra¬duating at a young age and/or a short duration of study; some do not. This study divided the age of graduation and the duration of study into separate games. This allowed the study to determine the relationship between these two factors and to examine their similarities and differences. The study also focused on the idea of success. Short duration of studies and a young graduation age can be considered, be some, an indication of success in navigating the university field. This study aimed to see if this concept held true or whether these seeming indicators of success have negative side effects. The main result of this study is that, even though the games of duration and age have similarities, they are sufficiently diverse to be considered separate games, which need different resources. To graduate with a short duration of studies, it is important for a student to successfully view and navigate the university field, tailoring one’s studies and extracurricular activities to suit the individual. In the game of youth, the background of the student seemed to be of greater importance. The youngest graduates had spent more time with their parents, who also had higher educational qualifications. They also had higher achievement in their previous studies. This seems to indicate that their background allowed them to assimilate a better understanding of the school and university fields and that playing the university game was natural for them. As for the aspect of success, it seems that there are many ways to define the term. Youth on graduation and short duration of studies can be seen as two indicators of success. Both revealed negative and positive outcomes, even though short duration of studies seemed more often to be connected with positive outcomes. However, it seems that the best indicator for success is the way in which students organize study into their lives to support and suit their needs and abilities to realize a meaningful life and a successful entry into the field of work.Opintojen kesto nousi ensimmäistä kertaa puheenaiheeksi jo vuonna 1883, mutta keskustelu on ollut erityisen aktiivista viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana, jolloin useiden työryhmien, komiteoiden ja tutkinnonuudistuksien tavoitteena on ollut opintojen keston lyhentäminen sekä, viime vuosina, valmistumisiän alentaminen. Nämä kaksi nähdään tehokkuuden mittareina ja pyrkimysten tavoitteena on edistää muun muassa opiskelijavirtojen sujuvaa etenemistä ja siirtymistä työelämään. Valmistumisiän alenemisen ja yliopisto-opintojen keston lyhenemisen nähdään myös kasvattavan työelämässä vietettyä aikaa, joka mahdollistaa suomalaisen hyvinvointivaltion tulevan toiminnan jatkumisen väestön ikääntyessä. Opintojen pitkän keston takana on nähty muun muassa lukukausien aikainen työssäkäynti, tutkintojen tosiasialliset laajuudet, opiskelijavalinnan ongelmat, opintotuen ongelmat, opetusjärjestelyt ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmiin liittyvät syyt. Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, miten opiskelijat ovat opiskeluympäristönsä kokeneet, miten he ovat edenneet yliopistossa, mitä resursseja he ovat käyttänyt ja mitä valintoja he ovat tehnet. Tutkimukseen osallistuivat Turun yliopiston kuudesta tiedekunnasta vuosina 1999-2001 valmistuneet ja aineiston muodostivat nopeasti ja hitaammin valmistuneiden kyselyt (N=499), haastattelut (N=69) sekä tilastot muun muassa valmistumisajoista, suoritettujen opintojen määrästä sekä opintomenestyksestä. Nopean valmistuminen määritelmänä oli valmistuminena nopeimman 18% prosentin joukossa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa Bourdieun kenttäteoria ja sen mahdollistama pelin metafora. Tässä pelissä yliopisto muodostaa pelikentän ja sen säännöt, jotka ovat historiallisesti ja jatkuvasti muuttuvia. Opiskelijoilla on omista taustoistaan johtuvia, taloudellisia sekä sosiaalisia resurssejaan, joita he käyttävät omien pelistrategioidensa mukaisesti. Osa strategioista johtaa nopeasti tai nuorena valmistumiseen. Tässä tutkimuksessa nopeutta ja nuoruutta tarkastellaan erikseen, näin voidaan myös tarkastella, ovatko nopeus ja nuoruus kaksi erillistä peliä, eli johtavatko samat asiat sekä nuoruuteen että nopeuteen valmistumisessa. Lisäksi pyritään selvittämään, ovatko nopeat ja nuoret valmistujat ”menestyjiä”. He ovat onnistuneesti navigoineet tiensä yliopistokentällä, mutta tutkimuksessa pyritään selvittämään myös se, mitä etua ja haittaa heille on siitä ollut niin yliopistoaikana kuin sen jälkeenkin. Tutkimuksen yhtenä keskeisenä tuloksena oli se, että vaikka nopeuden ja nuoruuden peleillä on yhtäläisyyksiä, ovat ne silti riittävän erilaisia, että ne muodostavat omat pelinsä, joiden pelaajat tarvitsevat eri tavoin rakentuneita pääomia. Nopeasti valmistumiselle on keskeistä on kyky yliopistokentän oikeaan hahmottamiseen sekä opintojen suunnitteluun. Monista yliopiston tarjoamista vaihtoehdoista nopeasti valmistuneet kykenivät parhaiten valitsemaan yhdistelmiä, jotka sopivat heille ja monien valintojen jälkeen johtivat, joko tarkoituksella tai tahattomasti, nopeasti valmistumiseen. Nuoruuden pelissä puolestaan oikeanlainsella taustalla vaikuttaisi olevan keskeinen merkitys. Nuorimpina valmistuneiden vanhemmat viettivät enemmän aikaa lastensa kanssa ja heillä oli korkeampi koulutustaso. Tämä mahdollisti nuorena valmistuneille paremman ymmärryksen koulumaailman toiminnasta ja luonnolliset keinot pelata yliopistopeliä, kuten heidän oma koulumenestyksensäkin osoittaa. Tämän tutkimuksen puitteissa menestys näytti olevan termi, jonka jokainen määrittää eri tavoilla. Nopeus ja nuoruus voidaan nähdä yhdenlaisina menestyksen mittareina. Molemmat voivat kuitenkin olla sekä etuja että haittoja ja kukin haastateltu koki tilanteen omalla tavallaan. Nopeus oli kuitenkin näistä kahdesta useammin puhtaasti etu. Keskeiseksi tulokseksi muodostui kuitenkin se, että menestyksen mittarina toimi opiskelijan kyky muodostaa elämänsä ja opiskelunsa itselleen mielekkäällä tavalla ja siirtyä sujuvasti työelämään.Siirretty Doriast

Ruoppausurakoiden vastaanoton tankoharausten korvaaminen muilla mittausmenetelmillä

Tiivistelmä. Diplomityön tavoitteena oli selvittää mahdollisia korvaavia mittausmenetelmiä tankoharaukselle ruoppausurakoiden vastaanottomittauksena. Työssä selvitettiin erityisesti jo olemassa olevien mittausmenetelmien soveltuvuutta Suomessa ruoppausurakoiden vastaanoton mittauksia varten. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sekä haastattelututkimuksena. Haastatteluissa haastateltavina oli Suomessa toimivien ruoppaus- sekä mittausyritysten henkilöstöä. Työssä myös haastateltiin Ruotsin merenkulkulaitokselta vesiväylien mittauksen asiantuntijaa. Haastatteluissa haluttiin selvittää tankoharaukseen liittyviä haasteita sekä mahdollista soveltuvaa korvaajaa sille ruoppausurakoiden vastaanotossa. Ruoppausurakoiden toteutukseen vaikuttavat ruoppauskohteen laajuus sekä pohjaolosuhteet. Näiden perusteella voidaan valita oikeat työtavat ja kalusto urakkaan. Ruoppausurakoihin sisältyy mittauksia niin työnaikaisen seurannan osalta kuin myös työn tuloksen toteamisessa. Suomessa on diplomityön tekohetkellä ruoppausrakan vastaanottomittauksena käytössä tankoharaus. Vesiväylien ja vesisyvyyden mittaukset voidaan jaotella niiden käyttämän tekniikan perusteella, joita ovat mekaaniset mittaukset, akustiset mittaukset sekä optiset mittaukset. Eri mittausmenetelmillä on mahdollista saavuttaa erilaista mittausdataa sekä päästä erilaiseen mittaustarkkuuteen. Diplomityössä saatujen tulosten perusteella nykyisen vastaanottomenetelmän, tankoharauksen, korvaaminen ei ole vielä nykyisellään täysin mahdollista Suomen merialueilla. Itämeren pohjan ominaisuudet voivat vaikuttaa käytettyjen mittausten tarkkuuteen akustisissa ja optisissa mittauksissa. Kuitenkin maailmalla käytetään vesisyvyyden todentamiseen monikeilausta, joka on akustinen mittausmenetelmä. Kyseinen mittausmenetelmä nousi haastattelujen perusteella ainoaksi mahdolliseksi korvaajaksi tankoharauksille. Haastateltavien mukaan sen käyttö ei ole vielä mahdollista ruoppausurakoiden vastaanotoissa, johtuen siitä, ettei sillä ole mahdollista todentaa vesisyvyyttä yhtä luotettavasti kuin tankoharauksella.The replacement of mechanical sweep with different surveying methods in acceptance of dredging works. Abstract. The purpose of the thesis was to find out possible alternative bathymetry surveying methods for replacing a mechanical bar sweep survey on acceptance of dredging works. In this thesis, the suitability of already existing surveying methods was investigated in acceptance of dredging works in Finland. The thesis was carried out as a literature review and as an interview study. In the interviews, the personnel of dredging contractors and surveying companies in Finland were interviewed. An expert in the field of waterway surveying from the Swedish Maritime Administration was also interviewed. The aim of the interviews was to find out the problems of mechanical bar sweep bathymetry and find out possible replacing the surveying method for it. The implementation of dredging contracts is affected by the extent of the dredging site and the seabed soil conditions. Based on these, the right working methods and equipment for the contract can be selected. Dredging contracts include surveys both in terms of monitoring of the dredging works and the acceptance survey of the dredging works. During the time of the master’s thesis, the only acceptance survey method was the mechanical bar sweep method in the acceptance surveys of dredging works. Bathymetric surveys can be divided by the technology that they are using, which are mechanical surveys, acoustic surveys, and optical surveys. With different measurement methods it is possible to achieve different survey data and survey accuracy. Based on the master’s thesis it is not yet entirely possible to replace the current mechanical bar sweep method in Finnish sea areas. The characteristics of the Baltic Sea’s seabed may affect the accuracy of the surveying when using acoustic or optical measurements. However, multibeam survey, an acoustic surveying method, is already used around the world to verify water depth after dredging works. Based on the interviews, this measurement method emerged as the only possible replacing survey method for mechanical bar sweep. However, according to the interviews it is not yet possible to replace mechanical bar sweep surveys with multibeam surveys in after dredging survey. Using multibeam survey method in after dredging measurement the amount of dredged material would increase because of the margins

Rikastushiekan ja kierrätyslasin hyödyntäminen tiilien valmistuksen raaka-aineena

Tiivistelmä. Sivuvirtojen hyödyntäminen on yksi tapa edistää kiertotaloutta. Kaivostoiminnassa syntyy runsaasti rikastushiekkaa, jolle pitäisi löytää käyttökohteita. Tässä työssä selvitettiin kokeellisesti partikkelikoon ja lämpötilan vaikutusta keraamisten kappaleiden halkaisijaan ja vedenimukykyyn. Tutkitut partikkelikoot olivat rikastushiekka sellaisenaan, 250 μm fraktio sekä keskimäärin 20 μm. Käytetyt lämpötilat olivat 1050 °C ja 1100 °C. Käytetty rikastushiekka oli jauhettu ja sen partikkelikoko analysoitu. Kappaleet valmistettiin kierrätyslasijauheesta ja Keliber Oy:n rikastushiekasta, joista sekoitettiin yhteensä kuusi näytettä: yksi jokaista partikkelikokoa molemmille tarkastelulämpötiloille. Näyteseokset siirrettiin alumiinioksidiupokkaisiin, ja niiden pinta tasoitettiin pöytää vasten kopauttamalla. Näytteet poltettiin kammiouunissa. Valmiit näytteet valokuvattiin, niiden halkaisija mitattiin ja vedenimukyky mitattiin. Tulokset taulukoitiin, ja vedenimukyvystä laadittiin myös havainnollistava kaaviokuva. Huomattiin, että lämpötilalla on selvä vaikutus sekä kappaleiden kutistumiseen että vedenimukykyyn. Korkeampaa lämpötilaa käytettäessä kappaleet kutistuivat enemmän, ja niiden vedenimukyky oli pienempi. Partikkelikoolla ei ollut yksiselitteistä vaikutusta kutistumiseen tai vedenimukykyyn. Eniten kutistui hienojakoisin näyte, vähiten 250 μm fraktiosta valmistettu näyte. 1050 °C:ssä vedenimukyky kasvoi partikkelikoon pienentyessä, mutta korkeammassa lämpötilassa näin ei tapahtunut

Oppiminen, opetus ja opettajaksi kasvu ainedidaktisen tutkimuksen valossa. Turun ainedidaktisen symposiumin esityksiä 11.2.2011

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos järjesti helmikuussa 2011 Turussa ainedidaktisen symposiumin, jonka teemaksi oli silloisen kulttuuripääkaupunkivuoden innoittamana valittu ”Koulu ja monet kulttuurit”. Ohjelma – niin yhteisluennot kuin oppiaineryhmien alustuksetkin – kuvastivat kulttuurin eri merkityksiä ja tasoja. Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi luennoi kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteydestä ja erikoistutkija Niina Junttila tarkasteli kouluelämää yhteisöllisyyden näkökulmasta. Lisäksi elämyspedagogi Maria Huokkola esitteli ”Tuli on irti” -näyttelyä, joka sisältyi kulttuuripääkaupungin ohjelmatarjontaan. Symposiumin yhteydessä julkistettiin myös Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä selvitys tietotekniikan käytöstä ja opettajankoulutuslaitosten tietoteknisen kehittämisen tarpeista. Iltapäiväohjelma sisälsi ainekohtaisia teemaryhmiä. Ainedidaktiikan symposiumeilla on jo noin neljännesvuosisadan ajan ollut suuri merkitys ainedidaktiikan tutkijoiden ja opettajien keskustelufoorumina. Symposiumjulkaisut ovat olleet tärkeä ainedidaktisen tutkimuksen kansallinen julkaisukanava. Myös vuoden 2011 symposiumin alustuksista suuri osa tarjottiin julkaistavaksi artikkeleina. Julkaistaviksi valitut artikkelit on valittu kahteen ryhmään. Vain osa artikkeleista on mahdollisuus julkaista painettuina, mutta symposiumin järjestäjät ja ainedidaktinen tutkimusseura haluavat levittää ainedidaktista tutkimustietoa, paitsi kirjana, myös tämän verkkojulkaisun avulla. Tämä verkkojulkaisu ”Oppiminen, opetus ja opettajaksi kasvu ainedidaktisen tutkimuksen valossa” sisältää osan artikkeleista, osa taas ilmestyy Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisusarjan numerossa 3, jonka otsikko on ”Koulu ja oppiaineiden monet kulttuurit”. Tämän verkkojulkaisun artikkelit ovat kevyesti vertaisarvioituja verrattuna ainedidaktisen seuran julkaisusarjassa painettuihin artikkeleihin, ja ne ovat osittain työpaperityyppisiä julkaisuja. Artikkelit asettuvat Opetusministeriön julkaisutyyppiluokituksessa kategoriaan B2. Nämäkin artikkelit ovat merkittävä lisä suomalaiseen ainedidaktiseen tutkimukseen. Ne valottavat kukin oman oppiaineensa didaktiikan näkökulmasta ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä, käynnissä olevia tutkimusprojekteja ja myös kouluopetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisen haasteita. Osa artikkeleista esittelee uusia menetelmiä tai lähestymistapoja koskevia kokeiluja, osa taas tuo uudenlaisen näkökulman opettajankoulutuksen kehittämiseen ja muutospaineisiin.Siirretty Doriast

Korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteet ja ehdotus järjestelmän kehittämiseksi – KYTKÖS-hanke

KYTKÖS-hankkeen tarkoituksena oli korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen mallien kansainvälinen kartoitus ja mahdollisten suomalaisten mallien hahmotteleminen. Korkeakoulutetut toimivat yhteiskunnassa merkittävissä asiantuntijatehtävissä. Suomalaisen yhteiskunnan muuntumiskyky ja mahdollisuus vastata globalisaation, teknologisen muutoksen ja kestävän kehityksen haasteisiin riippuu paljolti korkeasti koulutetun väestönosan osaamisen tasosta. Vaikka eräillä aloilla on jo pitkään ollut hyvin organisoituja rakenteita korkeakoulutettujen työntekijöiden jatko- ja täydennyskoulutukseen, niin Suomesta puuttuvat yleisemmät rakenteet, joilla varmistettaisiin korkeakoulutettujen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Kansainvälisten mallien tarkastelun, asiantuntijuustutkimuksen tulosten ja suomalaista tilannetta kartoittavien haastattelun avulla on hahmoteltu korkea-asteen täydennyskoulutusjärjestelmän muutostarpeita. Yleinen johtopäätös oli, että Suomen nykyisen koulutusjärjestelmän keinot eivät riitä ylläpitämään yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeän korkeakoulutetun työvoiman osaamista eivätkä ne vastaa joustavasti uusien nousevien asiantuntijuusalueiden tarpeisiin. Raportti nostaa painokkaasti esiin huippuasiantuntijuuden polkujen vahvistamisen yleisen osaamisen tason ylläpitämisen rinnalla. Raportissa korostetaan myös julkisen rahoituksen tarkoituksenmukaisempaa suuntaamista sekä tarvetta vahvistaa insentiivejä korkeakoulujen osallistumiselle jatko- ja täydennyskoulutukseen. Keskeisenä ehdotuksena on tutkinnon määrittelyn irroittaminen maksuttoman opiskeluoikeuden määrittelystä. Koulutuspoliittisesti on tarkoituksenmukaista tarjota ensimmäistä tutkintoaan suorittaville ilmainen opiskeluoikeus, mutta korkeakoulututkintoja tulee voida käyttää myös jo aiemman korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnatussa maksullisessa jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Raportissa ehdotetaan neliportaista ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen mallia. Ensimmäisenä tasona ovat erilliset kurssit, jotka eivät suoraan johda mihinkään nimikkeisiin. Toisena tasona ovat korkeakoulututkintoa täydentävät erikoistumiskoulutukset, jotka voivat saada järjestelmässä myös tutkinnon statuksen. Kolmantena tasona ovat työkokemuksen jälkeen suoritettavat maisteritason tutkinnot (Executive Master ja ylemmät AMK-tutkinnot). Neljäntenä tasona on ammatillinen lisensiaatin tutkinto, johon voi liittyä eri toimialojen erityispätevyyksiä (esim. erikoispsykologi)

The Connection of Cultural Capital with Success in Master’s Degree Programmes in Finnish Higher Education

This article deals with the effects of cultural capital on attainment in higher education using Bourdieu’s theory of cultural capital as a frame of reference. Attainment and success in higher education is perceived as a combination of multiple variables being the grade point average of the student’s higher education studies, the age at graduation, the time of graduation and the amount of credits studied. Participants of this survey study were 499 university graduates from six different disciplines from the University of Turku, Finland. Results indicate that cultural capital, as well as the variables comprising it, has an effect on educational attainment even though this effect is not a straightforward on