Chemistry of massive young stellar objects with a disk-like structure

Our goal is to take an inventory of complex molecules in three well-known high-mass protostars for which disks or toroids have been claimed and to study the similarities and differences with a sample of massive YSOs without evidence of such flattened disk-like structures. With a disk-like geometry, UV radiation can escape more readily and potentially affect the ice and gas chemistry on hot-core scales. A partial submillimeter line survey, targeting CH3OH, H2CO, C2H5OH, HCOOCH3, CH3OCH3, CH3CN, HNCO, NH2CHO, C2H5CN, CH2CO, HCOOH, CH3CHO, and CH3CCH, was made toward three massive YSOs with disk-like structures, IRAS20126+4104, IRAS18089-1732, and G31.41+0.31. Rotation temperatures and column densities were determined by the rotation diagram method, as well as by independent spectral modeling. The molecular abundances were compared with previous observations of massive YSOs without evidence of any disk structure, targeting the same molecules with the same settings and using the same analysis method. Consistent with previous studies, different complex organic species have different characteristic rotation temperatures and can be classified either as warm (>100 K) or cold (<100 K). The excitation temperatures and abundance ratios are similar from source to source and no significant difference can be established between the two source types. Acetone, CH3COCH3, is detected for the first time in G31.41+0.31 and IRAS18089-1732. Temperatures and abundances derived from the two analysis methods generally agree within factors of a few. The lack of chemical differentiation between massive YSOs with and without observed disks suggest either that the chemical complexity is already fully established in the ices in the cold prestellar phase or that the material experiences similar physi- cal conditions and UV exposure through outflow cavities during the short embedded lifetime

muistiinpanoja vaaleanvihreästä talosta

Oli sivukaupalla muistiinpanoja. Useimmat niistä koskivat valokuvia ja taidetta (teinhän niitä tätä tiettyä tarkoitusta varten), mutta lähes yhtä usein muistiinpanoni koskivat elämää. Kun kirjoitin valokuvista, kirjoitin elämästä, kun kirjoitin elämästä, kirjoitin taiteesta, kaikesta sekaisin ja samanaikaisesti. Tämä teksti on kokoelma muistiinpanoja, tässä ovat ne muistiinpanot. Kirjoitin ne vihreässä talossa, siinä nurkassa, josta katselin taloa ja valoa. Näkemykseni valokuvasta kiinnittyy voimakkaasti elämään, se perustuu kokemuksiini niin kuvaamisen hetkistä, kuin kuvien katsomiseenkin. Ottamalla kontaktia teoriaan olen koetellut ajatusteni vedenpitävyyttä; ne vuotavat kuin saapas. Käyn tekstissä läpi myöskin kuvien sanallistamiseen, rehellisyyteen ja häpeään liittyviä kysymyksiä, rehellisesti ja vain vähän häpeillen. Muistiinpanoni ovat esillä kaikkine epäloogisuuksineen niin rakenteessa kuin ajattelussakin. Pyrkimykseni on kertoa asioista sellaisena kuinka ne koen, naiiviutta, typeryyttä tai toistoa kaihtamatta. Kyseessä on (vain) minun kokemukseni, mutta mitä muutakaan se voisi olla? Näkemykseni ei voi olla väärä, vaikka en olekaan kuollut ranskalainen filosofi. Subjektiivinen se on, mutta ei virheellinen. Siksi sanon, valokuva on elämä (ei kuolema), kauan eläköön valokuva.I made notes, pages and pages of notes. The notes were mostly about art and photography (as I created them for this specific purpose), but almost as often the notes were about life. When I wrote about photographs I wrote about honesty, when I wrote about art I wrote about shame, when I wrote about photography I ended up writing about love, light, pain, dreams, joy; life. This text is a bunch of notes, these are the notes. I wrote them in a house shade of light green. When I think of photography I think of life. For me photography is strongly connected to life as an object and as an action. I also took contact with theory, I wanted to test if my thoughts were waterproof; they leak like a sieve. The text is not logical, neither the structure or my thoughts. My goal is to talk about everything in the way I experience them, even though it would be naive, stupid, or repetition. This is (only) my experience, but again, what else could it be? My experience is not false, even I am not a dead French philosopher, subjective it is but not false. That is why I say, photography is life (not death), long live photography

Methods for evaluating geometric distortion in magnetic resonance imaging

Abstract. Geometric distortions and spatial inaccuracies in magnetic resonance imaging are an important concern especially in image-guided high accuracy operations, such as radiotherapy or stereotactic surgeries. Geometric distortions in the images are in principle caused by erroneous spatial encoding of the signal echo. Errors in the spatial encoding are caused by different physical factors, such as static field inhomogeneity, gradient field nonlinearities, chemical shift, and magnetic susceptibility. The distortion shifts can be quantitatively evaluated as the amount of distance or pixels that a signal source has shifted in the mapping from real space to the image space. By studying the distortions and the causing mechanisms, corrective measures can be taken to minimize spatial errors in the images. In this thesis the geometric distortions of one MRI scanner are evaluated with four different grid phantom objects. The scanner was a 3 Tesla scanner at the Oulu University Hospital. The phantoms included two commercial readily available MRI quality assurance phantoms and two in-house produced prototype phantoms. The methods consisted of imaging the phantoms with different two- and three- dimensional sequences. Image and distortion analysis was performed with one commercial distortion check software for the respective commercial phantom, and with an in-house developed Matlab program for all four phantoms. Results for the magnitude and direction of the distortion as a function of distance from the scanner isocenter were acquired. Three-dimensional distortion shifts up 4 mm within a radius of 200 mm from the isocenter were measured, with occasional shifts up to 9 mm between 100 and 200 mm from the isocenter. Distortion field maps and contour plots produced with both analysis methods seemed to be in accordance with each other, and the geometry and behaviour of the field was found to be as expected. As to the prototype phantoms, a result with respect to the grid density was found. A 5 mm grid separation was too dense with respect to the achievable resolution for the Matlab analysis script to function, or more generally for any distortion check at all.Tiivistelmä. Magneettikuvien geometriset vääristymät ja epätarkkuudet ovat tärkeitä huomioon otettavia asioita erityisesti sädehoitoihin tai kirurgisiin operaatioihin liittyvissä kuvantamisissa. Kuvien vääristymät aiheutuvat virheistä signaalien paikkakoodauksessa. Paikkakoodaukseen aiheutuu virheitä eri fysikaalisista tekijöistä, kuten staattisen magneettikentän epähomogeenisuuksista, gradienttikenttien epälineaarisuuksista, kemiallisesta siirtymästä tai magneettisesta suskeptibiliteetistä. Geometrinen vääristymä voidaan määrittää kvantitatiivisesti tutkimalla signaalin paikan siirtymää kuvauksessa todellisesta koordinaatistosta, eli kuvattavasta kohteesta, kuvan koordinaatistoon. Kuvia voidaan myös korjata vääristymien osalta tutkimalla vääristymien luonnetta ja niiden aiheuttajia. Tässä tutkielmassa tutkittiin Oulun yliopistollisen sairaalan yhden 3 Teslan kenttävoimakkuuden magneettikuvauslaitteen geometrista vääristymää. Kuvauksissa käytettiin neljää erilaista fantomia, kahta valmista kaupallisesti saatavilla olevaa sekä kahta kokeellista prototyyppiä. Fantomeita kuvattiin eri kaksi- ja kolmiulotteisilla kuvaussekvensseillä. Kuva- ja vääristymäanalyysiä varten käytettiin yhtä kaupallista ohjelmaa, joka on tarkoitettu sitä vastaavalle fantomille, sekä itse sairaalassa kehitettyä Matlab-pohjaista ohjelmaa. Mittausten perusteella saatiin kvantitatiiviset tulokset vääristymän suuruudelle ja suunnalle, etäisyyden funktiona skannerin keskipisteestä. Kolmiulotteisten vääristymien suuruudet olivat 4 mm tai alle 200 mm säteelle asti, suurimpien yksittäisten vääristymien ollessa noin 9 mm tai alle 100 mm ja 200 mm etäisyyksien välillä. Molemmilla analyysiohjelmilla vääristymien suuntien perusteella luodut vektorikentät olivat toistensa mukaisia ja vääristymän käyttäytyminen vaikutti odotetulta. Prototyyppifantomien suhteen päädyttiin tulokseen, jonka mukaan 5 mm ruudukko oli liian tiheä suhteessa resoluutioon, eikä Matlab-pohjainen analyysi toiminut. Tarpeeksi leveä ruudukko oli siten oleellinen osa vääristymän määrittämistä

Nimistönsuunnittelun ja -huollon haasteet Helsingin vuoden 2009 suuressa alueliitoksessa

Tutkielma käsittelee nimistönsuunnittelua ja -huoltoa Helsingin vuoden 2009 alueliitostilanteessa. Hel-sinkiin liitettiin vuoden 2009 alusta alue, johon kuului entisiä Sipoon ja Vantaan maita. Liitos sai paljon julkisuutta. Tutkielman tarkoituksena on kuvata, miten Helsingin nimistönsuunnittelussa on toimittu alue-liitoksen tuomien haasteiden kanssa ja mitä nimistöön liittyviä seikkoja on otettava huomioon, kun kun-taan liitetään uusia alueita. Tutkimusaineistona toimivat ne Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan kokousten pöytäkirjat, joissa on käsitelty vuoden 2009 alueliitoksen nimistöä. Lisäksi aineistoon kuuluu muutamia lehdistötiedotteita ja artikkeleja, joissa käsitellään Helsingin vuoden 2009 alueliitoksen nimis-tönsuunnittelua. Työtä varten on myös haastateltu Helsingin nimistönsuunnittelijaa Johanna Lehtosta. Työssä kuvataan koko nimistönsuunnittelussa käyty prosessi alueliitoksen toteutumisen vahvistumisesta vuoden 2011 lopulle saakka. Nimistönsuunnittelun ja -huollon kannalta Helsingin vuoden 2009 alueliitostilanteessa haasteellisinta oli viiden uuden kaupunginosan nimeäminen sekä liitosalueen ja Helsingin päällekkäiset kadunnimet ja niiden muuttamisprosessi. Myös nimenmuutoksista tiedottaminen ja vuorovaikutus liitosalueen asukkaiden kanssa vaativat Helsingin nimistönsuunnittelulta aikaa ja asiantuntemusta. Tutkielman tekijä on työskennellyt syksyllä 2008 työharjoittelussa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa yhtenä työtehtävänään paikannimistön kerääminen haastatteluin liitosalueella. Alueliitosten vaikutuksista kunnan nimistönsuunnitteluun ja -huoltoon ei ole kirjoitettu aiemmin paljoa, vaikka kaupunkinimistöä muuten on nykypäivänä jo käsitelty monista eri näkökulmista. Aihe on kuitenkin ajankohtainen ja mielenkiintoinen, koska Suomen kunnat ovat viime vuosina yhdistyneet ennätysmäistä tahtia, ja etenkin suuret alueliitokset aiheuttavat usein paljon muutoksia paikannimistöön. Jatkotutkimuk-sen kannalta mielenkiintoista olisi ainakin verrata erilaisten kuntien nimistönsuunnittelua alueliitostilan-teessa, sillä niin alueliitokset kuin tavat toteuttaa kunnan nimistönsuunnittelu vaihtelevat suuresti

A New Rare-Gas Compound : HXeOXeH

Rare-gas chemistry is of growing interest, and the recent advances include the 'insertion' of a Xe atom into OH and water in the rare-gas hydrides HXeO and HXeOH. The insertion of Xe atoms into the H-C bonds of hydrocarbons was also demonstrated for HXeCC, HXeCCH and HXeCCXeH, the last of which was the first rare-gas hydride containing two rare-gas atoms. We describe the preparation and characterization of a new rare-gas compound, HXeOXeH. HXeOXeH was prepared in solid xenon by photolysis of a suitable precursor, for example water, and subsequent mobilization of the photoproducts. The experimental identification was carried out by FTIR spectroscopy, isotopic substitution and by use of various precursors. The photolytical and thermal stability of the new rare-gas hydride was also studied. The experimental work was supported by extensive quantum chemical calculations provided by our co-workers. HXeOXeH forms in a cryogenic xenon matrix from neutral O and H atoms in a two-step diffusion-controlled process involving HXeO as an intermediate [reactions (1) and (2)]. This formation mechanism is unique in that a rare-gas hydride is formed from another rare-gas hydride. H + Xe + O → HXeO (1) HXeO + Xe + H → HXeOXeH (2) Similarly to other rare-gas hydrides, HXeOXeH has a strongly IR-active H-Xe stretching vibration, allowing its spectral detection at 1379.3 cm-1. HXeOXeH is a very high-energy metastable species, yet thermally more stable than many other rare-gas hydrides. The calculated bending barrier of 0.57 eV, is not enough to explain the observed stability, and HXeOXeH might be affected by additional stabilization from the solid xenon environment. Chemical bonding between xenon and environmentally abundant species like water is of particular importance due to the 'missing-xenon' problem. The relatively high thermal stability of HXeOXeH compared to other oxygen containing rare-gas compounds is relevant in this respect. Our work also raises the possibility of polymeric (–Xe–O)n networks, similarly to the computationally studied (XeCC)n polymers

Toisen luokan haltioita:haltian henkilöhahmon alisteinen asema Andrzej Sapkowskin Viimeisessä toivomuksessa

Tiivistelmä. Kirjallisuuden sivuaineen tutkielmani käsittelee haltian henkilöhahmon alisteista asemaa Andrzej Sapkowskin teoksessa Viimeinen toivomus -teoksessa. Fantasiakirjallisuutta lukiessani olin tottunut siihen, että haltiat esitetään tavallisesti muita henkilöhahmoja ylevämpinä ja parempina olentoina, mutta Sapkowskin teoksessa he olivatkin marginaaliin työnnettyjä, ihmisten halveksimia olentoja. Lähdin selvittämään haltioiden asemaa Sapkowskin fiktiivisen maailman modaliteeteista, teemoista ja moodista käsin, hyödyntäen tässä työssä viitekehyksenäni Lubomír Doleželin teoriaa mahdollisista maailmoista, jonka hän esittelee vuonna 1998 ilmestyneessä teoksessaan Heterocosmica. Fiction and Possible Worlds. Päädyin analyysissäni siihen johtopäätökseen, että Sapkowski on heikentänyt teoksessaan fantasiakirjallisuudessa esiintyvää haltian tyyppiä muun muassa riisumalla heiltä pois muissa genren teoksissa esiintyviä yli-inhimillisiä kykyjä ja tuomalla heidät pitkäikäisyyttä lukuunottamatta ihmisten tasolle. Tämä näkyy muun muassa siinä, että haltiat voivat sairastua puutostauteihin ihmisten tavoin. Lisäksi fantasiamaailmassa rajoitetaan haltioiden oikeuksia ihmisten asuttamissa kaupungeissa ja heitä on ajettu pois omilta mailtaan, jotta ihmiset ovat saaneet nämä viljavat alueet käyttöönsä. Haltioiden henkilöhahmoihin liittyy myös demonisointia ja virheellistä tietoa. Haltian henkilöhahmon heikentäminen ja alisteiseen asemaan asettaminen selittyy teoksen teemojen kautta. Eräs läpäisevistä teemoista on toiseus ja ihmiskunnan ulkopuolisten olentojen joutuminen ihmisten pyrkimysten uhreiksi. Nämä teemat ilmenevät toistuvina motiiveina, joissa ”toiset”, hirviöt ja haltiat joutuvat ihmisten ahneuden ja vallanhimon uhreiksi. Haltioiden kohtalo on eräs näiden teemojen motiiveista. Jotta haltiat voisivat joutua tällaiseen tilanteeseen, on ollut loogista karsia heidän kykyjään, jotta alisteiseen asemaan joutuminen olisi ylipäätänsä mahdollista. Haltioiden alempaan statukseen vaikuttaa myös teoksen moodi, jota voisi lähinnä luonnehtia groteskiksi. Groteski moodi tukee myös teoksen teemoja, sillä eräs groteskin ominaisuus on normaaliuden ja inhimillisyyden määritelmien kyseenalaistaminen. Myös tämä kysymys nousee yhdeksi teoksen teemoista

Anomalous CO2 Ice Toward HOPS-68: A Tracer of Protostellar Feedback

We report the detection of a unique CO2 ice band toward the deeply embedded, low-mass protostar HOPS-68. Our spectrum, obtained with the Infrared Spectrograph onboard the Spitzer Space Telescope, reveals a 15.2 micron CO2 ice bending mode profile that cannot modeled with the same ice structure typically found toward other protostars. We develop a modified CO2 ice profile decomposition, including the addition of new high-quality laboratory spectra of pure, crystalline CO2 ice. Using this model, we find that 87-92% of the CO2 is sequestered as spherical, CO2-rich mantles, while typical interstellar ices show evidence of irregularly-shaped, hydrogen-rich mantles. We propose that (1) the nearly complete absence of unprocessed ices along the line-of-sight is due to the flattened envelope structure of HOPS-68, which lacks cold absorbing material in its outer envelope, and possesses an extreme concentration of material within its inner (10 AU) envelope region and (2) an energetic event led to the evaporation of inner envelope ices, followed by cooling and re-condensation, explaining the sequestration of spherical, CO2 ice mantles in a hydrogen-poor mixture. The mechanism responsible for the sublimation could be either a transient accretion event or shocks in the interaction region between the protostellar outflow and envelope. The proposed scenario is consistent with the rarity of the observed CO2 ice profile, the formation of nearly pure CO2 ice, and the production of spherical ice mantles. HOPS-68 may therefore provide a unique window into the protostellar feedback process, as outflows and heating shape the physical and chemical structure of protostellar envelopes and molecular clouds.Comment: Accepted to the Astrophysical Journal, 2013 February 15: 14 pages, 9 figures, 3 table

Exploring Gaze Interaction Design in Games:Playing with Vision

Gaze interaction in games is rapidly increasing with examples in mainstream franchises. This research focuses on investigating new opportunities for gaze-enable game design moving away from sensing-based dynamics grounded in gaze pointing and consider a user-centred approach which has its starting point in visual capabilities and metaphors of looking. This approach will lead to the development of examples that illustrate novel and playful experiences that can be designed thinking about how the players see rather than where and what they look at. This research aims to contribute to the understanding of how to create playful gaze-based experiences by providing a design framework and inspire designers to engage in the conversation to shape the future of gaze interaction in play

Kulttuurikasvatus ja lastenkulttuuri oppilaan minuuden rakentajina

Tiivistelmä. Tarkastelen tässä tutkielmassa kulttuurikasvatuksen ja lastenkulttuurin asemaa ja merkityksiä lapsen identiteetille, kasvulle ja kehitykselle tuoden esille niiden ilmenemistä ja toteutusta koulukasvatuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on perustella kulttuurikasvatuksen ja lastenkulttuurin tärkeyttä aiemman tutkimuksen ja teorian avulla. Perehdyn kulttuurin ja kasvatuksen väliseen yhteyteen ja niiden vaikutuksiin lapsen elämässä. Tarkoituksenani on eritellä ja analysoida kulttuurikasvatuksen ja lastenkulttuurin toteutusta käytännössä tuoden esiin niiden hyötyjä ja mahdollisuuksia koulukasvatuksessa. Huomioin tarkastelussa sekä varhaiskasvatuksen että peruskoulun kontekstin. Kulttuurilla on suuri rooli siinä, millaiseksi yksilöksi lapsi kasvaa, ja miten hän tulkitsee ympäröivää maailmaa. Kulttuurilla ja taiteella on myös useita kasvun ja kehityksen kannalta merkittäviä vaikutuksia, ja niiden huomioiminen opetuksessa on tärkeää. Kulttuurikasvatuksen ja lastenkulttuurin hyödyntämisen avulla voidaan edesauttaa lapsen kasvua kokonaisvaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Kulttuurikasvatus ja lastenkulttuuri on monipuolisesti esillä niin varhaiskasvatussuunnitelmassa, kuin perusopetuksen opetussuunnitelmankin perusteissa. Tutkimus on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistonkeruussa hyödynsin Oulun yliopiston kirjastoa ja sen tietokantoja, kotimaisia ja kansainvälisiä tietokantoja sekä aiheeseen liittyviä materiaalipankkeja. Analysoin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmia, ja tutustuin kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmiin. Kasvatustyössä on tärkeää sekä itsensä, että koko kouluinstituution jatkuva kehittäminen. Tekemällä tuoreen katsauksen kulttuurikasvatuksen ja lastenkulttuurin monipuolisiin merkityksiin, rooleihin ja ilmenemiseen luon pohjaa aiheen tulevalle tutkimukselle

Porosity measurements of interstellar ice mixtures using optical laser interference and extended effective medium approximations

Aims. This article aims to provide an alternative method of measuring the porosity of multi-phase composite ices from their refractive indices and of characterising how the abundance of a premixed contaminant (e.g., CO2) affects the porosity of water-rich ice mixtures during omni-directional deposition. Methods. We combine optical laser interference and extended effective medium approximations (EMAs) to measure the porosity of three astrophysically relevant ice mixtures: H2O:CO2=10:1, 4:1, and 2:1. Infrared spectroscopy is used as a benchmarking test of this new laboratory-based method. Results. By independently monitoring the O-H dangling modes of the different water-rich ice mixtures, we confirm the porosities predicted by the extended EMAs. We also demonstrate that CO2 premixed with water in the gas phase does not significantly affect the ice morphology during omni-directional deposition, as long as the physical conditions favourable to segregation are not reached. We propose a mechanism in which CO2 molecules diffuse on the surface of the growing ice sample prior to being incorporated into the bulk and then fill the pores partly or completely, depending on the relative abundance and the growth temperature.Comment: 9 pages, 6 figures, 1 table. Accepted for publication in A&