Recapturing Value Through Reverse Logistics: Wärtsilä Ship Power - shopping list

Every now and then Wärtsilä Ship Power faces problems with project cancellations from customer side or incorrect purchase orders. Unless capable of canceling the orders from external suppliers in time, materials are taken to warehouse and to a shopping list. From this list they can be used to a different project. Unfortunately the current process is ineffective and does not bring the savings that it could. Project execution, operative purchasing and business control all have their responsibilities but no dedicated resources appointed. Processes of reselling material back to suppliers or scrapping them don’t exist at all. Shopping list process has defects in the process itself; responsibilities and information sharing is inadequate. Internal marketing of the list is missing. Reverse logistics process in business to business relationship is shortly studied area. I reviewed business process and business process redesigning as well as reverse logistics and relocation options from the literature to get an overview of all possible options to re-create smooth and effective shopping list process. Besides the literature review, I got valuable info from my own work experience inside the supply management department. In my case, reverse logistics process was far from the core processes within Wärtsilä Ship Power. That is why I deemed it necessary to have only one person handling all operative work – the shopping list responsible. Other users of the list, both internal and external of the Ship Power department, need to be considered as customers, although they have some responsibilities in the process. Close cooperation between different functions is needed, especially with strategic purchasers who are in the best position to discuss about selling back the material to external suppliers. No process can work if it is not handled properly. Even a one person can be a good promoter.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Entrepreneurial learning in entrepreneurship education in higher education

This dissertation investigates entrepreneurial learning in entrepreneurship education in higher education. In the field of entrepreneurship education, scholars believe that in order to learn entrepreneurship, one must do entrepreneurship. To develop and design entrepreneurship education, an understanding of entrepreneurial learning, which is a research field that explores entrepreneurs, has been pointed out as key. Despite the acknowledged importance of entrepreneurial learning, it has been underaddressed in the literature on entrepreneurship education. Higher education is an interesting context in which to investigate entrepreneurial learning because the practical nature of entrepreneurship has been presented as a value that does not necessarily suit the scientific aims of higher education. Using a mixed-methods approach, this dissertation investigates whether and if so how entrepreneurial learning takes place in entrepreneurship education in higher education. The aim of the dissertation is addressed through three research questions: 1) how are the entrepreneurial learning environments of entrepreneurs created in entrepreneurship education, 2) what is the entrepreneurial learning content in entrepreneurship education, and 3) what are entrepreneurial learning outcomes achieved in entrepreneurship education? The findings are derived from four independent articles, each approaching the topic area from a different perspective. The articles rely on interviews, documentary data (learning reflections and course materials), surveys and observation data. The first article increases the understanding of higher education as a complex and disparate context of entrepreneurship education. The second article utilises an educator’s perspective of how learning environments are created in entrepreneurship education. The third article focuses on the entrepreneurial learning of students from the point of view of decision-making and how this evolves over time. It also provides insights into the problems and failures that students might encounter as part of their learning. The fourth article focuses on students’ in-depth learning outcomes. This dissertation reveals that entrepreneurial learning can take place in higher education. The key finding is an educational model for entrepreneurial learning in entrepreneurship education. The elements of this educational model are context, content, the learning environment and learning outcomes, which are bundled. The findings show that entrepreneurial learning in entrepreneurship education in higher education is a process whereby theoretical knowledge of entrepreneurship is learned, 4 and entrepreneurial activities take place and are reflected in relation to each other to develop subjective stocks of knowledge, through which entrepreneurial devotion develops. The findings suggest variations in the roles of educators and learners. By setting learning objectives, the educator has a more prominent role in determining the context and deciding the content of education. The educator and learner both have important roles in the co-creation of entrepreneurial learning environments. The learner has a crucial role in determining whether the entrepreneurial learning outcome, entrepreneurial devotion, is developed. Moreover, if the educator maintains control without providing the learner with the possibility to take control of his/her learning, and if the learner is unwilling to participate in co-creation and take control of his/her learning, entrepreneurial learning in entrepreneurship education fails to materialise. The overall contribution of the dissertation is the binding of entrepreneurial learning and entrepreneurship education and describing what this merger means in higher education.Väitöskirjassa tutkitaan yrittäjyyskasvatuksessa tapahtuvaa yrittäjämäistä oppimista korkeakoulukontekstissa. Yrittäjyyskasvatuksen kentällä ajatellaan, että opiskelijan pitää omakohtaisesti kokeilla yrittäjyyttä sitä oppiakseen ja että yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen ja suunnittelun kannalta on tärkeää tuntea yrittäjämäiseen oppimiseen liittyvän tutkimuskenttä, joka perinteisesti keskittyy yrittäjien oppimiseen. Yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksissa ei kuitenkaan ole riittävästi tutkittu yrittäjyyskasvatuksessa tapahtuvaa yrittäjämäistä oppimista. Tämä monimenetelmällinen väitöskirja tarkastelee, voiko yrittäjämäistä oppimista tapahtua osana yrittäjyyskasvatusta korkeakoulukontekstissa, ja jos voi, niin miten. Tätä tarkastellaan analysoimalla, 1) mitä yrittäjämäinen oppimisympäristö tarkoittaa yrittäjyyskasvatuksessa, 2) mitä yrittäjämäinen oppimissisältö pitää sisällään yrittäjyyskasvatuksessa ja 3) millaisia oppimistuloksia yrittäjämäinen oppiminen yrittäjyyskasvatuksessa tuottaa? Tutkimusaineisto koostuu haastattelu-, dokumentti- (oppimispäiväkirjat sekä opintojakson suunnittelumateriaalit), kysely- sekä havainnointiaineistoista. Väitöskirjan tutkimustulokset pohjautuvat neljään osatutkimukseen, jotka on raportoitu tieteellisinä artikkeleina. Ensimmäinen artikkeli tuottaa ymmärrystä korkeakoulutuksesta monitahoisena sekä epäyhtenäisenä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisalustana. Toinen artikkeli tarkastelee, kuinka opettajat suunnittelevat ja toteuttavat yrittäjämäisiä oppimisympäristöjä yrittäjyyskasvatuksessa. Kolmas artikkeli käsittelee opiskelijoiden oppimista päätöksenteon logiikoiden ja niissä tapahtuvien muutosten näkökulmasta yrittäjyysopetuksessa. Artikkeli tuottaa uutta tietoa yrittäjyyden alkuvaiheen ongelmista ja epäonnistumisista. Neljäs artikkeli keskittyy syvällisiin, affektiivisiin oppimistuloksiin yrittäjyyskasvatuksessa. Tulokset osoittavat, että yrittäjämäistä oppimista voi tapahtua yrittäjyyskasvatuksessa. Väitöskirjan päätuloksena esitetään yrittäjämäistä oppimista yrittäjyyskasvatuksessa kuvaava teoreettinen malli. Mallin osa-alueet ovat konteksti, sisältö, oppimisympäristö ja oppimistulokset, jotka ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Yrittäjämäisen oppimisen toteutuminen korkeakoulutuksessa riippuu siitä, miten mallin osa-alueita toteutetaan. Tulokset osoittavat, että yrittäjämäinen oppiminen yrittäjyyskasvatuksessa on prosessi, jossa oppija oppii teoreettista tietoa yrittäjyydestä, kokeilee yrittäjyyttä käytännössä sekä reflektoi opittua siten, että hänen subjektiivinen tietoisuutensa yrittäjyydestä kasvaa ja hän sitoutuu yrittäjämäiseen toimintatapaan. Tulokset osoittavat, että opettajan ja oppijan roolit painottuvat eri tavoin yrittäjämäisen oppimisen eri osa-alueilla. Opettajan rooli painottuu oppimiskontekstin ja opetussisällön suunnittelussa. Opettaja ja oppija luovat yhdessä yrittäjämäisen oppimisympäristön. Yrittäjämäisessä oppimisessa keskeistä on, että opettaja antaa oppijalle mahdollisuuden ottaa vastuun omasta oppimisestaan. Vastavuoroisesti tärkeää on, että oppija sitoutuu tähän vastuuseen. Oppijan aktiivinen rooli on kriittinen yrittäjämäisessä oppimisessa. Väitöskirjan keskeinen kontribuutio on, että se yhdistää yrittäjämäisen oppimisen yrittäjyyskasvatukseen ja kuvaa, mitä se tarkoittaa ja miten se ilmenee korkeakoulutuksessa

Characterization of electromagnetic absorption materials with two distinct methods

Abstract. In this work, the task was to characterize the electromagnetic absorbers, made of multi layered composite materials, and then to compare the measurement results of two different methods. In total, seven different composites were made by using polyurethane as a matrix, hollow glass and fly ash microspheres, combination of blast furnace and steel smelter dusts, and carbon nanotubes as fillers. The purpose was to prepare multi-layered absorbers with resistive and magnetic gradient to achieve a good attenuation characteristic at microwave frequencies. The work was split into two parts. In first part, a MATLAB code was written for the measurements. On the second part, the prepared anisotropic and multi-layered absorbers were characterized by two different measurements setups. The characterization was done with a two-port waveguide measurement and a one-port measurement with dielectric assessment kit (DAK-TL) at 18–26.5 GHz and 4–20 GHz frequency ranges, respectively. In this work, microwave attenuation characteristics, such as shielding effectiveness values and reflection loss were measured. The comparison was done to determinate the reliability of the methods to characterize the absorbers.Sähkömagneettisten absorptiomateriaalien karakterisointia kahdella erillisellä menetelmällä. Tiivistelmä. Tässä työssä tehtävänä oli karakterisoida sähkömagneettisia vaimennusmateriaaleja, jotka valmistettiin monikerroksisista komposiittimateriaaleista, jonka jälkeen vertailtiin kahden eri menetelmän mittaustuloksia. Yhteensä tehtiin seitsemän erilaista komposiittia käyttämällä polyure taania matriisina, onttoja lasi- ja lentotuhkamikropalloja, masuunin ja terässulaton pölyjä sekä hiilinanoputkia täyteaineena. Tarkoituksena oli valmistaa monikerrosrakenteita, joissa on resistiivinen ja magneettinen gradientti, jotta saataisiin hyvät vaimennusominaisuudet mikroaaltotaajuuksilla. Työ jaettiin kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kehitettiin MATLAB-koodi mittauksia varten. Toisessa osassa valmistettuja anisotrooppisia ja monikerroks ellisia vaimennusmateriaaleja karakterisoitiin kahdella eri mittausmenetelmällä. Karakterisointi tehtiin kaksiporttisella aaltoputkimittauksella ja yksiporttisella mittapäällä (DAK-TL) taajuusalueilla 18–26.5 GHz ja 4–20 GHz. Työssä mitattiin mikroaaltovaimennusominaisuuksia, kuten suojauksen tehokkuusarvoja ja heijastushäviöitä. Vertailu tehtiin vaimennusmateriaalien karakterisointimenetelmien luotettavuuden määrittämiseksi

Yhdyskuntapalvelun huumetestaus : kehittämishanke Rikosseuraamuslaitokselle

Opinnäytetyömme käsittelee yhdyskuntapalvelun toimeenpanoon liittyvää huumetestausta. Yhdyskuntapalvelu on rikoslakiin sisältyvä yleinen rangaistus, johon tietyin edellytyksin voidaan tuomita enintään 8 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli luoda yhteneväiset käytännöt asiakkaan kohteluun ja oikeusturvaan liittyvien asioiden huomioimisessa huumetestauksia tehtäessä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli luoda valtakunnallisesti yhdyskuntaseuraamustoimistojen virkamiesten käyttöön huumetestauksen käsikirja, joka sisältää yhtenäiset ohjeet huumetestauksen suorittamisesta Rikos-seuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Selvitimme yhdyskuntaseuraamustoimistojen virkamiesten toiveita mitä heidän mielestään huumetestauskäsikirjan tulisi sisältää. Lisäksi selvitimme heidän näkemyksensä siitä, miten asiakkaiden huumeiden käyttö on näkynyt heidän työssään aiemmin ja miten huumetestauksen nähdään vaikuttavan työhön tulevaisuudessa. Opinnäytetyössämme on kyse toiminnallisesta kehittämishankkeesta, joka toteutetaan toimintatutkimuksen menetelmin. Tieto toimintatutkimuksen tutkimukselliseen osioon on kerätty Rikosseuraamuslaitoksen Pohjois-Suomen ja Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimistojen virkamiehiltä Webropol-ohjelman avulla toteu-tetulla kyselyllä. Varsinaisena tuotoksena hankkeestamme valmistui käsikirja yhdyskuntapalvelun suorittajien huumeiden käytön testaamisen tueksi. Käsikirja sisältää tietopaketin lisäksi myös prosessikaavion huumetestauksesta. Tutkimustulosten mukaan huumetestauskäsikirja nähtiin tarpeellisena käytännön yhdyskuntapalvelutyöhön. Vastaajat pitivät tärkeänä, että käsikirja sisältää tietoa muun muassa päihtymyksen havainnoinnista, huumetestausvälineiden käytöstä, oikeusturva-asioista ja miten toimia testaukseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Lähes kaikki kyselyyn vastaajat kokivat huumetestauksen mahdollisuuden yhdyskuntapalvelutyössä myönteisenä. Vastausten mukaan huumeita käyttäville yhdyskuntapalvelun suorittajille olii vaikea löytää palvelupaikkaa ja huumeiden käytön havainnointi koettiin vaikeaksi. Huumetestauksen nähtiin selkiinnyttävän työtä, lisäävän yhdyskuntapalvelun uskottavuutta ja helpottavan huumeita käyttävien suorittajien sijoittamista palvelupaikkoihin. Lisäksi huumetestaus nähtiin mahdollisuutena puuttua tehokkaammin yhdyskuntapalvelun suorittajan päihdeongelmaan ja sen myötä helpottavan hoitoonohjausta. Kielteisenä seikkana nousi esille työmäärän lisääntyminen ja työturvallisuuteen liittyvät asiat.The topic of our thesis is the drug testing related to performance of Community service. Community service is a general sanction included in the criminal law, which can be performed in lieu of imprisonment under certain circumstances when the sentence is no longer than 8 months. The purpose of our thesis work was to create unified practices related to legal matters and treatment of the customers when performing the drug tests. The goal of our thesis was to produce a handbook for national use of unified instructions for the drug testing during the performance of community service at the Community sanction offices of the Criminal sanctions agency. We studied the expectations of public servants’ in Community sanctions office about what topics a drug testing handbook should include. Additionally, we studied their views on how their clients’ drug usage has impacted their work in the past and how drug testing is expected to impact their work in the future. Our thesis is about functional development initiative that is carried out as a functional research. The data was collected from public servants of the Community sanctions office in Northern Finland and Helsinki using Webropol program to carry out the survey. An actual output of our initiative is a handbook to assist in the drug testing of Community service performers. In addition to an information package, the handbook contains a process diagram of the drug testing. According to the survey results the drug testing handbook was deemed necessary for Community service work in practice. It was seen important that the handbook contains information about detecting the intoxication, usage of the drug testing equipment, legal matters and how to handle the problematic situations related to the testing. Almost all the respondents considered the possibility of drug testing in Community services work favorable. According to the responses it was difficult to find Community service location for a drug user and detecting the drug usage was difficult. Drug testing was seen to clarify the work, increase the credibility of the Community service and make it easier to place the drug users in service locations. Additionally, drug testing was seen as a possibility to address the substance abuse problem more efficiently and facilitate the treatment. Increased workload and things related to occupational safety were seen as negative

Development of a decision analytic model to support decision making and risk communication about thrombolytic treatment

Background Individualised prediction of outcomes can support clinical and shared decision making. This paper describes the building of such a model to predict outcomes with and without intravenous thrombolysis treatment following ischaemic stroke. Methods A decision analytic model (DAM) was constructed to establish the likely balance of benefits and risks of treating acute ischaemic stroke with thrombolysis. Probability of independence, (modified Rankin score mRS ≤ 2), dependence (mRS 3 to 5) and death at three months post-stroke was based on a calibrated version of the Stroke-Thrombolytic Predictive Instrument using data from routinely treated stroke patients in the Safe Implementation of Treatments in Stroke (SITS-UK) registry. Predictions in untreated patients were validated using data from the Virtual International Stroke Trials Archive (VISTA). The probability of symptomatic intracerebral haemorrhage in treated patients was incorporated using a scoring model from Safe Implementation of Thrombolysis in Stroke-Monitoring Study (SITS-MOST) data. Results The model predicts probabilities of haemorrhage, death, independence and dependence at 3-months, with and without thrombolysis, as a function of 13 patient characteristics. Calibration (and inclusion of additional predictors) of the Stroke-Thrombolytic Predictive Instrument (S-TPI) addressed issues of under and over prediction. Validation with VISTA data confirmed that assumptions about treatment effect were just. The C-statistics for independence and death in treated patients in the DAM were 0.793 and 0.771 respectively, and 0.776 for independence in untreated patients from VISTA. Conclusions We have produced a DAM that provides an estimation of the likely benefits and risks of thrombolysis for individual patients, which has subsequently been embedded in a computerised decision aid to support better decision-making and informed consent

General thoracic surgery in Finland, a perspective from the Helsinki University Hospital

The field of thoracic surgery is a rapidly developing field due to exciting developments in technology and oncologic treatments as well as continuous innovation in surgical technique. Although the population of Finland is relatively small, general thoracic surgery is represented at a high level in five centralized university centers, Helsinki University Hospital, Tampere University Hospital, Turku University Hospital, Kuopio University Hospital and Oulu University Hospital. Thus, high case volume and good results are achieved in these centers. Here, we describe a short history, current state and future prospects of the field of cardiothoracic surgery in Finland, with a focus on general thoracic surgery and the perspective of Helsinki University Hospital. From the field's birth in Finland, marked by the first lobectomy, in the late 1930's, it has grown and adapted more and more modern techniques such as totally minimally invasive esophagectomy and robotic lung cancer surgery. Nowadays, most of general thoracic surgery in Helsinki University Hospital is either minimally invasive or robotic and open surgery is the exception to the norm. Helsinki University Hospital has a strong presence in the European general thoracic surgery community and aims to do so in the future by investing on training & education, research and surgical innovation.Peer reviewe

Undergroundista kohti valtavirtaa: Vimma, Tuomas (2018). Enkeleitä ja yksisarvisia. Start-up-Suomen tarina. Otava. 224 sivua.

Teos kuvaa suomalaisen start-up-yrittäjyysbuumin syntyä punoen kuvaukseen Aaltoes-opiskelijayrittäjyysyhteisön ja sen keskeisten toimijoiden tarinat. Lisäksi teoksessa ovat kansainvälisesti tunnettujen peliyritysten Supercellin ja Rovion ja vuosittaisen teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushin synty- ja kasvutarinat

Urbaanit vanhatpiiat : identiteetin muodostaminen ydinperhenormin ulkopuolella

Tutkielmassa käsittelen noin 30-40- vuotiaiden, puolisottomien ja lapsettomien naisten identiteettiä ja sitä, miten ja millaisista osa-alueista he muodostavat identiteettinsä kulttuurissa ja yhteiskunnassa, joka koetaan hyvin heteroparisuhde- ja ydinerhekeskeiseksi. Tutkin, millaisia sosiaalisia kategorioita yksinelävät naiset kokevat heihin liitettävän suhteessa siihen, miten he itse kokevat oman identiteettinsä. Peilaan nykysinkkujen kokemuksia vanhempaan vanhanpiian stigmatisaatioon, joka liittyi aiemmin yhteiskunnassa 25 vuotta täyttäneisiin, naimattomiin naisiin. Käytän tutkimuksessani kahdentyyppistä aineistoa. Olen haastatellut neljää yksinelävää naista heidän kokemuksistaan, lisäksi olen käyttänyt aineistona kolmea sinkkuudesta kertovaa blogia. Tutkimuksen taustana ovat sosiaaliset kategoriat, erityisesti Jyrki Pöysän tekemä tutkimus Jätkän synty, missä hän tutkii sosiaalisten kategorioiden muodostumista jätkäperinteessä. Lisäksi tärkeä taustakäsite on identiteetin käsite. Sosiaalisten kategorioiden tullessa ulkopuolelta määriteltyinä, identiteetti rakentuu yksilöstä sisältäpäin. Myös intersektionaalisuus käsitteenä liittyy olennaisesti tutkimukseen, sillä yksineläviin naisiin liitetyt sosiaaliset kategoriat eroavat siitä, millaisia yksineläviin miehiin liitetään. Myöskin puolisottomien ja lapsettomien naisten kokemukset ja elämät eroavat keskenään toisistaan. Muodostamaani aineistoa olen tutkimuksessani analysoinut sisällönanalyysin menetelmän avulla, yhdistäen soveltavasti aineisto- sekä teorialähtöistä sisällönanalyysiä pyrkien avaamaan yksinelävien naisten kokemusta sekä ilmiötä. Haastatteluissa olen kartoittanut haastateltujen kokemuksia ja identiteettiä kartoittaen pienimuotoista elämäntarinaa. Haastattelut ovat pohjautuneet tekemääni haastattelurunkoon, jota olen haastattelujen edetessä tarpeen mukaan muokannut. Tutkimukseni perusteella nainen kategorisoidaan vahvasti äitiyden ja puolisouden kautta ja yksinelävä nainen elää yhteiskunnallisen ja kulttuurisen normin ulkopuolella. Yksinelävillä naisilla on kuitenkin toive parisuhteesta ja mahdollisesti myös lapsista, joten sinkkuna eläminen ei ole tietoinen valinta, vaan elämäntilanteeseen on päädytty monien asioiden vaikutuksesta. Elämä koetaan pääosin sinkkuudesta huolimatta hyväksi ja sinkkuus on tuonut elämään myös hyviä kokemuksia, joskin joissakin tapauksissa se on myös kaventanut sosiaalista elämää. Parisuhde koetaan kuitenkin yhdeksi elämänalueeksi, eikä sen ajatella olevan identiteetin perusta. Puolisottoman ja lapsettoman naisen identiteetti määrittyy vahvasti omasta itsestä käsin. Sinkkunaisen seksuaalisuuteen liitetään tutkimuksen perusteella kaksinaismoralismia eri tavalla, kuin sinkkumiesten kohdalla. Sinkkujen elämäntilanne määritellään usein myös väliaikaiseksi ja tämä aiheuttaa kokemuksen ulkopuolisuudesta ja oman paikan puuttumisesta. Yksinäisyyttä vahvemmin tutkimuksessa nousi esiin nimenomaan ulkopuolisuuden kokemus

A patient with Korsakoff syndrome of psychiatric and alcoholic etiology presenting as DSM-5 mild neurocognitive disorder

Background: Wernicke's encephalopathy (WE) and Korsakoff syndrome (KS) are underdiagnosed. The DSM-5 has raised the diagnostic threshold by including KS in the major neurocognitive disorders, which requires that the patient needs help in everyday activities. Methods: We report clinical, neuropsychological, and radiological findings from a patient who developed Wernicke-Korsakoff syndrome as a result of alcohol use and weight loss due to major depression. We assess the diagnosis in the context of the scientific literature on KS and according to the DSM-IV and the DSM-5. Results: The patient developed ataxia during a period of weight loss, thus fulfilling current diagnostic criteria of WE. WE was not diagnosed, but the patient partially improved after parenteral thiamine treatment. However, memory problems became evident, and KS was considered. In neuropsychological examination, the Logical Memory test and the Word List test were abnormal, but the Verbal Pair Associates test was normal (Wechsler Memory Scale-III). There were intrusions in the memory testing. The Wisconsin Card Sorting Test was broadly impaired, but the other test of executive functions (difference between Trail Making B and Trail Making A tests) was normal. There was atrophy of the mammillary bodies, the thalamus, the cerebellum, and in the basal ganglia but not in the frontal lobes. Diffusion tensor imaging showed damage in several tracts, including the uncinate fasciculi, the cinguli, the fornix, and the corona radiata. The patient remained independent in everyday activities. The patient can be diagnosed with KS according to the DSM-IV. According to the DSM-5, the patient has major neurocognitive disorders. Conclusions: Extensive memory testing is essential in the assessment of KS. Patients with a history of WE and typical clinical, neuropsychological, and radiological KS findings may be independent in everyday activities. Strict use of the DSM-5 may worsen the problem of Wernicke-Korsakoff syndrome underdiagnosis by excluding clear KS cases that do not have very severe functional impairment.Peer reviewe

Reaaliaikaisten datapohjaisten palveluiden mahdollistaminen urheilumarkkinoilla

Urheilumarkkinoilla on käynnissä digitalisaation ja automaation murros reaaliaikaisen datan avulla. Urheilijoiden automatisoidun seurantadatan avulla urheilijoiden suorituksista saadaan aiempaa tarkempaa ja monimuotoisempaa dataa, jota voidaan hyödyntää urheilumarkkinoilla esimerkiksi valmennuksessa, televisioinnissa ja vedonlyönnissä. Tämä diplomityö toteutetaan toimeksiantona suomalaiselle ohjelmistoalan yritykselle, joka toimii datatoimittajana urheilumarkkinoilla. Tässä diplomityössä pyritään kasvattamaan ymmärrystä urheilumarkkinoiden nykytilasta datapohjaisten palveluiden osalta. Työssä noudatetaan laadullista tutkimusotetta, jonka avulla pyritään ymmärtämään eri asiakassegmenttien välisiä eroavaisuuksia ja yksilöllisiä tarpeita. Diplomityön tutkimuskysymyksiksi valittiin (1) mikä datapohjaisessa palveluliiketoiminnassa tuottaa arvoa eri asiakassegmenteille urheilumarkkinoilla ja miten arvo realisoituu, (2) miten datatoimittaja voi tukea asiakkaita arvon toteutumisessa urheilumarkkinoilla ja (3) miten datatoimittaja voi kehittää datapohjaista palveluliiketoimintaansa. Diplomityö aloitetaan kirjallisuuskatsauksella, jossa tutustutaan diplomityön kannalta merkittäviin käsitteisiin, arvonluontiin urheilumarkkinoilla tärkeimpien sidosryhmien kautta, mittaamiseen urheilussa sekä datapohjaisen palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Työn empiirisessä vaiheessa kirjallisuuskatsauksen tuloksia täydennetään kohdeorganisaation sisäisten ja ulkoisten haastattelujen avulla. Tutkimuksen avulla lisättiin olennaisesti ymmärrystä siitä, miten datapohjainen palvelu luo arvoa eri asiakassegmenteille ja miten arvo realisoituu. Datapohjainen palvelu tuottaa kaikille asiakassegmenteille arvoa, kun data on reaaliaikaista, automaattista, tarkkaa, ja mahdollisimman virheetöntä, mutta asiakassegmentit kuitenkin painottavat eri ominaisuuksia eri tavoin. Asiakassegmentit myös hyödyntävät datapohjaisia palveluita erilaisiin tarkoituksiin, jolloin myös arvon realisoitumisessa on eroja. Pääasiallinen tavoite on kuitenkin rikastaa tarjotun datan avulla omia palveluita loppuasiakkaille tai luoda kokonaan uusia palveluita, joita ilman seurantadataa ei olisi mahdollista toteuttaa. Datatoimittajan tärkeimmiksi tukitoimiksi tunnistettiin luotettavana kumppanina toimiminen, jonka tehtävänä on mahdollistaa seurantadatan jatkuva ja sujuva kerääminen, datapohjaisen palvelujärjestelmän ylläpitäminen sekä vuoropuhelun ylläpitäminen datatoimittajan, datatoimittajan asiakkaiden ja loppuasiakkaiden välillä. Kirjallisuuskatsauksessa tukitoimiksi tunnistettiin lisäksi muita datapohjaisen järjestelmän tietoteknisiä vaatimuksia sekä kassa- ja tulovirtojen hallintaa, mutta niihin ei tämän diplomityön empiirisessä tutkimuksessa keskitytty. Datapohjaisen palveluliiketoiminnan kehittämiseksi tunnistettiin useita eri keinoja, joilla pyritään vastaamaan tunnistettuihin haasteisiin. Uusien palvelukumppanuuksien löytäminen, verkostoitumisen tehostaminen, keskusteluyhteyksien kehittäminen ja palvelutarjooman selkeyttäminen olivat tunnistettu tutkimuksen empiirisessä vaiheessa, joita myös kohdeyritykselle suositeltiin toteutettavaksi mahdollisimman pian. Kirjallisuuskatsauksen perusteella kohdeyrityksen suositellaan tarkastelevan mahdollisuutta tuottaa esimerkkipalveluja asiakkaille ja auttaa asiakkaita datapohjaisten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa, sillä niiden avulla voidaan tehostaa toimijoiden välistä yhteistyötä merkittävästi