Yhteisöpohjainen ekomatkailu kestävän kehityksen mahdollisuutena Taita-vuorilla, Keniassa

This study aims at identifying the existing and potential resources, as well as recognizing the hinderances, for community-based ecotourism development in the Taita Hills in south-eastern Kenya. The indigenous mountain rain forests on the hills are rich in biodiversity, but severely degraded because of encroachment caused by the dynamics of increased population, socio-politics and economics. The research problems are based on the hypothesis that there is no tourism in the Taita Hills generating income for the local economy and high population density combined with poverty creates a need for alternative employment opportunities as well as for sustainable ways of forest resource management. The data for this study was gathered during two field trips in Kenya, in January-February 2004 and 2005, as a part of the Taita Project within the Department of Geography at the University of Helsinki. The qualitative methods used consist of RRA and PRA techniques, in-depth interviews, a structured questionnaire and literature analysis as well as attendance on excursions and a workshop with conservation experts and officials. Four case areas in the Taita Hills are studied. The study concludes that alternative livelihoods are needed among the Taita Hills' rural population and community-based ecotourism is seen as a way of bringing financial benefits for households as well as reviving the fading cultural traditions and indigenous knowledge about forest use. The governmental policies, district level development plans and some NGOs support ecotourism development. The Forest Act 2005 forms base for local participation in forest management. The unique natural features, the welcoming Taita-culture and the location in the coastal tourism circle favour Taita Hills. However, this kind of development has its risks, such as too rapid change of sorest usage level and the exposure of communities to an ecotourism treadmill process. The costbenefit ration of marketing for hard ecotourists is generally low and the tourism infrastructure needs upgrading in the Taita Hills. More tight collaboration is important between the different level stakeholders working for conservation and development. Community-based ecotourism in Taita Hills, when carefully planned and managed, could be one opportunity for Kenya to diversify its tourism product supply and for forestadjacent communities to gain tangible benefits on a sustainable basis from forests.Tässä tutkimuksessa pyritään tunnistamaan olemassaolevia ja potentiaalisia voimavaroja sekä esteitä yhteisöpohjaisen ekoturismin kehitykselle Taita-vuorilla, kaakkois-Keniassa. Alueen alkuperäiskasvillisuutta edustavat vuoristosademetsät ovat biodiversiteetiltään rikkaita, mutta väestönpaine sekä monenlaiset sosiopoliittiset ja taloudelliset tekijät ovat johtaneet metsien pirstoutumiseen ja monimuotoisuuden alenemiseen. Tutkimusongelmat perustuvat hypoteesiin, jonka mukaan Taita-vuorilla ei harjoiteta paikallistaloutta hyödyntävää matkailua ja korkea väestömäärä sekä köyhyys luovat tarpeen niin vaihtoehtoisille toimeentulomuodoille kuin kestäville metsänkäytön muodoille. Tutkimusaineisto on kerätty kahden Kenian matkan aikana, tammi- ja helmikuussa vuosina 2004 ja 2005. Työ kuuluu Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen Taita-projektiin. Laadulliset tutkimusmenetelmät koostuvat RRA- ja PRA-tekniikoista, syvähaastatteluista, strukturoidusta kyselystä ja kirjallisuusanalyysistä. Suojeluasiantuntijoiden ja virkamiesten lausuntoja on kerätty osallistumalla ekskursioille ja työpaja-seminaariin. Ekoturismipotentiaalia tarkastellaan neljän tapaustutkimuksen kautta. Työssä todetaan, että vaihtoehtoisia toimeentulomuotoja tarvitaan Taita-vuorten pienviljelyyn erikoistuneen väestön keskuudessa. Yhteisöpohjainen ekoturismi nähdään talouden kohentamisen keinona samoin kuin hiipuvien kulttuuristen traditioiden ja metsien käyttöä koskevan perinnetiedon esille nostavan voimana. Hallituspolitiikka, kuntatason kehityssuunnitelmat ja useat hallituksesta riippumattomat järjestöt tukevat ajatusta ekoturismin kehittämisestä. Vuoden 2005 metsälaki luo pohjaa paikallisasukkaiden osallistumismahdollisuuksille lähimetsiensä hallintaan. Ainutlaatuinen luonto, ystävällinen Taita-kulttuuri ja sijainti rannikolta luonnonpuistoihin suuntautuvan turistikehän piirissä, suosivat Taita-vuoria matkailumielessä. Ekoturismikehitys alueella sisältää kuitenkin riskejä, kuten metsien käyttöasteen liian nopean muutoksen ja paikallisyhteisöjen ajautumisen turismimylly - prosessiin. Matkailuinfrastruktuurin kohentaminen on välttämätöntä ja kovan linjan ekomatkailijoiden koukuttelu alueelle vaatii hyöty-suhteeltaan kallista markkinointia. Suojelun ja aluekehityksen eri tasojen toimijoilta toivotaan tiivimpää yhteistyötä. Huolellisesti toteutettuna yhteisöpohjainen ekomatkailu voisi kuitenkin olla Kenian valtiolle keino monipuolistaa matkailutarjontaa ja Taita-vuorten paikallisyhteisöille kestävä tapa hyötyä lähimetsistään

Accelerating Quantum Monte Carlo via Graphics Processing Units

An exact quantum Monte Carlo algorithm for interacting particles in the spatial continuum is extended to exploit the massive parallelism offered by graphics processing units. Its efficacy is tested on the Calogero-Sutherland model describing a system of bosons interacting in one spatial dimension via an inverse square law. Due to the long range nature of the interactions, this model has proved difficult to simulate via conventional path integral Monte Carlo methods running on conventional processors. Using Graphics Processing Units, optimal speedup factors of up to 640 times are obtained for N = 126 particles. The known results for the ground state energy are confirmed and, for the first time, the effects of thermal fluctuations at finite temperature are explored

Perinteisesti suojeltujen metsien rooli muuttuvissa luonnonvarainhallintajärjestelmissä Kenian Taitavuorilla

In Taita Hills, south-eastern Kenya, remnants of indigenous mountain rainforests play a crucial role as water towers and socio-cultural sites. They are pressurized due to poverty, shortage of cultivable land and the fading of traditional knowledge. This study examines the traditional ecological knowledge of Taitas and the ways it may be applied within transforming natural resource management regimes. I have analyzed some justifications for and hindrances to ethnodevelopment and participatory forest management in light of recently renewed Kenyan forest policies. Mixed methods were applied by combining an ethnographic approach with participatory GIS. I learned about traditionally protected forests and their ecological and cultural status through a seek out the expert method and with remote sensing data and tools. My informants were: 107 household interviewees, 257 focus group participants, 73 key informants and 87 common informants in participatory mapping. Religious leaders and state officials shared their knowledge for this study. I have gained a better understanding of the traditionally protected forests and sites through examining their ecological characteristics and relation to social dynamics, by evaluating their strengths and hindrances as sites for conservation of cultural and biological diversity. My results show that, these sites are important components of a complex socio-ecological system, which has symbolical status and sacred and mystical elements within it, that contributes to the connectivity of remnant forests in the agroforestry dominated landscape. Altogether, 255 plant species and 220 uses were recognized by the tradition experts, whereas 161 species with 108 beneficial uses were listed by farmers. Out of the traditionally protected forests studied 47 % were on private land and 23% on community land, leaving 9% within state forest reserves. A paradigm shift in conservation is needed; the conservation area approach is not functional for private lands or areas trusted upon communities. The role of traditionally protected forests in community-based forest management is, however, paradoxal, since communal approaches suggests equal participation of people, whereas management of these sites has traditionally been the duty of solely accredited experts in the village. As modernization has gathered pace such experts have become fewer. Sacredness clearly contributes but, it does not equal conservation. Various social, political and economic arrangements further affect the integrity of traditionally protected forests and sites, control of witchcraft being one of them. My results suggest that the Taita have a rich traditional ecological knowledge base, which should be more determinately integrated into the natural resource management planning processes.Kaakkois-Keniassa sijaitsevien Taita vuorten alkuperäisvuoristosademetsillä on tärkeä rooli alueen vesitorneina ja sosiokulttuurisina paikkoina. Köyhyys, pula viljelymaasta ja perinnetiedon hiipuminen kohdistavat paineita metsiin. Tarkastelen tutkimuksessani Taitan asukkaiden ekologista perinnetietoa ja sen soveltamisen mahdollisuuksia alati muuntuvassa luonnonvarainhallinnassa. Olen analysoinut etnokehityksen ja osallistavan metsänhallinnan oikeutuksia ja esteitä hiljattain uusitun Kenian metsäpolitiikan valossa. Olen soveltanut monimenetelmällistä tutkimusotetta yhdistäen etnografisia ja osallistavan paikkatiedon menetelmiä. Perinteisesti suojeltujen metsien ekologiasta ja kulttuurisesta statuksesta opin etsi asiantuntija -menetelmän ja kaukokartoitusaineiston avulla. Kaiken kaikkiaan tutkimukseen osallistui 107 kotitalouksissa haastateltua henkilöä ja 257 fokusryhmäläistä sekä 73 perinneasiantuntijaa ja 87 tavallista kyläläistä . Myös uskonnolliset johtajat ja paikallisviranomaiset jakoivat näkemyksiään aiheesta. Valotan perinteisesti suojeltujen metsien ekologisia tunnusmerkkejä ja suhdetta yhteisödynamiikkaan samalla analysoiden niiden vahvuuksia ja heikkouksia kulttuurisen ja biologisen monimuotoisuuden suojelussa. Tulokseni osoittavat, että nämä metsät ovat tärkeä osa kompleksista sosioekologista järjestelmää, joka omaa symbolisen statuksen ja pitää sisällään pyhiä ja mystisiä elementtejä. Peltometsäviljelyvaltaisessa maisemassa yksilöiden ja yhteisöjen vaalimat metsät yhdistävät pirstaloituneita valtion metsiä toimien monien eläinlajien astinkivinä. Paikalliset perinne-ekspertit tunnistivat 255 kasvilajia ja nimesivät niille 220 käyttötarkoitusta. Maanviljelijät puolestaan nimesivät 161 kasvilajia ja niiden 108 hyödyllistä käyttötarkoitusta. Tutkituista perinteisesti suojelluista metsistä 47% sijaitsivat yksityismaalla, 23% yhteisömaalla ja 9% valtion suojelumetsissä. Suojelualueajattelu ei ole toimivaa yksityisillä tai yhteisöjen hallintaan luovutetuilla mailla. Perinteisesti suojellut metsät esittävät puolestaan haasteen yhteisöpohjaisen metsänhoidon periaatteelle: yhteisön jäsenten tasavertainen osallistuminen jää haaveeksi, koska rituaalipaikoista huolehtiminen on perinteisesti uskottujen asiantuntijoiden tehtävä. Nämä ekspertit ovat käyneet harvalukuisiksi. Pyhyyden voidaan selvästi nähdä myötävaikuttavan suojeluun, vaikkakaan nämä kaksi eivät ole täysin rinnastettavissa. Myös monenlaiset sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset asetelmat vaikuttavat metsien koskemattomuuden asteeseen, noitavoimien kontrolloinnin ollen yksi tärkeimmistä. Tulokset viittaavat Taitojen rikkaaseen ekologisen perinnetietoon, jota tulisi nykyistä määrätietoisemmin hyödyntää kestävän luonnonvarainhallinnan suunnittelussa

Tutkijan päätöksenteko rikosteknisten jälkitutkimusten metodologiassa

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Kohti kestävämpää kaupunkia - Saukonojan puronvarren ympäristö osana Turun keskusta-alueen kehitystä

Diplomityössä käsitellään Turun keskustan luoteispuolella sijaitsevan Saukonojan puronvarren ympäristön roolia osana Turun keskusta-alueen kehitystä. Työssä tehdään kehityssuunnitelma Saukonojan alueelle, jonka avulla tutkitaan pienten virtavesien sekä niitä ympäröivien alueiden mahdollisuuksia kaupungin tulevassa muutoksessa. Turun kaupungin keskeisenä tavoitteena on rakentaa kaupungin elinvoima sekä kasvu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle perustalle. Työssä tutustutaan aluksi Turun kaupunkiin sekä kaupungin tulevaisuudensuunnitelmiin, jonka jälkeen siirrytään työlle tärkeisiin aiheisiin sekä niiden merkitykseen Turussa. Työlle merkityksellisiä aiheita ovat kestävä kehitys, ekosysteemipalvelut, sekä viher- ja siniverkosto. Analyysiosasta johdetaan työn visio. Työn visiona on luoda Turkuun kestävä kaupunkirakenne, jonka suunnittelussa otetaan huomioon kaupunkilaisten hyvinvointi, luonnon monimuotoisuus sekä kaupunkiympäristön houkuttelevuus. Visiossa kaupungin kestävyyttä on parannettu toimin, jotka eheyttävät kaupungin erilaisia yhteyksiä, muodostavat luonnon elementtejä, kohentavat hulevesien luonnollista hallintaa, mahdollistavat kaupunkilaisten aktiivisuuden, edistävät kulttuuritoimintoja, eheyttävät pienmaisemaa, sekä vahvistavat kaupungin positiivista imagoa. Työn visio tiivistetään seitsemään eri osatavoitteeseen, joita kaupungin kehitettävillä alueilla voidaan eri kehitystoimin toteuttaa. Osatavoitteiden mukaiset kehitystoimet määräytyvät kunkin alueen ominaisuuksien ja mahdollisuuksien mukaan, ne valitaan aluekohtaisesti. Työssä kuvaillaan mitä yhtä tai useampaa kestävän kehityksen osa-aluetta vision kukin osatavoite toteuttaa. Työn konsepti perustuu kaupunkipurojen tarjoamaan potentiaaliin – merkityksellisiin toisiinsa sidoksissa oleviin paikkoihin – joita työn suunnitelmassa kehitetään Saukonojan alueella. Kunkin purouoman varrelle muodostuu omalaisensa sarja toisiinsa yhteydessä olevia paikkoja, tähtiä, joten jokainen virtaava pienvesi muodostaa yksilöllisen tähtikuvionsa. Kaikki purot ja joet yhdessä muodostavat kestävän kehityksen tähdistön. Vision ja konseptin esittelyn jälkeen työssä tarkastellaan lähemmin työn kohdealuetta, sekä alueen nykytilaa että alueelle kaavailtuja suunnitelmia. Saukonojan suunnittelualueen rajauksen periaate perustellaan, ja jaetaan työn konseptin mukaisesti osa-alueisiin. Osa-alueet rajautuvat sekä alueen luonteen, toiminnan että maiseman mukaan, ja ne on nimetty kunkin alueen merkittävimmän kohdan – tähtikuvion tähden – mukaan. Osa-alueiden nimet ovat Satama, Muhkuri, Pukkila, Kylänalustanpuisto, Vätinpuisto, ja Koroinen. Jokaisen osa-alueen kohdalla käydään läpi alueen perustietojen lisäksi ne vision osatavoitteet sekä osatavoitteiden mukaiset kehitystoimet joita kullakin osa-alueella voidaan toteuttaa. Lisäksi osa-alueiden kohdalla esitellään esimerkkikohteita, joissa on toteutunut työn suunnitelmalle asetettuja tavoitteita. Saukonojan tarkasteluun perustuen suunnittelualueelle laaditaan kehityssuunnitelma, jossa pyritään vastaamaan työn vision tavoitteisiin. Saukonojan kehityssuunnitelman ytimenä on kolme työlle tärkeintä elementtiä, jotka ovat purouoma, viheralueet, sekä reitit. Näille elementeille yhteistä on se, että ne liittyvät alueiden yhdistämiseen. Puro on elementeistä keskeisin, sillä se muodostaa suunnitelman ytimen, jota muut elementit seurailevat. Kehityssuunnitelmassa esitetyt toimet vision toteuttamiseksi on valittu kunkin osa-alueen ominaisuuksien mukaan, joten kehityssuunnitelmassa on pystytty ottamaan huomioon aluekohtaisten ominaisuuksien ja käytettyjen toteutuskeinojen yhteensopivuus. Lopuksi työssä käydään läpi miten puroalue on vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin, sekä pohditaan kehityssuunnitelman vaiheistusta ja toteutettavuutta.The thesis deals with the role of the environment of the Saukonoja River in the northwest of the center of Turku as part of the development of the center of Turku. The work involves a development plan for the Saukonoja area, which will investigate the potential for small streams and their surrounding areas in the city's future transformation. The key objective of the City of Turku is to build the city's vitality and growth on an ecologically, socially and economically sustainable basis. First, the circumstances of the city of Turku and the future plans of the city are considered, after which the important themes of the work and their significance for Turku are presented. The topics most relevant to the work are sustainable development, ecosystem services, and the green and blue network. The vision of the work is derived from the analysis section. The vision of the work is to create a sustainable urban structure in Turku, which takes into account the wellbeing of the city, biodiversity and the attractiveness of the urban environment. In the vision, the city's endurance has been improved by integrating and enhancing the city's various connections, creating natural elements, enhancing the natural management of storm water, enhancing urban activity, promoting cultural activities, unifying landscapes, and strengthening the city's positive image. The vision of the work is converted into seven different objectives that can be implemented in different areas of development in the city's development areas. The actions according to the objectives are determined by the characteristics and possibilities of each region. The work describes what aspects of sustainable development are implemented in each objective of the vision. The concept of the work is based on the potential of urban streams – meaningful interconnected places - that the work proposes for development in the Saukonoja area. A series of interconnected places, like ‘stars’, are formed along each stream, so each flowing small water forms its unique configuration of ‘stars’. All streams and rivers together form a ‘constellation’ of sustainable development. After presenting the vision and concept, the work looks closer to the focus area of the work, both the current state of the area and the future plans for the area. The principles for framing the Saukonoja design area are explained and the area is divided into subareas, according to the concept of the work. The sub-areas are shaped by their character, the functions and the landscape of the region, and are named for the most important point – ‘star’ – in each area. The names of the subareas are Satama, Muhkuri, Pukkila, Village Village Park, Vätinpuisto, and Koroinen. Each sub-area is analyzed according to the vision objectives and the developmental actions that can be implemented in each sub-area are presented, in addition to relevant basic information. Examples of reference cases, where the objectives set for the work plan have been implemented, are presented for each sub-area. Based on the analysis of Saukonoja, a design plan is drawn up for the design area, which aims to meet the objectives of the vision. The core of the Saukonoja development plan is the three most important elements of the work, the stream, green areas, and routes. A common denominator for these elements is that they all are relevant for the combination of regions. The stream is the most important element, as it forms the core of the plan, followed by the other elements. The actions outlined in the development plan for implementing the vision have been chosen according to the characteristics of each sub-area, so the development plan has been able to take into account area-specific features and their compatibility regarding the means proposed. Lastly, the work examines how the plan for the area has responded to the objectives set for it, as well as considering the phasing and feasibility of the development plan

Improving Knowledge Work Productivity via Organizational Learning

Tietotyö, tietotyön tuottavuus ja organisaation oppiminen ovat jo pitkään tutkittuja asioita. Niitä ei kuitenkaan erityisen paljon ole tutkittu projektiympäristön kontekstissa ja nimenomaan käyttäen näkökulmana yksilön omaa vastuuta tietotyönsä tuottavuuden kehittämisessä – kuinka tietotyöläinen yksilönä kokee, että omaa työtä voidaan tehostaa ja saada yksilön tietämys lopulta organisaation oppimiseksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka tietojohtamisen käytäntöjä, ja erityisesti organisaation oppimiseen liittyviä keinoja hyödyntämällä, voidaan parantaa tietotyön tuottavuutta – yksilön vastuun näkökulmasta. Työn teoreettisessa viitekehyksessä on koostettu tietotyön, tietämyksen hallinnan ja organisaation oppimisen väliset yhteydet – ymmärtääkseen organisaation oppimista, on ensin ymmärrettävä tietämyksen hallintaa, sillä organisaation oppimisen voidaan katsoa olevan tietämyksen hallinnan tavoite. Työssä on tutkittu aihetta nimenomaan projektiympäristössä ja selvitetty projektiympäristön luomia haasteita. Työssä on kartoitettu tietotyön tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja selvitetty, kuinka yksilön oppiminen saadaan lopulta organisaation oppimiseksi. Empiirisen osion aineisto on koottu 17 teemahaastattelulla ja kohdeorganisaation projektidokumentteja tutkimalla. Tulokset on analysoitu hyödyntäen teoriasidonnaista analyysia. Sekä teoreettisen osuuden havaintojen että empiirisen osuuden tulosten analysoinnin jälkeen on voitu todeta, että olemassa olevan osaamisen sekä parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen on tietotyöläisen tehokkuuden kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää. Osaamiskartat mahdollistavat organisaatiossa olevan osaamisen ja tietämyksen hallinnoinnin sekä antavat näkökulmaa puuttuvasta tietotaidosta. Projektiprofiilit ja osaamistarinat puolestaan tarjoavat helpon ja konkreettisen keinon parhaiden käytäntöjen ja osaamisen siirtämiseksi projektien välillä. Projektikatselmoinnit ja -loppuraportit ovat välineitä parhaiden käytäntöjen kartoittamiseen ja yksilötason oppimisen siirtämiseksi organisaatiotason oppimiseksi. Kokonaisvaltaisten ratkaisujen luomiseen ja tietämyksen jakamiseen tarvitaan myös tietotyöläisten välistä yhteistyötä sekä avointa ja tiedon jakoa edistävää organisaatiokulttuuria. Tuotteistaminen puolestaan on oiva keino tietotyön tehostamisessa ja yksilötason oppimisen siirtämisessä organisaation oppimiseksi

Latency and Distortion compensation in Augmented Environments using Electromagnetic trackers

Augmented reality (AR) systems are often used to superimpose virtual objects or information on a scene to improve situational awareness. Delays in the display system or inaccurate registration of objects destroy the sense of immersion a user experiences when using AR systems. AC electromagnetic trackers are ideally for these applications when combined with head orientation prediction to compensate for display system delays. Unfortunately, these trackers do not perform well in environments that contain conductive or ferrous materials due to magnetic field distortion without expensive calibration techniques. In our work we focus on both the prediction and distortion compensation aspects of this application, developing a “small footprint” predictive filter for display lag compensation and a simplified calibration system for AC magnetic trackers. In the first phase of our study we presented a novel method of tracking angular head velocity from quaternion orientation using an Extended Kalman Filter in both single model (DQEKF) and multiple model (MMDQ) implementations. In the second phase of our work we have developed a new method of mapping the magnetic field generated by the tracker without high precision measurement equipment. This method uses simple fixtures with multiple sensors in a rigid geometry to collect magnetic field data in the tracking volume. We have developed a new algorithm to process the collected data and generate a map of the magnetic field distortion that can be used to compensation distorted measurement data

Interaction in musical time

Social cognition in general, and rhythmic entrainment in particular, have previously mainly been studied in settings where isolated individuals perform controlled tasks. Recently, a number of alternative approaches have been developed to redefine what constitutes the “cognitive system”. In addition to the individual mind/brain, the body, the social context, and musical instruments should be included in the analytical framework. In general, this means studying cognition and behaviour at settings that are as naturalistic as possible. Music and dance are ideal domains for studying these phenomena, as naturally social, embodied activities. Extending the traditional setting poses many challenges. I make the case for focusing the analysis on the interaction of multiple participants, instead of trying to measure the performance or mind-states of the individuals. This interactionist approach requires a specific set of analysis tools. For this purpose, I distinguish rhytmic synchronisation from entrainment between mutually cooperative individuals. I discuss a range of options from circular statistics to cross-recurrence analysis to various correlation-based analyses. Through a number of pilot studies, I developed a cooperative tapping setup for studying rhythmic entrainment in dyads. Using this setup, I compared human–human interaction to synchronising with a computer. Surprisingly, two human tappers reached better synchronicity than a human with a computer tapper, even though the human pairs drifted in tempo. This demonstrated the power of mutual adaptation. In a second series of experiments, motion capture was used to investigate the embodied nature of rhythmic entrainment. These cross-cultural studies on African dance, illustrated in more detail how synchronicity was achieved through a process of continuous, mutual adaptation. We observed interesting contrasts in how Finnish novices and South-African or Kenyan experts exhibited embodied metrical structures. As a conclusion, mutual adaptation is a powerful and ubiquitous phenomenon that can only be observed in real-time interactions. It is a good example of the kind of “new psychology” that can be uncovered by adopting a social, embodied, and dynamic approach to cognition

From insights to innovations : data mining, visualization, and user interfaces

This thesis is about data mining (DM) and visualization methods for gaining insight into multidimensional data. Novel, exploratory data analysis tools and adaptive user interfaces are developed by tailoring and combining existing DM and visualization methods in order to advance in different applications. The thesis presents new visual data mining (VDM) methods that are also implemented in software toolboxes and applied to industrial and biomedical signals: First, we propose a method that has been applied to investigating industrial process data. The self-organizing map (SOM) is combined with scatterplots using the traditional color linking or interactive brushing. The original contribution is to apply color linked or brushed scatterplots and the SOM to visually survey local dependencies between a pair of attributes in different parts of the SOM. Clusters can be visualized on a SOM with different colors, and we also present how a color coding can be automatically obtained by using a proximity preserving projection of the SOM model vectors. Second, we present a new method for an (interactive) visualization of cluster structures in a SOM. By using a contraction model, the regular grid of a SOM visualization is smoothly changed toward a presentation that shows better the proximities in the data space. Third, we propose a novel VDM method for investigating the reliability of estimates resulting from a stochastic independent component analysis (ICA) algorithm. The method can be extended also to other problems of similar kind. As a benchmarking task, we rank independent components estimated on a biomedical data set recorded from the brain and gain a reasonable result. We also utilize DM and visualization for mobile-awareness and personalization. We explore how to infer information about the usage context from features that are derived from sensory signals. The signals originate from a mobile phone with on-board sensors for ambient physical conditions. In previous studies, the signals are transformed into descriptive (fuzzy or binary) context features. In this thesis, we present how the features can be transformed into higher-level patterns, contexts, by rather simple statistical methods: we propose and test using minimum-variance cost time series segmentation, ICA, and principal component analysis (PCA) for this purpose. Both time-series segmentation and PCA revealed meaningful contexts from the features in a visual data exploration. We also present a novel type of adaptive soft keyboard where the aim is to obtain an ergonomically better, more comfortable keyboard. The method starts from some conventional keypad layout, but it gradually shifts the keys into new positions according to the user's grasp and typing pattern. Related to the applications, we present two algorithms that can be used in a general context: First, we describe a binary mixing model for independent binary sources. The model resembles the ordinary ICA model, but the summation is replaced by the Boolean operator OR and the multiplication by AND. We propose a new, heuristic method for estimating the binary mixing matrix and analyze its performance experimentally. The method works for signals that are sparse enough. We also discuss differences on the results when using different objective functions in the FastICA estimation algorithm. Second, we propose "global iterative replacement" (GIR), a novel, greedy variant of a merge-split segmentation method. Its performance compares favorably to that of the traditional top-down binary split segmentation algorithm.reviewe