Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus

Hankkeen tavoitteena oli kuvata millaisia osaamistarpeita sote-uudistus synnyttää, mitä olisi tehtävä, jotta näihin uusiin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan ja mitä tapahtuu, jos tarpeisiin vastaamisessa epäonnistutaan. Tutkimushankkeessa toteutettiin kansainvälinen systemoitu kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi, sote-asiantuntijoiden ja työntekijöiden empiirinen aineistonkeruu, kansallinen osaamishanke-kartoitus sekä verkkokysely koulutuksen asiantuntijoille. Tutkimushankkeen tulokset syventävät ja monipuolistavat sote-ammattilaisten tulevaisuuden osaamistarpeita. Ammattialakohtainen substanssiosaaminen muodostaa tulevaisuuden osaamisen ytimen. Tämän lisäksi kaikkia sote-ammattiryhmiä koskeva geneerinen osaaminen sisältää asiakastyöosaamisen, palvelunkehittämisosaamisen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen. Lisäksi tulee arvioida, onko tarvetta uusille tutkinnoille tai nykyisten tutkintojen uusille kelpoisuuksille, jotta sosiaali- ja terveyssektorit ylittävien asiakkuuksien tarpeisiin voitaisiin vastata. Näillä kohdistuksilla ja muutoksilla voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien osaaminen on ammattialakohtaisesti näyttöön perustuvaa, ja ammattilaisilla on jaettua, toimintaympäristön muutostarpeisiin vastaavaa osaamista tuottaa asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hoitoa ja palvelua. Osaamisen kehittäminen edellyttää aiempaa systemaattisempaa osaamisen arviointia ja näyttöön perustuvien koulutusinterventioiden käyttöä. Uusien geneeristen osaamisalueiden perustaidot tulee sisällyttää sote-alan tutkintoon johtaviin koulutuksiin, mutta erityisen ajankohtaista on vastata osaamisvajeisiin täydentävällä koulutuksella. Työelämässä toteutettavat kehittämishankkeet ovat tarpeen alueelliseen ja paikalliseen osaamisen kohdistamiseen. Osaamiseen kohdistuvien hankkeiden alueellinen ja valtakunnallinen koordinointi tukisi hankkeiden kohdistamista, toteuttamista ja raportointia sekä mahdollistaisi hyvien käytänteiden jakamisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillinen osaaminen on ja tulee olla jatkuvassa muutoksessa, ja keinoja osaamisen parantamiseksi ja ajantasaistamiseksi on kehitettävä ja arvioitava koko ajan

GrassPlot v. 2.00 – first update on the database of multi-scale plant diversity in Palaearctic grasslands

Abstract: GrassPlot is a collaborative vegetation-plot database organised by the Eurasian Dry Grassland Group (EDGG) and listed in the Global Index of Vegetation-Plot Databases (GIVD ID EU-00-003). Following a previous Long Database Report (Dengler et al. 2018, Phyto- coenologia 48, 331–347), we provide here the first update on content and functionality of GrassPlot. The current version (GrassPlot v. 2.00) contains a total of 190,673 plots of different grain sizes across 28,171 independent plots, with 4,654 nested-plot series including at least four grain sizes. The database has improved its content as well as its functionality, including addition and harmonization of header data (land use, information on nestedness, structure and ecology) and preparation of species composition data. Currently, GrassPlot data are intensively used for broad-scale analyses of different aspects of alpha and beta diversity in grassland ecosystems

Lukemisen sujuvuuden yhteys matematiikan sanallisista tehtävistä suoriutumiseen alakoulun toisen luokan keväällä

Lukemisen ja matematiikan osataitojen tutkimuksissa on keskitytty lähinnä lukemisen ja matematiikan sujuvuuden tai lukemisen ymmärryksen ja matematiikan sanallisten tehtävien yhteyden tarkasteluihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukemisen sujuvuuden yhteyttä matematiikan sanallisista tehtävistä suoriutumiseen alakoulun toisen luokan keväällä, kun peruslaskutaidon sujuvuus ja sukupuoli oli otettu huomioon. Tutkimusaineisto kerättiin osana Jyväskylän yliopiston toteuttamaa FLARE -hanketta, jossa tutkittiin oppilaiden luku- ja laskutaitojen sujuvuuden kehitystä sekä sujuvuusongelmien taustaa ensimmäisen luokan keväästä kolmannen luokan kevääseen. Tutkimushankkeeseen osallistui erään maakunnan kuuden koulun oppilaat (N=201). Oppilaista 98 (48.8%) oli poikia ja 103 (51.2%) tyttöjä. Tässä tutkimuksessa oppilaiden taitoja tutkittiin poikkileikkausasetelmassa. Tutkimusaineisto analysointiin SPSS24-ohjelmistolla kahden toisistaan riippumattoman otoksen t-testien, Pearsonin korrelaatiokertoimien sekä hierarkkisen lineaarisen regressioanalyysien avulla. Tulosten perusteella oppilaiden lukemisen sujuvuus selittää toisen lukuvuoden keväällä matematiikan sanallisista tehtävistä suoriutumista vähän. Lukemisen sujuvuuden oma selitysosuus oli yhteisvaihtelusta 1.4%, kun peruslaskutaidon sujuvuus ja sukupuoli oli huomioitu. Sukupuolten välisissä tarkasteluissa havaittiin tilastollisesti suuntaa antava ja positiivinen yhteys matematiikan sanallisiin tehtäviin pojilla (selitysasteen lisäys 2%, p=.058) mutta ei tytöillä (p=.247). Suoriutuminen matematiikan sanallisista tehtävistä näyttäisi alakoulun toisen luokan keväällä olevan selvemmin yhteydessä matematiikan osaamiseen kuin lukemisen taitotasoon. Taustamuuttujista aritmeettisilla taidoilla oli merkittävä positiivinen yhteys matematiikan sanallisten tehtävien suoriutumiseen selitysosuuden ollessa 34 prosenttia. Mitä paremmat aritmeettiset taidot oppilailla oli, sitä paremmin he suoriutuivat matematiikan sanallisista tehtävistä. Tutkimus antoi uutta tietoa lukemisen sujuvuuden ja matematiikan sanallisten tehtävien välisestä yhteydestä alakoulun toisella luokalla sekä sukupuolen merkityksestä matematiikan sanallisiin tehtäviin. Tässä tutkimuksessa korostuivat aritmeettiset taidot ratkaistaessa matematiikan sanallisia tehtäviä. Täten näiden taitojen kohdennettu harjoittaminen ensimmäisten kouluvuosien aikana voisi mahdollisesti edistää myös suoriutumista matematiikan sanallisista tehtävistä

Lifestyle characteristics in adolescent female football players: data from the Karolinska football Injury Cohort

Background: Normative values of lifestyle characteristics in adolescent female football players may be used by clinicians and coaches to take actions because the potential important for well-being, performance on the pitch, and risk of injury. The aim was to report descriptive characteristics of lifestyle factors in adolescent female football players and potential changes over 1 year. Methods: We included 419 adolescent competitive female football players from 12 clubs and 27 teams (age 14 &amp; PLUSMN; 1 years, range 12-17 years) and 286 were followed over 1 year. The players completed an extensive questionnaire regarding demographics, football-related factors, and lifestyle factors including tobacco consumption, alcohol use, medicine intake, eating and sleeping habits, well-being, stress, coping, and passion. Baseline data are presented for the total cohort and separately for 4 age groups (12, 13, 14, and 15-17 years). Results: 12% skipped breakfast, 8% skipped lunch and 11% used protein supplements several days per week. 16% slept less than 8 h/night, 8% had impaired sleep with daytime consequences, and 22% stated that they were tired in daily activities several days per week. 32% experienced stress some or most days/week and 24% were classified as having psychological distress. Medicine intake (23% vs. 34%), skipping breakfast or lunch several days per week (10% vs. 47% and 20 vs. 33%), tiredness (20% vs. 27%), stress (26% vs. 40%), and psychological distress (27% vs. 37%) increased significantly (P = 0.031 to &amp;lt; 0.001) at the 1-year follow-up. Conclusion: Many adolescent female football players skip breakfast and lunch, have insufficient sleep, experience stress and are classified as having psychological distress. These factors increased over 1 year.Funding Agencies|Sophiahemmet University College; Swedish Research Council; Swedish Naprapathic Association [P2019-0045, P2020-0100, P2022-0074]; Norwegian Naprapathic Association; Active life foundation; Sophiahemmet foundation</p

Lifestyle characteristics in adolescent female football players : Data from the Karolinska football Injury Cohort

BACKGROUND: Normative values of lifestyle characteristics in adolescent female football players may be used by clinicians and coaches to take actions because the potential important for well-being, performance on the pitch, and risk of injury. The aim was to report descriptive characteristics of lifestyle factors in adolescent female football players and potential changes over 1 year. METHODS: We included 419 adolescent competitive female football players from 12 clubs and 27 teams (age 14 ± 1 years, range 12-17 years) and 286 were followed over 1 year. The players completed an extensive questionnaire regarding demographics, football-related factors, and lifestyle factors including tobacco consumption, alcohol use, medicine intake, eating and sleeping habits, well-being, stress, coping, and passion. Baseline data are presented for the total cohort and separately for 4 age groups (12, 13, 14, and 15-17 years). RESULTS: 12% skipped breakfast, 8% skipped lunch and 11% used protein supplements several days per week. 16% slept less than 8 h/night, 8% had impaired sleep with daytime consequences, and 22% stated that they were tired in daily activities several days per week. 32% experienced stress some or most days/week and 24% were classified as having psychological distress. Medicine intake (23% vs. 34%), skipping breakfast or lunch several days per week (10% vs. 47% and 20 vs. 33%), tiredness (20% vs. 27%), stress (26% vs. 40%), and psychological distress (27% vs. 37%) increased significantly (P = 0.031 to &lt; 0.001) at the 1-year follow-up. CONCLUSION: Many adolescent female football players skip breakfast and lunch, have insufficient sleep, experience stress and are classified as having psychological distress. These factors increased over 1 year

Normative values and changes in range of motion, strength, and functional performance over 1 year in adolescent female football players : Data from 418 players in the Karolinska football Injury Cohort study.

OBJECTIVE: To study normative values of range of motion (ROM), strength, and functional performance and investigate changes over 1 year in adolescent female football players. DESIGN: Cross-sectional. PARTICIPANTS: 418 adolescent female football players aged 12-17 years. MAIN OUTCOME MEASURES: The physical characteristic assessments included (1) ROM assessment of the trunk, hips, and ankles; (2) strength measures (maximal isometric and eccentric strength for the trunk, hips, and knees, and strength endurance for the neck, back, trunk and calves), and (3) functional performance (the one-leg long box jump test and the square hop test). RESULTS: Older players were stronger, but not when normalized to body weight. Only small differences in ROM regarding age were found. ROM increased over 1 year in most measurements with the largest change in hip external rotation, which increased by 6-7° (Cohen's d = 0.83-0.87). Hip (d = 0.28-1.07) and knee (d = 0.38-0.53) muscle strength and the square hop test (d = 0.71-0.99) improved over 1 year. CONCLUSIONS: Normative values for ROM and strength assessments of neck, back, trunk, hips, knees, calves and ankles are presented for adolescent female football players. Generally, fluctuations in ROM were small with little clinical meaning, whereas strength improved over 1 year