Kaksi yritystä parantaa menneisyyttä

Arvosteltu teos: Jac. Ahrenberg ja historian perintö: Restaurointisuunnitelmat Viipurin ja Turun linnoihin 1800-luvun lopussa / Anna Ripatti. Helsinki : Suomen Muinaismuistoyhdistys, 2011

YK:n vammaissopimus ja rakennetun ympäristön esteettömyys Tulevaisuuden lainsäädäntö- ja ohjaustarpeet

Raportti kuvaa lainsäädännön toimivuutta ja ohjaustarpeita sekä esteettömyyden nykytilaa rakennetussa ympäristössä YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. Suositukset perustuvat kartoitukseen, kyselyihin ja työpajoihin, joihin osallistui kokemustoimijoita ja sidosryhmiä. Kansainvälinen vertailu koskee lainsäädäntöä ja toimintatapoja, joilla rakennetun ympäristön esteettömyyttä edistetään. Raportissa ehdotetaan tarkennuksia säännöksiin ja uutta lainsäädäntöä. Nykyinen lainsäädäntö ei huomio riittävästi aistiesteettömyyttä, julkisten ulkotilojen säännökset puuttuvat ja matkaketjujen esteettömyys on puutteellista. Esteettömyyttä tulee kehittää muulloinkin kuin korjausrakentamisessa. Lainsäädännön valmistelussa käyttäjät on otettava mukaan prosessiin alusta saakka. Asenteisiin vaikuttamista, koulutusta ja toteutumisen valvontaa on lisättävä, jotta esteettömyys tulee huomioiduksi koko rakentamisen ketjussa suunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon. Lisäksi sertifioituja esteettömyysasiantuntijoita tulee kouluttaa. Sanktioita tarvitaan vain, jos kannustimet eivät toimi. Suomessa ei ole tilastoja, joiden avulla esteettömyyden tilaa voidaan kuvata. Kehittämiskohteeksi tunnistettiin järjestelmällinen tiedonkeruu rakennetun ympäristön esteettömyyden tilasta ja käsitteiden yhdenmukaistaminen. Esteettömyyden toteutumisen tunnusluvut tulee määritellä monialaisesti.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning och tillgänglighet i den byggda miljön : Framtida lagstiftnings- och styrningsbehov

Rapporten beskriver lagstiftningens funktionalitet, styrningsbehov och tillgänglighetens nuläge i byggd miljö ur FN:s konventions om rättigheter för personer med funktionsnedsättning synvinkel. Rekommendationerna baseras på kartläggning, frågeundersökning och workshops med erfarenhetsexperter och intressegrupper. Den internationella jämförelsen gäller lagstiftning och metoder, som främjar tillgänglighet. I rapporten föreslås preciseringar av bestämmelser och ny lagstiftning. Den nuvarande lagstiftningen beaktar inte tillräckligt sensorisk tillgänglighet. Bestämmelser om offentliga uteområden saknas och tillgänglighet i resekedjorna är bristfällig. Tillgänglighet bör utvecklas även vid andra tillfällen än vid renovering. Vid beredning av lagstiftning ska användarna vara delaktiga i processen från början. Påverkan av attityder, utbildning och övervakning måste ökas så, att tillgängligheten beaktas i hela byggnadskedjan från planering till genomförande och underhåll. Certifierade tillgänglighetsexperter ska utbildas. Sanktioner behövs bara om incitamenten inte fungerar. I Finland finns det ingen statistik som kan användas för att beskriva tillgänglighets tillstånd. Som utvecklingsobjekt identifierades systematisk insamling av uppgifter om tillgänglighet och harmonisering av begrepp. Indikatorer för genomförandet av tillgänglighet bör definieras på ett sektorsövergripande sätt.Den här publikation är en del i genomförandet av statsrådets utrednings- och forskningsplan. (tietokayttoon.fi) De som producerar informationen ansvarar för innehållet i publikationen. Textinnehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt

Sadetuslaitteiden käytöstä Jokioisissa

vokKirjasto Aj-

Finnish civil war museum

Tämän diplomityön tarkoituksena on visioida Suomen sisällissotaa esittelevä museo Vilppulankosken rannalle Mänttä-Vilppulaan. Työ on laadittu itsenäisenä tutkielmana Suomen Sisällissotamuseoyhdistys ry:lle, jonka tavoitteena on edesauttaa Suomen sisällissodasta, sen syistä ja seurauksista sekä Suomen itsenäistymisen alkuvaiheista kertovan museon perustamista Mänttä-Vilppulan kaupunkiin. Diplomityön alkaa tiiviillä, mutta kattavalla historiaosiolla, jossa kerrotaan Suomen sisällissodasta, sotaan johtaneesta yhteiskunnallisesta kehityksestä, sekä sodan vaikutuksista suomalaisessa yhteiskunnassa. Historialliset tapahtumat ja niihin liittyvä aineisto muodostavat museon pysyvän näyttelyn sisällön. Historiaosion jälkeen diplomityössä kerrotaan sisällissotamuseohankkeen heräämisestä, sen taustoista ja vaiheista, sekä esitetään perusteluja museon tarpeellisuudesta. Osiossa esitellään Suomen sisällissotamuseoyhdistys, jolle diplomityö on laadittu. Suomen sisällissotamuseo -hankkeen taustoittamisen jälkeen työssä esitellään referenssikohteita kansallista traumaa käsittelevästä arkkitehtuurista ja pohditaan historiallisesti tunneherkkien aihepiirien ja rakennustaiteen välistä suhdetta. Referenssikohteiden jälkeen esitellään suunnittelualue, uuden museorakennuksen fyysinen konteksti. Kohdassa esitellään Mänttä-Vilppulan kaupunki, Vilppulankoski sekä lähialueen rakennukset ja maisemalliset piirteet. Lopuksi keskitytään varsinaiseen sisällissotamuseosuunnitelmaan. Diplomityön tarkoituksena on toimia puheenvuorona sisällissotamuseon tarpeellisuuden puolesta ja toisaalta tuoda esille arkkitehtuurin mahdollisuuksia traumaattisten aihealueiden kollektiivisen muistamisen instrumenttina.The objective of this thesis is to envision a museum exhibiting the Finnish Civil War on the bank of Vilppulankoski in Mänttä-Vilppula. This work has been created as an independent study for the Finnish Civil War Museum Association (Suomen Sisällissotamuseoyhdistys ry), an organization whose aim is to further the founding of a museum in Mänttä-Vilppula, which would educate on the causes and effects of the Civil War as well as the first years of the Finnish independence. The thesis begins with a condensed yet thorough history section, which recounts the events of the Finnish Civil War, the societal developments that led up to it and finally its consequences on the Finnish society. Historical events and related material form the basis of the permanent exhibition. Following the history section, the thesis describes the beginning of the civil war museum initiative, its background and phases as well as introduces arguments for the need for the museum. The section presents the Finnish Civil War Museum Association, for which this thesis has been conducted. After providing the background for the civil war museum initiative, the thesis introduces reference projects of architecture dealing with national trauma and contemplates the relationship between historically sensitive topics and architecture. After the architectural references the project site, the physical context of the museum building, is presented. The section introduces the town of Mänttä-Vilppula, Vilppulankoski as well as the surrounding buildings and the features of the landscape. The final part of the thesis focuses on the actual civil war museum design. The aim of this thesis is to on one hand work as a statement for the necessity of a civil war museum and on the other to bring forth the opportunities that architecture provides as an instrument for the collective remembrance of national trauma

Sarkaojien padotun veden vaikutus viljakasvien satoihin

vokKirjasto Aj-

The National Museum of Finland 1916-1996 – From preservation to presentation

The National Museum of Finland was opened to the public in January 1916. This was more than fifty years after the need of a national museum had first been discussed in public in Finland and almost thirty years after the serious planning ofthe museum was started. The construction of the present museum building began in 1905 bypermission of Czar Nicholas II, after years of debates both about the location of the museum and about its architecture. The paper outlines how the architectural concept was developed and how- in face of its ongoing renovation the concern for the museum building as a nationalmonument inevitably comes into conflict with the ideas for the presentation of the collections to a modern public.