Luomun arvoketju Etelä-Savossa

Minkälainen on luomuelintarvikkeiden arvoketju? Mitkä ovat tämän arvoketjun ominaispiirteet Etelä-Savossa? Löytyykö kansainvälisiltä markkinoilta luomun arvoketjuun liittyviä liiketoimintamalleja, joita voitaisiin soveltaa Etelä-Savossa? Mitkä ovat eteläsavolaisen luomun arvoketjun kehittämistarpeet ja haasteet? Tässä selvityksessä tarkastellaan näiden kysymysten avulla Etelä-Savon luomuarvoketjua. Selvitys luomun arvoketjusta Etelä-Savossa toteutettiin EUosarahoitteisessa hankkeessa "Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle". Eteläsavolaisen luomun arvoketjun erityispiirteiden ja kehittämistarpeiden analysoimiseksi tehtiin kysely eteläsavolaisille alkutuottajille, joista osa oli luomutuottajia, sekä alueen elintarvikejalostajille. Lisäksi toteutettiin luomuarvoketjun haastattelututkimus, jonka kohderyhminä olivat eteläsavolaiset luomualkutuottajat, luomutuotteiden jatkojalostajat, tukku, ammattikeittiöt ja vähittäiskauppa. Luomukysely- ja haastattelututkimus toteutettiin vuosina 2012-2013

Monitoring of radioactivity in the environment of Finnish nuclear power plants : Annual report 2019

This report describes the results of radiation monitoring carried out by the Radiation and Nuclear Safety Authority (STUK) in the environment of Fortum’s nuclear power plants in Loviisa and Teollisuuden Voima’s (TVO) nuclear power plants at Olkiluoto in 2019. STUK’s monitoring complements the monitoring of the radiation levels and radioactive substances in the environment of the plants conducted by the power plants. The monitoring is implemented by collecting samples from the land and marine environment in the vicinity of the power plants and of external air. In addition, the concentrations of radioactive substances in the bodies of inhabitants of the surrounding area of the power plant are monitored. The environmental samples are analysed in STUK’s laboratory. The analysis methods include gamma spectrometric and radiochemical analyses. In some of the collected samples, small quantities of radioactive substances originating from the power plant were found. There was no significant deviation from the environmental findings of the previous years in terms of the identified radioactive substances or their quantities. Radioactivity originating from the power plant observed in the environment is insignificant in terms of radiation exposure of the environment and people. The results of the release measurements reported by the nuclear power plants and the findings of the environmental monitoring carried out by the nuclear power plants themselves correspond to the findings of STUK’s environmental monitoring

A Combined Extended X-ray Absorption Fine Structure Spectroscopy and Density Functional Theory Study of Americium vs. Yttrium Adsorption on Corundum (α–Al2O3)

Adsorption reactions on mineral surfaces are influenced by the overall concentration of the adsorbing metal cation. Different site types (strong vs. weak ones) are often included to describe the complexation reactions in the various concentration regimes. More specifically, strong sites are presumed to retain metal ions at low sorbate concentrations, while weak sites contribute to metal ion retention when the sorbate concentration increases. The involvement of different sites in the sorption reaction may, thereby, also be influenced by competing cations, which increase the overall metal ion concentration in the system. To date, very little is known about the complex structures and metal ion speciation in these hypothetical strong- and weak-site regimes, especially in competing scenarios. In the present study, we have investigated the uptake of the actinide americium on corundum (α–Al2O3) in the absence and presence of yttrium as competing metal by combining extended X-ray absorption fine structure spectroscopy (EXAFS) with density functional theory (DFT) calculations. Isotherm studies using the radioactive 152Eu tracer were used to identify the sorption regimes where strong sites and weak sites contribute to the sorption reaction. The overall americium concentration, as well as the presence of yttrium could be seen to influence both the amount of americium uptake by corundum, but also the speciation at the surface. More specifically, increasing the Am3+ or Y3+ concentrations from the strong site to the weak site concentration regimes in the mineral suspensions resulted in a decrease in the overall Am–O coordination number from nine to eight, with a subsequent shortening of the average Am–O bond length. DFT calculations suggest a reduction of the surface coordination with increasing metal–ion loading, postulating the formation of tetradentate and tridentate Am3+ complexes at low and high surface coverages, respectively

Parisuhdediskurssit muistisairaiden ihmisten ja puolisoiden haastattelupuheessa

Parisuhde on ihmisten välisessä viestinnässä rakentuva suhde, jossa toimimista ohjaavat kulttuuriset käsitykset (esim. Baxter 2011; Fitch 1998; Sigman 1995). Parisuhteen on yleisesti todettu vaikuttavan yksilön hyvinvointiin myönteisesti. Yksilön kognitiivisia ja viestinnällisiä kykyjä heikentävään muistisairauteen sairastuminen kuitenkin muuttaa parisuhdetta ja sen luonnetta. Parisuhdeviestinnän ja suhteen kulttuurinen tarkastelu on tähänastisissa muistisairaiden ihmisten ja heidän puolisoidensa tutkimuksissa jäänyt vähäiseksi. Artikkelissa raportoidun tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa syvempää ymmärrystä muistisairaan ihmisen ja puolison välisestä suhteesta. Diskurssianalyysin avulla haastattelupuheesta tunnistettiin kulttuurisia oletuksia ja merkityksiä parisuhteille, joissa toinen osapuoli sairastaa muistisairautta. Aineisto koostui 13 tutkimus- ja mediahaastattelusta. Artikkelissa pohditaan parisuhteen luonnetta hoidollisena suhteena, viestinnän merkitystä suhteelle ja diskurssien taustalla tulkittavaa interpersonaalista ideologiaa. Lisäksi tutkimus peilaa tunnistettuja diskursseja aiempaan muistisairautta koskevaan sosiokulttuuriseen tutkimukseen.Peer reviewe

Ydinvoimalaitosten ympäristön säteilyvalvonta Suomessa : Vuosiraportti 2019

Tässä raportissa on kuvattu Säteilyturvakeskuksen (STUK) Fortumin Loviisan sekä Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluodon ydinvoimalaitosten ympäristössä suorittaman säteilyvalvonnan tulokset vuodelta 2019. STUKin suorittama valvonta täydentää voimalaitoksien suorittamaa laitoksen ympäristön säteilytasojen ja radioaktiivisten aineiden tarkkailua. Valvontaa suoritetaan keräämällä näytteitä voimalaitoksen lähialueen maa- ja meriympäristöistä sekä ulkoilmasta. Lisäksi seurataan voimalaitoksen lähiympäristön asukkaiden kehoissa olevien radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia. Ympäristönäytteet analysoidaan STUKin laboratoriossa. Analyysimenetelminä käytetään gammaspektrometriaa ja radiokemiallisia analyysejä. Osassa kerättyjä näytteitä havaittiin vähäisiä määriä voimalaitoksesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Havaitut radioaktiiviset aineet tai niiden määrät eivät poikenneet merkittävästi aiempina vuosina ympäristöstä tehdyistä havainnoista. Ympäristössä havaitulla voimalaitoksesta peräisin olevalla radioaktiivisuudella ei ole merkitystä ympäristön eikä ihmisten säteilyaltistukseen. Ydinvoimalaitosten raportoimien päästömittausten tulokset sekä ydinlaitosten itsensä suorittaman ympäristövalvonnan havainnot vastaavat STUKin suorittaman ympäristövalvonnan havaintoja

Happoseosten ja kantaja-aineen vaikutukset vieroitetuilla porsailla

Porsasrehuihin lisätään orgaanisia happoja tai happoseoksia parantamaan porsaiden kasvua ja rehuhyötysuhdetta sekä vähentämään ripulin esiintymistä vieroituksen jälkeen. Useat nestemäiset hapot ovat kuitenkin pistävän hajuisia ja syövyttäviä, mikä hankaloittaa niiden käsittelyä rehunvalmistuksessa. Nestemäisten happojen imeyttäminen kiinteään kantaja-aineeseen helpottaisi happojen käsittelyä, mutta kantaja-aineen vaikutusta happojen tehoon ei tunneta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten happoseosten lisääminen porsasrehuun joko nestemäisenä tai piimaakantajaaineeseen imeytettynä vaikuttaa vieroitettujen porsaiden kasvuun, rehuhyötysuhteeseen, ripulisuuteenja sonnan E. coli –bakteerien määrään. Tutkittavat kaksi happoseosta olivat muurahaishapponatriumformiaatti- fosforihappopohjaisia ja niissä oli sama määrä joko kaliumsorbaattia tai maitohappoa. Molempia happoseoksia lisättiin rehuihin 4,9 g/kg joko nestemäisenä tai piimaahan imeytettynä. Piimaata oli sekä hapottomassa että happoseoksia sisältäneissä rehuissa 0 tai 5,1 g/kg. Sorbaattia ja maitohappoa sisältäneet happoseokset laskivat porsasrehun pH:n 5,5:stä 5,2 ja 5,1:een.Kokeessa oli 384 vieroitettua porsasta 48 pahnueesta. Porsaat vieroitettiin 25-36 päivän ikäisinä. Porsaat kasvatettiin neljän porsaan karsinoissa ja jokaisessa koekäsittelyssä oli 16 karsinaa. Porsaat olivat kokeessa 25 päivän ajan ja ne saivat rakeistettua rehua automaatista vapaasti. Ripulihavainnot (ulosteen kiinteys) merkittiin ylös päivittäin. Porsailta kerättiin sotanäytteitä (12 karsinasta per käsittely) 5, 10 ja 20 päivän kuluttua vieroituksesta ja näytteistä määritettiin vesipitoisuus sekä E. coli –bakteerien kokonaismäärä ja hemolyyttisten E. coli –pesäkkeiden osuus. Porsaiden vieroituspaino oli piimaata sisältäneillä ruokinnoilla pienempi (10,0 vs. 10,3 kg, P < 0,05) kuin kantaja-aineettomilla ruokinnoilla, mikä johtui hieman nuoremmasta vieroitusiästä (30,5 vs. 31,4 pv). Kantaja-aineettomien ja piimaata sisältäneiden ruokintojen välinen porsaiden painoero kasvoi kokeen edetessä 1,3 kg:n suuruiseksi, sillä kantaja-aineen käyttö hidasti porsaiden kasvua (306 vs. 342 g/pv, P < 0,05). Piimaan kasvua hidastava vaikutus oli lähes merkitsevä (P = 0,06) silloinkin, kun vieroituspainoa käytettiin kasvujen analysoinnissa kovariaattina. Piimaan käyttö huononsi myös rehuhyötysuhdetta (1,86 vs. 1,72 kg ka/kasvu kg, P < 0,05). Porsaat kasvoivat hapottomilla sekä S- ja M-happoseoksia sisältäneillä ruokinnoilla keskimäärin 307, 334 ja 330 g/pv ja käyttivät rehua 1,86, 1,78 ja 1,74 kg kuiva-ainetta kasvukiloa kohti. Kumpikaan happoseoksista ei kuitenkaan vaikuttanut merkitsevästi porsaiden kasvuun eikä rehuhyötysuhteeseen. Happoseokset eivät vaikuttaneet ripulipäivien lukumäärään, eikä ripulin vakavuutta kuvaavaan ripuli-indeksin suuruuteen. Piimaakantaja-aine pienensi ripuli-indeksiä ensimmäisten 11 päivän aikana vieroituksen jälkeen kantaja-aineettomaan ruokintaan verrattuna (3,7 vs. 5,1, P < 0,05), mutta ei enää myöhemmin. Sontanäytteet kerättiin 5, 10 ja 20 pv vieroituksen jälkeen, jolloin 57, 65 ja 54 %:ssa näytekarsinoista havaittiin ulosteen löystymistä tai ripulia. Sonnan vesipitoisuus pieneni suoraviivaisesti ajan myötä vieroituksen jälkeen, mutta E. coli –bakteerien määrä ja hemolyyttisten E. coli -pesäkkeiden osuus olivat suurimmillaan 10 pv vieroituksesta ja pienimmillään 20 pv vieroituksesta. Happoseoksilla ja kantaja-aineella ei ollut merkitsevää vaikutusta sonnan vesipitoisuuteen, E. coli–bakteerien kokonaismäärään eikä hemolyyttisten E. coli -pesäkkeiden osuuteen. Tulosten perusteella 5,1 g piimaakantaja-ainetta kg:ssa porsasrehua huononsi porsaiden kasvua ja rehuhyötysuhdetta, vaikka se pienensikin ripulin vakavuutta kuvaavaa ripuli-indeksiä ensimmäisten 11 päivän aikana vieroituksen jälkeen. Useista hapoista ja suoloista koostetut happoseokset eivät 4,9 g/kg lisäystasolla vaikuttaneet merkitsevästi porsaiden kasvuun, rehuhyötysuhteeseen eikäripulisuuteen, eivätkä kantaja-aine ja happoseokset vaikuttaneet sonnan E. coli –bakteerien määrään

Ydinvoimalaitosten ympäristön säteilyvalvonta Suomessa : Vuosiraportti 2020

Tässä raportissa on kuvattu Säteilyturvakeskuksen (STUK) Loviisan sekä Olkiluodon ydinvoimalaitosten ympäristössä suorittaman säteilyvalvonnan tulokset vuodelta 2020. STUKin suorittama ympäristövalvonta ja mittaustoiminta täydentää ja varmentaa voimalaitoksien suorittamaa ympäristön tarkkailua sekä päästömittauksia. Valvontaa suoritetaan keräämällä näytteitä voimalaitoksen lähialueen maa- ja meriympäristöstä sekä ulkoilmasta. Lisäksi seurataan voimalaitoksen lähiympäristön asukkaiden kehoissa olevien radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia. Ympäristönäytteet analysoidaan STUKin laboratoriossa. Kerättyjen näytteiden sisältämät radioaktiiviset aineet määritetään gammaspektrometrisia sekä radiokemiallisia analyysimenetelmiä käyttäen. Osassa kerättyjä näytteitä havaittiin vähäisiä määriä voimalaitoksesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Havaitut radioaktiiviset aineet tai niiden määrät eivät poikenneet merkittävästi aiempina vuosina ympäristöstä tehdyistä havainnoista. Ympäristössä havaitulla voimalaitoksesta peräisin olevalla radioaktiivisuudella ei ole merkitystä ympäristön eikä ihmisten säteilyaltistukseen. Ydinvoimalaitosten raportoimien päästömittausten tulokset sekä ydinlaitosten suorittaman ympäristövalvonnan havainnot vastaavat STUKin omassa valvonnassaan tekemiä havaintoja