Yrittäjyysaikomusten ja niihin vaikuttavien tekijöiden kehittyminen ammatillisella toisella asteella opinnoista työelämään

Yrittäjyysaikomusten tutkimisesta on vähitellen kehittynyt itsenäinen tutkimussuuntaus yrittäjyystutkimuksen sisään. Lukuisista aikaisemmista tutkimuksista huolimatta erityisesti pitkittäistutkimukset ovat olleet vähäisiä. Käsillä olevan artikkelin tarkoitus on tuottaa kontribuutiota tähän aukkoon käsittelemällä ammatillisella toisella asteella opintojen aikana mitattujen opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten muutosta valmistumisen jälkeen. Aineiston pitkittäisasetelma on ainutlaatuinen: opintojen aikana yrittäjyysaikomuksia on mitattuna kolmena opintovuotena ja lisäksi vuosi valmistumisen jälkeen samalta henkilöltä. Artikkelin tavoitteena on selvittää yrittäjyysaikomusten kehittymistä toisen asteen opiskelijoiden kohdalla opintojen aikana ja niiden jälkeen sekä samalla testata Theory of Planned Behavior (TPB) -mallin toimivuutta pitkittäisaineistolla. Tutkimuksella vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten yrittäjyysaikomukset kehittyvät opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen, 2) miten asenteiden, lähipiirin tuen ja pystyvyysuskomuksen muutos vaikuttaa yrittäjyysaikomusten muutokseen ja 3) onko sukupuolella ja vanhempien roolimalleilla vaikutusta yrittäjyysaikomusten muutokseen tai siihen, miten yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysasenteet, käsitys lähipiirin tuesta ja pystyvyysuskomus kehittyvät. Aineistoa on kerätty Entre Intentio -mittaristolla, joka pohjautuu pitkälti Ajzenin TPB-teoriaan (1991). Koulutuskeskus Sedusta vuosina 2010-2013 valmistuneille suunnattu yrittäjyysaikomusten tutkimus toteutettiin lokakuussa 2014 – tammikuussa 2015 osana Koulutuskeskus Sedusta valmistuneiden yleistä sijoittumistutkimusta. Heidän valmistumisestaan oli ehtinyt kulua tutkimushetkellä noin vuosi. Tämän artikkelin aineisto koostuu sellaisista vastanneista, jotka olivat valmistuneet vuosina 2010-2011 ja joille löydettiin kaikilta opintovuosilta aiempi Entre Intentio -mittauksen tulos. Kaiken kaikkiaan vuosina 2010-2011 valmistuneita vastanneita oli seurantatutkimuksessa 454 valmistunutta, joista 60:lle vastaajalle löytyi valmistumisen jälkeisen mittauksen lisäksi aiempi mittaustulos jokaiselta kolmelta opintovuodelta. Tämän tutkimuksen analyysi perustuu neljän mittauksen aineistoon. Kokonaistulokset osoittivat, että yrittäjyysaikomukset laskevat ensin toiselle opintovuodelle, mutta nousevat sen jälkeen tasaisesti hieman korkeammalle valmistumisen jälkeen kuin opintojen alkaessa. Muutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, joten yrittäjyysaikomukset ovat verrattain stabiileja. Toisaalta asenteet yrittäjyyttä kohtaan kehittyvät voimakkaasti positiivisemmiksi valmistumisen jälkeen, kun taas arvio lähipiirin tuesta valmistuneen yrittäjyysuraa kohtaan kehittyy negatiiviseen suuntaan. Pystyvyys yrittäjän toimimiseen säilyy suurin piirtein samalla tasolla sekä opintojen aikana että valmistumisen jälkeen. Miesten ja naisten välillä ei ole juurikaan eroa yrittäjyysaikomusten tai yrittäjyysasenteiden muutostrendeissä, mutta pystyvyys yrittäjänä toimimiseen kehittyy eri tavalla miehillä ja naisilla. Naisilla pystyvyys laskee huomattavasti opintojen aikana kun taas miehillä se nousee toiselta vuosikurssilta tasaisesti valmistumisen jälkeiseen aikaan. Myös arvio läheisten mielipiteestä on negatiivisempi naisilla valmistumisen jälkeen. Niillä opiskelijoilla, joilla vähintään toinen vanhemmista toimii yrittäjänä, yrittäjyysasenteet ja -aikomukset, pystyvyys toimia yrittäjänä sekä arvio lähipiirin tuesta kehittyvät positiivisemmin kuin muilla. Lineaarinen regressioanalyysi aikomusten muutoksesta osoittaa, että eniten aikomusten muutosta selittää asennemuutos ja sen jälkeen muutos pystyvyydessä toimia yrittäjänä. Myös lähipiirin tuen muutos selittää positiivisesti muutosta. Mallissa sukupuolella tai vanhempien yrittäjyydellä ei ole tilastollista merkitsevyyttä. Koko malli selittää muutoksen vaihtelusta 45 %. Tulokset osoittavat, että toisen asteen yrittäjyyskasvatuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti asennekasvatukseen ja tukea opiskelijoiden käsitystä omasta pystyvyydestään toimia yrittäjänä. Ne opiskelijat, joilla on yrittäjyyteen liittyviä roolimalleja omassa perheessään, tulisi ottaa erityisesti huomioon yrittäjyyskasvatusta suunnitellessa. Avainsanat: Yrittäjyysaikomukset, ammatillinen toinen aste, pitkittäistutkimu

Management control systems in small business transfers : a resource-based view

This study investigates whether post-business transfer MCS development (PBTMCSD) is associated with post-business transfer success (PBTS) in small firms. The data for the study was collected in January 2012 as a web-based survey. The target group consisted of acquirers (both external buyers and family business successors) who had implemented a business transfer during 2006-2011 in Finland. A total of 178 questionnaires were sent out, and 67 responses were received. Regression analysis is used to investigate the relationship between PBTMCSD and PBTS. We utilize both resource-based view (RBV) and contingency theory. The results indicate that PBTMCSD has a positive and significant relation with PBTS. Our findings highlight the importance of PBTMCSD even in small companies in the context of business transfer. However, the relationship between PBTMCSD and PBTS performance was stronger for firms with five or more employees as well as firms with previous experience of business transfers

Mikä saa opiskelijan ryhtymään yrittäjäksi? Tuloksia toiselta asteelta ja korkeakouluista kuudesta maasta

Promotion of entrepreneurship is important in higher education, in which entrepreneurship is supported by entrepreneurship training. However, more research is needed on the factors influencing student’s start-up behavior. This study uses Theory of Planned Behavior in explaining start-up behavior and the impact of entrepreneurship training and business knowledge base, answering the following research questions: 1) how entrepreneurial intentions explain student’s start-up behavior, 2) how perceived behavioral control explains student’s start-up behavior, 3) is there a link between entrepreneurship training and start-up behavior, and 4) how student’s perception of his/her business knowledge base explain start-up behavior. The data consists of 1079 respondents from Finland, Belgium, Italy, the Netherlands, Spain and Germany from both secondary and higher education students. The results of logistic regression analysis show that entrepreneurial intentions explain student’s start-up behavior the most. Entrepreneurship training, student's perceived behavioral control, business knowledge base, age and prior experience of entrepreneurship are also positively related to start-up behavior.Yrittäjyyden edistäminen on tärkeää yhteiskunnallisesti ja myös korkeakouluissa, missä yrittäjyyttä pyritään tukemaan yrittäjyyskoulutuksella. Lisää tietoa tarvitaan kuitenkin siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjäksi ryhtymistä suunnitellun käyttäytymisen teorian kautta sekä selvitetään yrittäjyyskoulutuksen ja liiketoiminnallisen tietopohjan vaikutusta yrittäjäksi ryhtymiseen. Tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten opiskelijan yrittäjyysaikomukset selittävät yrittäjäksi ryhtymistä, 2) miten opiskelijan pystyvyysuskomus selittää yrittäjäksi ryhtymistä, 3) onko yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjäksi ryhtymisen välillä yhteyttä, ja 4) miten opiskelijan käsitys omasta liiketoiminnallisesta tietopohjastaan selittää yrittäjäksi ryhtymistä. Tutkimuksen aineistossa on 1079 vastaajaa Suomesta, Belgiasta, Italiasta, Hollannista, Espanjasta ja Saksasta. Vastaajat ovat sekä ammatillisen että korkea-asteen opiskelijoita. Tulokset logistisesta regressioanalyysistä osoittavat, että yrittäjyysaikomukset selittävät yrittäjäksi ryhtymistä enemmän kuin muut tutkimuksessa käytetyt muuttujat. Myös yrittäjyyskoulutuksella on selkeä positiivinen yhteys yrittäjäksi ryhtymiseen. Opiskelijan käsitys omasta pystyvyydestään toimia yrittäjänä sekä käsitys omasta liiketoiminnallisesta tietopohjastaan ovat myös yhteydessä yrittäjäksi ryhtymiseen. Myös opiskelijan ikä ja aiempi kokemus yrittäjyydestä selittävät yrittäjäksi ryhtymistä

Suhteissa muovautuvat johtajuudet yksityisen varhaiskasvatuksen johtajien moniäänisissä kertomuksissa

The article examines the leadership of private early childhood education as a phenomenon that is shaped in different relations. The study draws on interviews with managers of private early childhood education in different leadership positions from across Finland. Dialogical analysis is used to identify narratives from interviews in which leaders talk about leadership in relation to themselves and their life course, substance, work, stakeholders, and society. Three different leadership narratives are discussed: leadership as a way of life, balancing leadership and developmental leadership.Artikkelissa tarkastellaan yksityisen varhaiskasvatuksen johtajuutta erilaisissa suhteissa muovautuvana ilmiönä. Tutkimuksessa on haastateltu erilaisissa johtajuuspositioissa olevia yksityisen varhaiskasvatuksen johtajia eri puolilta Suomea. Dialogisen analyysin avulla tunnistetaan haastatteluista johtajien puhuvan johtajuudesta suhteessa itseensä, elämänkulkuun, substanssiin, työhön, sidosryhmiin ja yhteiskuntaan. Johtajien puheissa erottuu kolme erilaista johtajuuskertomusta; elämäntapajohtajuus, tasapainoileva johtajuus ja kehittämisjohtajuus

Attitudes of nursing staff towards pressure ulcer prevention in primary and specialised health care: A correlational cross‐sectional study

The aim of this correlational, cross‐sectional study was to assess the pressure ulcer prevention attitudes of the nursing staff and to identify factors associated with it both in primary and special health care. The study was conducted with nursing staff (N = 554) working in primary and special health care units in two hospital districts in Finlandin 2018 to 2019. Attitude towards Pressure ulcer Prevention instrument was used for data collection. Demographic data, Pressure Ulcer Prevention Knowledge test, and Pressure Ulcer Prevention Practice instrument were used as background variables. Data were analysed with statistical tests. Nursing staff working in primary care (n = 327) had more positive attitudes towards pressure ulcer prevention than those in specialised care (n = 209; P = .047). Working as a wound care nurse (P = .0005), working experience after graduation (P = .0017), self‐reported pressure ulcer prevention and early detection skills (P < .0001), pressure ulcer prevention knowledge (P = .0002), and views about the realisation of their unit's pressure ulcer prevention practices (P < .0001) independently explained variation in participants' attitudes. Attention should be placed on the pressure ulcer prevention attitudes of nurses who are less experienced or less skilled and who have lower pressure ulcer prevention knowledge. Positive organisational culture towards evidence‐based pressure ulcer prevention practices should be promoted

Children with and without disabilities in Finnish early childhood education

Non peer reviewe

Consistent practices in pressure ulcer prevention based on international care guidelines: A cross-sectional study

The use of consistent and evidence-based practices is essential in terms of patient safety and quality of care. The purpose of this study was to describe the use of consistent practices in PU prevention based on international care guidelines and to assess the validity and reliability of the pressure ulcer prevention practice (PUPreP) instrument. The data (n = 554) were collected between 2018 and 2019 from nursing professionals working at two hospital districts in Finland using the PUPreP instrument. The instrument consisted of 42 items assessing participants' perceptions of the frequencies of pressure ulcer prevention practices with the following scale: never, sometimes, often, always. The data were analysed using statistical analysis. According to the results, the use of pressure ulcer prevention practices was more frequently described as often. The most frequently used prevention practice was repositioning, and the least frequently used practice was nutrition. Factors related to nursing professionals' pressure ulcer prevention practices were the working sector, education and working frequency in pressure ulcer prevention, and early identification of pressure ulcers. The study results suggest that the evidence-based pressure ulcer prevention practices were followed at a moderate level by nurses. The PuPreP instrument demonstrated validity and reliability, but further development is needed

Parents of a child with disabilities and their views about their child’s play

Non peer reviewe

Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa : Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi

Lapsella on varhaiskasvatuslain mukaan oikeus kehityksen ja oppimisen tukeen. Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti, jolloin lähtökohtana tulee olla lapsen osallisuus ja yhteenkuuluvuus. Työryhmä selvitti tuen toteutumista koostamalla selvitys- ja tutkimustietoa, toteuttamalla valtakunnallisen kyselyn sekä järjestämällä varhaiskasvatuksen järjestäjille ja vanhemmille pienryhmäkeskusteluja. Selvityksen pohjalta annetaan ehdotus tuen mallista, jossa kuvataan kaikille lapsille tarjottavan tuen, tuen tehostamisen sekä erityisen tuen periaatteet, muodot ja rakenteet. Selvityksen mukaan inkluusion käsite on varhaiskasvatuksen ammattilaisille epäselvä ja sitä kuvataan tuen järjestämisen paikan kautta. Kehityksen ja oppimisen tuen saatavuuden ja toteutumisen vaihtelu asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Tuen vaihtelevuus ja toteutumattomuus korostuvat yksityisessä varhaiskasvatuksessa ja perhepäivähoidossa. Lapsen oikeus tukeen sekä pedagogiseen varhaiskasvatukseen nousee haasteeksi erityisesti silloin, kun lapsen tarvitsema tuki on vaativaa. Jatkossa tuen toteutumista tulee yhdenmukaistaa ja lasten asemaa tasa-arvoistaa kirjaamalla lakiin tuen malli, vahvistamalla henkilöstön tukeen liittyvää osaamista sekä kiinnittämällä erityistä huomiota vaativaan tukeen. Inkluusioperiaatetta varhaiskasvatuksen kehittämisessä tulee konkretisoida ja henkilöstön inkluusioon liittyvää ymmärrystä ja osaamista lisätä