Mikä saa opiskelijan ryhtymään yrittäjäksi? Tuloksia toiselta asteelta ja korkeakouluista kuudesta maasta

Abstract

Promotion of entrepreneurship is important in higher education, in which entrepreneurship is supported by entrepreneurship training. However, more research is needed on the factors influencing student’s start-up behavior. This study uses Theory of Planned Behavior in explaining start-up behavior and the impact of entrepreneurship training and business knowledge base, answering the following research questions: 1) how entrepreneurial intentions explain student’s start-up behavior, 2) how perceived behavioral control explains student’s start-up behavior, 3) is there a link between entrepreneurship training and start-up behavior, and 4) how student’s perception of his/her business knowledge base explain start-up behavior. The data consists of 1079 respondents from Finland, Belgium, Italy, the Netherlands, Spain and Germany from both secondary and higher education students. The results of logistic regression analysis show that entrepreneurial intentions explain student’s start-up behavior the most. Entrepreneurship training, student's perceived behavioral control, business knowledge base, age and prior experience of entrepreneurship are also positively related to start-up behavior.Yrittäjyyden edistäminen on tärkeää yhteiskunnallisesti ja myös korkeakouluissa, missä yrittäjyyttä pyritään tukemaan yrittäjyyskoulutuksella. Lisää tietoa tarvitaan kuitenkin siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjäksi ryhtymistä suunnitellun käyttäytymisen teorian kautta sekä selvitetään yrittäjyyskoulutuksen ja liiketoiminnallisen tietopohjan vaikutusta yrittäjäksi ryhtymiseen. Tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten opiskelijan yrittäjyysaikomukset selittävät yrittäjäksi ryhtymistä, 2) miten opiskelijan pystyvyysuskomus selittää yrittäjäksi ryhtymistä, 3) onko yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjäksi ryhtymisen välillä yhteyttä, ja 4) miten opiskelijan käsitys omasta liiketoiminnallisesta tietopohjastaan selittää yrittäjäksi ryhtymistä. Tutkimuksen aineistossa on 1079 vastaajaa Suomesta, Belgiasta, Italiasta, Hollannista, Espanjasta ja Saksasta. Vastaajat ovat sekä ammatillisen että korkea-asteen opiskelijoita. Tulokset logistisesta regressioanalyysistä osoittavat, että yrittäjyysaikomukset selittävät yrittäjäksi ryhtymistä enemmän kuin muut tutkimuksessa käytetyt muuttujat. Myös yrittäjyyskoulutuksella on selkeä positiivinen yhteys yrittäjäksi ryhtymiseen. Opiskelijan käsitys omasta pystyvyydestään toimia yrittäjänä sekä käsitys omasta liiketoiminnallisesta tietopohjastaan ovat myös yhteydessä yrittäjäksi ryhtymiseen. Myös opiskelijan ikä ja aiempi kokemus yrittäjyydestä selittävät yrittäjäksi ryhtymistä