Alakoululaisten suomenoppijoiden opetusjärjestelyt ja kielitaidon tason yhteys luetun ymmärtämiseen

Tutkimuksessa kartoitetaan, millaisia opetusjärjestelyjä on alakoulun suomenoppijoilla eli oppilailla, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Mahdollisia opetusjärjestelyjä on neljä: 1) erillinen suomi toisena kielenä ja kirjallisuus- eli S2-opetus, 2) suomenopettaja samanaikaisopettajana, 3) perusopetukseen valmistava opetus ja 4) oman äidinkielen opetus. Lisäksi selvitetään, millaiseksi opettajat arvioivat suomenoppijoiden luetun ymmärtämisen kielitaidon tason Kehittyvän kielitaidon asteikon perusteella, miten arvio vastaa oppilaiden ALLU-testillä arvioituja luetun ymmärtämisen taitoja sekä millaisessa yhteydessä eri opetusjärjestelyt ovat kielitaidon tasoarvioihin ja luetun ymmärtämiseen.Opettajien vastausten perusteella (n = 268) valtaosalla suomenoppijoista äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärä oli S2. Opetusjärjestelyistä S2-opetukseen osallistuminen oli yleisintä. Noin puolet osallistui oman äidinkielen opetukseen, vain kolmasosa oli osallistunut valmistavaan opetukseen, ja samanaikaisopetus oli harvinaisinta. Suomenoppijat, joiden luetun ymmärtämisen opettajat olivat arvioineet B2-tasoiseksi tai korkeammaksi, suoriutuivat luetun ymmärtämisen tehtävistä yhtä hyvin kuin suomi äidinkielenä -oppilaat; alemmille tasoille arvioidut suoriutuivat heikommin. Tulokseen on hyvä suhtautua varauksellisesti, sillä B2-taso edellyttää taitoja, jotka useasti kehittyvät vasta vanhemmilla oppilailla.Luetun ymmärtämiseltään kielitaidon alemmille tasoille (A1, A2 ja B1) arvioidut oppilaat osallistuivat S2-opetukseen useammin kuin kielitaidon ylemmille tasoille (B2 ja C1) arvioidut. S2-opetukseen osallistuneet myös suoriutuivat luetun ymmärtämisen tehtävissä heikommin kuin ne, jotka eivät osallistuneet erilliseen S2-opetukseen.Näyttää siis siltä, että tutkimukseen osallistuneissa kouluissa S2-opetuksen resurssit on kohdennettu etusijassa niille oppilaille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tulosten perusteella suomenoppijoiden luetun ymmärtämisen taitoja voidaan arvioida suomea äidinkielenään puhuville oppilaille tarkoitetulla testillä, kun luetun ymmärtämisen kielitaidon taso on opettajien arvioimana B2 tai korkeampi.</p

Töissä palvelualoilla : Kyselytuloksia työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2008, 2021 ja 2022

Tutkimusraportti päivittää kuvan palvelualojen työhyvinvoinnista ja osaamisesta 2020-luvulla. Työhyvinvoinnin ja osaamisen teemaan pureudutaan hyvin laajasti kaupan, matkailu- ja ravintola-alan sekä kiinteistöpalvelualan työntekijöiden joukossa tarkastelemalla yhteensä yli 12 000 vastaajan näkemyksiä työstään vuosina 2008, 2021 ja 2022. Positiivisia kehityskulkuja ovat muun muassa lähijohtamisen kehittyminen parempaan suuntaan, uhka- ja väkivaltatilanteiden väheneminen sekä osaamisen ja osaamisen kehittämisen monipuolistuminen. Huonompia kehityskulkuja ovat esimerkiksi kiireen kasvu, työaikoihin vaikuttamisen mahdollisuuksien väheneminen sekä fyysisesti ja henkisesti aiempaa raskaampi työ. Palvelualojen työntekijöillä on valtavasti osaamista, jota he käyttävät työssään monipuolisin keinoin. He hyödyntävät enenevissä määrin erilaisia osaamisen kehittämisen keinoja. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että työyhteisöjen kyky varautua, ennakoida ja oppia yhdessä kannattelee työyhteisöjä ja yksittäisiä työntekijöitä kohti parempaa huomista lukuisista muutoksista huolimatta

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla

Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -tutkimus tarjoaa katsauksen yksityisten palvelualojen työhön. Se kartoittaa työhyvinvoinnin ja osaamisen nykytilaa, palvelualojen ammattilaisuuteen liitettyjä merkityksiä eri medioissa ja työkykyjohtamista 2020-luvun alussa. Läpileikkaavana teemana kulkevat lukuisat viimeaikaiset paikalliset ja globaalit muutokset ja niiden vaikutukset palvelualojen työhön. Muutosten vaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi myönteinen kehitys lähijohtamisessa ja sosiaalisessa tuessa työpaikoilla sekä huolestuttava kiireen, työn henkisen ja fyysisen raskauden sekä työajoissa joustamisen kokemusten lisääntyminen. Muutokset heijastuvat myös sosiaaliseen mediaan ja uutismediaan, joissa palvelualojen ammatteja kehystetään. Työkykyjohtamisen yhteydet työhyvinvointiin ja osaamiseen sekä alojen työpaikoilla tehty kehittämistyö korostavat perehdytyksen keinojen ja perehdytysosaamisen merkitystä

Laboratorioiden välinen pätevyyskoe 3/2013. BOD7, CODCr, CODMn, kiintoaine, Na ja TOC jätevesistä

Proftest SYKE järjesti pätevyyskokeen maaliskuussa 2013. Pätevyyskokeessa määritettiin BOD7, CODCr, CODMn, kiintoaine, Na ja TOC jätevesistä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 72 laboratoriota. Mittaussuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Määrityksestä ja näytteestä riippuen tuloksissa sallittiin 10–50 %:n poikkeama vertailuarvosta. Koko aineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 90 %

Shared learning from national to international contexts: A Research and Innovation Collaboration to Enhance Education for Patient Safety

Background: Patient safety is key for healthcare across the world and education is critical in improving practice. We drew on existing links to develop the Shared LearnIng from Practice to improve Patient Safety (SLIPPS) group. The group incorporates expertise in education, research, healthcare, healthcare organisation and computing from Norway, Spain, Italy, the UK and Finland. In 2016 we received co-funding from the Erasmus þ programme of the European Union for a 3-year project. Aim: SLIPPS aims to develop a tool to gather learning events related to patient safety from students in each country, and to use these both for further research to understand practice, and to develop educational activities (virtual seminars, simulation scenarios and a game premise). Study outline: The SLIPPS project is well underway. It is underpinned by three main theoretical bodies of work: the notion of diverse knowledge contexts existing in academia, practice and at an organisational level; the theory of reflective practice; and experiential learning theory. The project is based on recognition of the unique position of students as they navigate between contexts, experience and reflect on important learning events related to patient safety. To date, we have undertaken the development of the SLIPPS Learning Event Recording Tool (SLERT) and have begun to gather event descriptions and reflections. Conclusions: Key to the ongoing success of SLIPPS are relationships and reciprocal openness to view things from diverse perspectives and cultures

Action after Adverse Events in Healthcare: An Integrative Literature Review

Adverse events are common in healthcare. Three types of victims of patient-related adverse events can be identified. The first type includes patients and their families, the second type includes healthcare professionals involved in an adverse event and the third type includes healthcare organisations in which an adverse event occurs. The purpose of this integrative review is to synthesise knowledge, theory and evidence regarding action after adverse events, based on literature published in the last ten years (2009–2018). In the studies critically evaluated (n = 25), key themes emerged relating to the first, second and third victim elements. The first victim elements comprise attention to revealing an adverse event, communication after an event, first victim support and complete apology. The second victim elements include second victim support types and services, coping strategies, professional changes after adverse events and learning about adverse event phenomena. The third victim elements consist of organisational action after adverse events, strategy, infrastructure and training and open communication about adverse events. There is a lack of comprehensive models for action after adverse events. This requires understanding of the phenomenon along with ambition to manage adverse events as a whole. When an adverse event is identified and a concern expressed, systematic damage preventing and ameliorating actions should be immediately launched. System-wide development is needed.</p

Adaptive RSK-EphA2-GPRC5A signaling switch triggers chemotherapy resistance in ovarian cancer

Metastatic cancers commonly activate adaptive chemotherapy resistance, attributed to both microenvironment-dependent phenotypic plasticity and genetic characteristics of cancer cells. However, the contribution of chemotherapy itself to the non-genetic resistance mechanisms was long neglected. Using high-grade serous ovarian cancer (HGSC) patient material and cell lines, we describe here an unexpectedly robust cisplatin and carboplatin chemotherapy-induced ERK1/2-RSK1/2-EphA2-GPRC5A signaling switch associated with cancer cell intrinsic and acquired chemoresistance. Mechanistically, pharmacological inhibition or knockdown of RSK1/2 prevented oncogenic EphA2-S897 phosphorylation and EphA2-GPRC5A co-regulation, thereby facilitating a signaling shift to the canonical tumor-suppressive tyrosine phosphorylation and consequent downregulation of EphA2. In combination with platinum, RSK inhibitors effectively sensitized even the most platinum-resistant EphA2(high), GPRC5A(high) cells to the therapy-induced apoptosis. In HGSC patient tumors, this orphan receptor GPRC5A was expressed exclusively in cancer cells and associated with chemotherapy resistance and poor survival. Our results reveal a kinase signaling pathway uniquely activated by platinum to elicit adaptive resistance. They further identify GPRC5A as a marker for abysmal HGSC outcome and putative vulnerability of the chemo-resistant cells to RSK1/2-EphA2-pS897 pathway inhibition.Peer reviewe

Punnitukseen perustuva kotitalouksien jätemaksujärjestelmä : Toteuttajan tietopaketti

Euroopan unionin jätedirektiivi edellyttää jäsenmailta yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätystavoitteen saavuttamista vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet tiukentuivat kesällä 2018 voimaantulleen uuden jätedirektiivin myötä. Euroopan unionin uutena tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Lajittelua tehostavat käytännöt -hanke (LAJITEHO) käynnistyi vuonna 2017 ympäristöministeriön yhdyskuntajätteen kierrätystä edistävällä kokeilurahoituksella. Hankkeen toteuttivat ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen Kiertovoima ry KIVO ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. LAJITEHO-hankkeen tavoitteena on ollut yhdyskuntajätteen kierrätysasteen noston kannalta soveltuvien painoperusteisten PAYT ’Pay As You Throw’ -menetelmien tutkiminen, PAYT-järjestelmän kehittäminen asiakaslähtöiseksi, lajitteluun kannustavaksi järjestelmäksi sekä löytää Suomen olosuhteisiin soveltuvia ratkaisuja. Hankkeessa on koottu tietoa ja laadittu työkaluja jätelaitoksille painoperusteisen järjestelmän käyttöönoton tueksi. Tähän raporttiin on koottu selvitykset koskien painoperusteisen PAYT-järjestelmän juridisia ja hallinnollisia reunaehtoja, kolmen painoperusteisen PAYT-järjestelmän esimerkkitapausta Euroopasta, SWOT-analyysia, tietoa punnitustekniikan käytöstä keräysvälineiden tyhjennyksessä, selvityksen järjestelmän ympäristövaikutuksista, viestinnän tukiaineiston, sekä jätemaksujen hinnoittelumallin

Mitochondrial stress response triggered by defects in protein synthesis quality control

Mitochondria have a compartmentalized gene expression system dedicated to the synthesis of membrane proteins essential for oxidative phosphorylation. Responsive quality control mechanisms are needed to ensure that aberrant protein synthesis does not disrupt mitochondrial function. Pathogenic mutations that impede the function of the mitochondrial matrix quality control protease complex composed of AFG3L2 and paraplegin cause a multifaceted clinical syndrome. At the cell and molecular level, defects to this quality control complex are defined by impairment to mitochondrial form and function. Here, we establish the etiology of these phenotypes. We show how disruptions to the quality control of mitochondrial protein synthesis trigger a sequential stress response characterized first by OMA1 activation followed by loss of mitochondrial ribosomes and by remodelling of mitochondrial inner membrane ultrastructure. Inhibiting mitochondrial protein synthesis with chloramphenicol completely blocks this stress response. Together, our data establish a mechanism linking major cell biological phenotypes of AFG3L2 pathogenesis and show how modulation of mitochondrial protein synthesis can exert a beneficial effect on organelle homeostasis.Peer reviewe