Optical quality assurance of GEM foils

An analysis software was developed for the high aspect ratio optical scanning system in the Detec- tor Laboratory of the University of Helsinki and the Helsinki Institute of Physics. The system is used e.g. in the quality assurance of the GEM-TPC detectors being developed for the beam diagnostics system of the SuperFRS at future FAIR facility. The software was tested by analyzing five CERN standard GEM foils scanned with the optical scanning system. The measurement uncertainty of the diameter of the GEM holes and the pitch of the hole pattern was found to be 0.5 {\mu}m and 0.3 {\mu}m, respectively. The software design and the performance are discussed. The correlation between the GEM hole size distribution and the corresponding gain variation was studied by comparing them against a detailed gain mapping of a foil and a set of six lower precision control measurements. It can be seen that a qualitative estimation of the behavior of the local variation in gain across the GEM foil can be made based on the measured sizes of the outer and inner holes.Comment: 12 pages, 29 figure

Pienen julkisen rakennuksen korjaussuunnitelma:Toppilan Seuratalo

Tiivistelmä. Kandidaatintyönäni laadin korjaussuunnitelman Toppilan seuratalolle osana arkkitehtuurin historian valinnaista kurssia. Toppilan seuratalo on Toppila Oy:n työntekijöilleen virkistyskäyttöön rakennuttama vuonna 1938 ja arkkitehti Gustaf Strandbergin suunnittelema. Kurssi koostui alkuosalta ryhmätyöskentelystä, jossa kenttäkäyntien perusteella laadimme ajantasapiirustukset ja säilyneisyyskartoituksen sekä pohdimme rakennuksen arvoja. Ryhmääni kuuluivat lisäkseni Emmi Santamäki, Annika Taipale ja Hanna Turtinen. Tämän jälkeen yksilövaiheessa valitsin korjaussuunnitelman suunnittelun lähtökohdaksi käyttötarkoituksena Toppilan seuratalon historiaa kunnioittaen toiminnan ravintolana ja tapahtumapaikkana tarjoten palveluita kehittyvälle Toppilan ja Toppilansaaren asuinalueelle. Liiketoiminnalle antaa pohjaa myös lounastarjoilu, julkiset ja yksityistilaisuudet, sekä vapaa-ajan käyttö viikoittaisille kerhoille tai kokoontumisille. Tavoitteena oli rakennuksen historiaa kunnioittaen tutkia korjaussuunnitelmassa säilyttäviä ja palauttavia toimenpiteitä. Toppilan seuratalo on viime vuosina ollut liikuntakäytössä, joka on vaatinut merkittäviä muutoksia tilojen suhteen erityisesti IV-konehuoneen osalta, joka on sijoitettuna entiselle parvelle. Alkuperäiseen asuun palauttamisen lisäksi hyvin säilyneitä osia tuodaan lisää esille ja korostetaan, esimerkiksi portaikon käsijohde pääsee paremmin esille ja johdattaa entistä komeammin ylös saliin, jonka alkuperäinen parkettilattia paljastetaan. Parhaiten ominaisuuksien palauttaminen ja korostaminen toteutui aulan, juhlasalin, kolmannen kerroksen klubihuoneen ja parven osalta. Parven alkuperäinen luonne palautetaan avaamalla se juhlasaliin päin, kuitenkin palo-osastoimalla se laminoidulla turvalasilla. Pohjakerroksen aulasta puretaan uusia rakenteita ja siihen tuodaan takaisin tila vaatesäilytykselle alkuperäisen kaltaisena. Osa muutoksista on alkuperäisen pohjakaavion sijaan suunniteltu tukemaan paremmin pääkäyttötarkoitusta eli ravintolatoimintaa kaiken ytimenä. Pohjakerroksen alkuperäisen suunnitelman sijaan tilaa rajataan siirtolasiseinillä tarvittaessa ja näin rajataan myös tila kabinetille. Tämä parantaa mahdollisuuksia erilaisten yksityistilaisuuksien järjestämistä ajatellen. Valmistuskeittiö saa enemmän pinta-alaa, jotta sinne voi sijoittaa nykyajanmukaisia ravintolakeittiölaitteita. Takaoven aulasta avataan myös uusi yhteys keittiöön tavarantoimituksia varten. Saman yhteyden aulan palo-oven sijaintia siirretään, jolloin saadaan alkuperäinen pyöreä kulmainen käytävän osa avattua korkeaan taka-aulaan. Aiemmat korjaukset 1970-luvulta ja vuosituhannen alusta esteettömyyden ja paloturvallisuuden osalta, eli metallirunkoinen invaluiska ja kolmannen kerroksen poistumiskierreporras pidetään yhä käytössä. Esteettömyyttä ja erilaista tavaran kuljetusta ja siirtämistä parantaa kaksi hissiä, ensimmäinen pääsisäänkäynnistä toiseen kerrokseen ja kolmannen kerroksen parvelle asti ja toinen ns. takaoven ja lastauslaiturin välittömästä läheisyydestä toisen kerroksen lavalla ja kulissiparvekkeelle, sekä kellariin asti joka on hyödyksi ravintolatoiminnan juoma- ja tarvikevarastojen käytössä. Lastauslaituria pidennetään ja tuodaan tontille uusi huoltoajoyhteys eteläkautta. Samaan yhteyteen myös toteutetaan uusi jätekatos. Näin huolto-, kuljetus- ja asiakasliikennöinti saadaan tuotua toisistaan erillisinä sisäänkäynneille

Näkymätöntä arkkitehtuuria ympärillämme:kuuloympäristön esteettömyys ja rakennetun ympäristön vaaliminen

Tiivistelmä. Diplomityö on kirjallinen tutkielma, jossa käsitellään kuuloympäristön esteettömyyttä, sen ohjausta ja aiempaa tutkimusta. Tutkimusnäkökulmaksi on valittu rakennetun ympäristön vaalimisen konteksti. Rakennetun ympäristön vaaliminen liittyy rakennussuojeluun, korjausrakentamiseen ja restaurointiin. Esteettömyys yhdistetään usein ennen kaikkea liikuntaesteettömyyteen, kun taas näkymättömien vammojen, kuten kuulovammojen, esteettömyyden tunnettuus on huono. Kuuloympäristön esteettömyys on kokonaisuus, johon vaikuttavat tilan akustiikka ja hyvä valaisu, äänentoiston ja äänensiirron apuvälineet. Hyvä kuuloympäristö on edellytys, jotta kuulovammaiset voivat osallistua tiloissa tapahtuvaan toimintaan ja kommunikointiin, sekä auttaa näkövammaisten orientoitumista tilassa. Huonokuuloisten määrä kasvaa väestön ikääntyessä, ja kuulovammat ovat lisääntyneet myös nuorilla. Hyvä kuuloympäristö vaikuttaa kaikkien tilan käyttäjien viihtyvyyteen ja edesauttaa sosiaalista kanssakäymistä. Kuuloympäristö on yksi osatekijä, jolla voidaan edistää aistiesteettömyyttä. Museotoiminnassa moniaistisuus on huomioitu jo varhain liikuntaesteettömyyden rinnalla. Suomen lainsäädäntö kieltää syrjinnän ja ohjaa yhdenvertaisuuteen. Rakentamisen esteettömyyden asetukset ja ohjeet painottuvat uudisrakentamiseen ja liikuntaesteettömyyteen. Kuuloympäristön esteettömyyden toteutuminen ei ole suoraan nähtävissä rakennuslupa-asiakirjoista. Korjaus- ja muutostyöt eivät saa heikentää ääniolosuhteita, mutta asetusten vaatimusten toteutumista on vaikea vahvistaa. Vaatimus kokoontumistilojen induktiosilmukasta äänentoiston yhteydessä koskee kaikkia kokoontumistiloja, ei vain julkisia, mutta asetuksen toteutumista olemassa olevissa tiloissa ei seurata. Suojeltujen rakennusten korjaustoimenpiteiden yhteydessä ohjeistuksia sovelletaan tapauskohtaisesti rakennuksen erityispiirteiden ja arvojen pohjalta. Rakennusten yksilöllisten ratkaisujen takia tutkielmassa on tarkasteltu myös sitä, miten kuuloympäristöä on kehitetty eri ajankohdilta peräisin olevissa suojelluissa rakennuksissa. Kaksi kohdetarkastelua perustuu kirjallisiin lähteisiin, ja ne liittyvät puheviestinnän tiloihin. Lisäksi tarkastelussa on mukana kaksi museota, jotka ovat käyttötarkoitukseltaan monipuolisempia tiloja. Museokohteet ovat suomalaisia arvorakennuksia Helsingissä, kumpikin on valtion omistama, toinen kohde on rakennuslailla suojeltu ja toinen on vastuusuojeltu. Tämän tutkielman yhteydessä selvisi, että kuuloympäristön esteettömyyden määräyksien ja ohjauskeinojen noudattamista ei seurata. Kuuloympäristön esteettömyydestä on saatavilla tietoa ja ohjeita. Virallisten ohjauskeinojen soveltamiselle on tilaa korjaamisen ja restauroinnin yhteydessä. Tämän tutkielman perusteella on havaittu, että arkkitehtuurin laajalla kentällä, suunnittelussa ja tutkimuksessa, on syytä kiinnittää huomiota aidosti esteettömiin ympäristöihin ja niiden eri ulottuvuuksiin. Rakennusperinnön vaaliminen ja esteettömyys eivät sulje toisiaan pois. Mahdollisimman esteetön tila oikeassa käyttötarkoituksessa edistää rakennuksen säilymistä ja käyttöä pitkälle tulevaisuuteen.Invisible architecture around us : accessibility of hearing environment and conservation of built heritage. Abstract. The diploma thesis addresses the accessibility of hearing environment in the context of built heritage conservation. The aim is to research how accessibility of hearing environment is currently taken into consideration in Finnish legislation, building regulations and decrees, recommendations, instructions, and research. Conservation of built heritage is connected to restoration and renovation of protected buildings. Accessibility of built environment is usually taken into consideration mostly regarding mobility impairment. Sensory disabilities, including hearing loss are invisible disabilities and not as well known or understood as mobility disabilities. Accessibility of hearing environment consists of acoustics, good lightning, audio, and speaker system in connection with personal hearing aids for audio transmission. For people with hearing loss, a good hearing environment is a necessity. It enables participating in common activities and spoken communication. Good acoustics also enables orientation in built environment for blind or visually impaired people. As the population ages, the number of people with impaired hearing grows. In addition, hearing defects are increasing among the young too. Good hearing environment is part of how comfortable the space is perceived regardless of impairments. The Finnish legislation aims towards equality and forbids discrimination. Building regulations and instructions are designed primarily for new buildings and physical accessibility. Accessibility of hearing environment cannot be evaluated by studying the architectural plans and drawings that are needed for the building licences. Renovation or rebuilding is not permitted to reduce the quality of acoustic conditions, but it is not straightforward to verify or compare the actual results. Induction loop is mandatory by government decree in all assembly facilities that have audio system, not only in public spaces. It is not monitored that all the existing buildings and spaces follow the demands of the government decree. Regarding renovation of protected buildings, the regulations are applied with case-by-case discretion, based on the building’s specific characteristic features and cultural heritage values. These often unique solutions are the reasoning to study further how hearing environment is taken into consideration or have been improved in four protected buildings with diverse time of construction. Two case studies are based on written references about spaces primarily used for verbal communication. Two following studies are about state-owned prominent buildings, and both are museums located in Helsinki, Finland. Museums provide diverse range of spaces to study. One of these buildings is protected and the other is maintained with the same principals based on government’s property management organizations own initiative. Research on these museums is based on theme interviews and on-site visits. Information and guidance are available but not all requirements are met or monitored. Regarding renovation and restoration solutions can be adjusted based on heritage values. Based on this research it is notable, that in the field of architectural design and research there is a need to pay attention to genuine accessibility of built environment. Conservation of built heritage and accessibility do not exclude one another. Accessibility of heritage building can aid its preservation to the distant future

When fecundity does not equal fitness: evidence of an offspring quantity versus quality trade-off in pre-industrial humans

Maternal fitness should be maximized by the optimal division of reproductive investment between offspring number and offspring quality. While evidence for this is abundant in many taxa, there have been fewer tests in mammals, and in particular, humans. We used a dataset of humans spanning three generations from pre-industrial Finland to test how increases in maternal fecundity affect offspring quality and maternal fitness in contrasting socio-economic conditions. For ‘resource-poor’ landless families, but not ‘resource-rich’ landowning families, maternal fitness returns diminished with increased maternal fecundity. This was because the average offspring contribution to maternal fitness declined with increased maternal fecundity for landless but not landowning families. This decline was due to reduced offspring recruitment with increased maternal fecundity. However, in landowning families, recruited offspring fecundity increased with increased maternal fecundity. This suggests that despite decreased offspring recruitment, maternal fitness is not reduced in favourable socio-economic conditions due to an increase in subsequent offspring fecundity. These results provide evidence consistent with an offspring quantity–quality trade-off in the lifetime reproduction of humans from poor socio-economic conditions. The results also highlight the importance of measuring offspring quality across their whole lifespan to estimate reliably the fitness consequences of increased maternal fecundity

Varhaiskasvatuksen asiakirjojen lapsikuva 2000-luvun murroksessa

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa on tarkoituksena selvittää, millaista lapsikuvaa varhaiskasvatuksen ohjaukselliset sekä velvoittavat asiakirjat tuottavat. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten kyseinen lapsikuva on muuttunut varhaiskasvatuksen 2000-luvun murroksessa. Varhaiskasvatus on käynyt läpi suuria ohjauksellisia ja hallinnollisia muutoksia 2000-luvun alusta tähän päivään. Varhaiskasvatuksen ohjaus on siirtynyt sosiaalihallinnon alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Myös varhaiskasvatusta velvoittava laki on uudistettu täysin ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita on päivitetty. Varhaiskasvatuksen muutoksen lisäksi ympäröivä yhteiskunta on muuttunut yhä nopeammin esimerkiksi teknologisoitumisen vuoksi. Näiden muutosten vuoksi onkin tärkeää tarkastella tämänhetkistä lapsikuvaa varhaiskasvatuksen asiakirjoissa sekä pohtia, millaisia kasvatusihanteita lapsikuva heijastelee. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat lapsikuvan ja varhaiskasvatuksen käsitteet. Lapsikuvaa tarkastellaan suhteessa ihmiskäsityksen, ihmiskuvan ja ihmisihanteen käsitteisiin, sekä lapsuudentutkimukseen. Varhaiskasvatuksen käsitettä tarkastellaan etenkin sen suomalaisen historian ja merkityksen kautta. Lopuksi kuvataan varhaiskasvatuksen lainsäädännöllinen kehitys. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen aineistona toimivat neljä varhaiskasvatuksen asiakirjaa; Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003, Varhaiskasvatuslaki 540/2018 ja Laki lasten päivähoidosta 36/1973. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavasti diskurssianalyysin keinoin. Tutkimusaineistoa tarkasteltiin erilaisten lasta kuvailevien diskurssien näkökulmasta. Tutkimustulosten perusteella keskeisiksi kokoaviksi lapsikuvan diskursseiksi täsmentyivät lapsi aikuisen toiminnan määrittämänä ja lapsi oman aktiivisen toimijuutensa määrittämänä. Lapsen kuvaaminen aikuisen toiminnan kautta liittyi selkeästi näkemykseen lapsesta kasvatuksen ja suojelun kohteena, jossa aikuisen toiminta määrittää lapsen kasvamista osaksi yhteisöään. Lapsen oman aktiivisen toimijuuden kuvauksessa keskeistä on ajatus lapsuuden itseisarvosta ja lapsen kompetenssista. Keskeinen muutos asiakirjoissa on lapsen toimijuuden korostuminen. Tulosten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, ettei aikuisen rooli lapsen kasvun tukijana ole katoamassa. Sen sijaan kasvatuksen tapa ja tuen muodot ovat kokeneet muutoksia

Vetäytyvän lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielmani tavoitteena on tutkia, miten ja mistä syistä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla esiintyy vetäytyvää käytöstä. Vetäytyvän käytöksen tarkastelemisen lisäksi pyrin selvittämään, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö voi pedagogisesti suunnitellulla toiminnallaan tukemaan vetäytyvästi käyttäytyvän lapsen sosioemotionaalisten taitojen kehitystä sekä toimintaan osallistumista. Tarkastelen henkilöstön tuen muotoja etenkin positiivisen pedagogikaan näkökulmasta nostaen lisäksi pohdittavaksi vallan näkökulman kasvatuksessa. Vetäytyvän käytöksen taustalla voi vaikuttaa sosioemotionaalisten taitojen vaiheisuus, temperamenttipiirre, erityisherkkyys tai sosioemotionaaliset vaikeudet. Vetäytyvä käytös nähdään yhtenä haastavan käytöksen muodoista. Etenkin varhaiskasvatuksen piirissä varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee lapsen haluttomuuden osallistua toimintaan sekä luoda sosiaalisia suhteita haastavaksi. Kyseinen kehitys on nähtävissä muutenkin yhteiskunnassa, joka tuntuu suosivan ulospäinsuuntautuneita ja sosioemotionaalisilta taidoiltaan taitavia yksilöitä. Vetäytyvyys aiheuttaa haastavien tunteiden lisäksi huolta varhaiskasvatuksen henkilöstössä, sillä vetäytyvä käytös voi myöhemmin johtaa syrjäytymiseen tai kiusaamiseen. Tavoitteenani on kuvailevan ja integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin tutkia aihettani mahdollisimman monipuolisesti. Integroivalle kirjallisuuskatsaukselle luonteenomaisesti tarkoituksena on kuitenkin rajata aineistosta vain oleellisin tieto. Tarkoituksenani on myös hyödyntää uutta, tutkittuun tietoon perustuvaa sekä kotimaista, että ulkomaista kirjallisuutta tutkielmani luotettavuuden varmistamiseksi

Red and Blue Compounds Formed from Copper(II) Bromide and the Ligand 7-Isobutyl-5-methyl-[1,2,4]triazolo [1,5-a]pyrimidine: Synthesis, Spectroscopy and Single-Crystal Structures

Metals in Catalysis, Biomimetics & Inorganic Material

Quality assessment of cadmium telluride as a detector material for multispectral medical imaging

Cadmiumtelluride (CdTe) is a high-Z material with excellent photon radiation absorption properties, making it a promising material to include in radiation detection technologies. However, the brittleness of CdTe crystals as well as their varying concentration of defects necessitate a thorough quality assessment before the complex detector processing procedure. We present our quality assessment of CdTe as a detector material for multispectralmedical imaging, a research which is conducted as part of the Consortium Project Multispectral Photon-counting for Medical Imaging and Beam characterization (MPMIB). The aim of the project is to develop novel CdTe detectors and obtain spectrum-per-pixel information that make the distinction between different radiation types and tissues possible. To evaluate the defect density inside the crystals - which can deteriorate the detector performance - we employ infrared microscopy (IRM). Posterior data analysis allows us to visualise the defect distributions as 3D defect maps. Additionally, we investigate front and backside differences of the material with current-voltage (IV) measurements to determine the preferred surface for the pixelisation of the crystal, and perform test measurements with the prototypes to provide feedback for further processing. We present the different parts of our quality assessment chain and will close with first experimental results obtained with one of our prototype photon-counting detectors in a small tomographic setup.Peer reviewe