Asuntojen hintakuplat. Tarkastelussa Espanja, Irlanti, Yhdysvallat ja Suomi

Tämän tutkielman tavoitteena on aluksi kartoittaa Espanjan, Irlannin ja Yhdysvaltojen 2000- luvun lopulla, sekä Suomen vuonna 1989 puhjenneiden asuntojen hintakuplien muodostumiseen johtaneita tekijöitä. Tämän jälkeen näihin tekijöihin vertaillaan pääkaupunkiseudun tämän hetkistä tilannetta. Hintakuplalla tarkoitetaan yleisesti tilannetta, jossa varallisuusesineen hinta poikkeaa taloudellisten perustekijöiden eli fundamenttien määrittämästä arvosta. Syitä hintojen poikkeavuuksille on monia, mutta tässä tutkielmassa selvitetään tarkasteltavien maiden, sekä pääkaupunkiseudun pankki- ja rahoitussektorien, sekä rakennussektorin toimillaan aikaansaatujen muutosten aiheuttamien taloudellisten poikkeavuuksien vaikutusta asuntojen hintoihin. Tutkielma pohjautuu hintakuplista kertovaan kirjallisuuteen ja aiheesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, sekä tilastoihin. Tavoitteena on tarkentaa tutkimusartikkelien ja tilastojen avulla Espanjan, Irlannin, Yhdysvaltojen ja Suomen asuntojen hintakuplien muodostumiseen johtaneiden tekijöiden yhtäläisyyksiä ja eroja, jonka jälkeen näiden tietojen valossa verrataan pääkaupunkiseudun tilannetta edellä mainittuihin kuplatilanteisiin. Tutkielmasta selviää, että pankki- ja rahoitussektoreilla on ollut rahapolitiikan ja lainaamisen kriteerien laskun kautta suuri vaikutus tarkasteltavien maiden asuntojen hintakuplien muodostumisessa. Maiden rakennussektoreiden vaikutus asuntojen hintakuplaan näkyi rakentamisen hitauden, alkuvaiheen tarjonnan niukkuuden ja kuplan loppuvaiheen ylitarjonnan kautta. Osia näistä elementeistä on havaittavissa myös pääkaupunkiseudun tapauksessa ja näiden samojen sektoreiden voidaan todeta olleen suurimpia vaikuttajia myös pääkaupunkiseudun reaalihintojen kehityksessä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Validation of Serpent-SUBCHANFLOW-TRANSURANUS pin-by-pin burnup calculations using experimental data from the Temelín II VVER-1000 reactor

This work deals with the validation of a high-fidelity multiphysics system coupling the Serpent 2 Monte Carlo neutron transport code with SUBCHANFLOW, a subchannel thermalhydraulics code, and TRANSURANUS, a fuel-performance analysis code. The results for a full-core pin-by-pin burnup calculation for the ninth operating cycle of the Temelín II VVER-1000 plant, which starts from a fresh core, are presented and assessed using experimental data. A good agreement is found comparing the critical boron concentration and a set of pin-level neutron flux profiles against measurements. In addition, the calculated axial and radial power distributions match closely the values reported by the core monitoring system. To demonstrate the modeling capabilities of the three-code coupling, pin-level neutronic, thermalhydraulic and thermomechanic results are shown as well. These studies are encompassed in the final phase of the EU Horizon 2020 McSAFE project, during which the Serpent-SUBCHANFLOW-TRANSURANUS system was developed

Down-regulation of protein kinase Cdelta inhibits inducible nitric oxide synthase expression through IRF1

Peer reviewe

Ljud och motion : En kvalitativ studie av motionärers upplevelser av ljudlandskapen på Campussports motionstjänster

I min avhandling studerade jag människors upplevelser av ljudlandskap i samband med vardagsmotionen, som antingen är individuell eller ledd. Syftet med avhandlingen var att visa vilka beståndsdelar i ljudlandskapen påverkar människors tillvaro och trivsel då de motionerar. Utifrån syftet formulerade jag en tvådelad forskningsfråga: Hurdana ljudlandskap finns det i omgivningar med motion och hur upplevs de av motionärer? Följdfrågor till huvudfrågan lyder: Hurdan roll spelar musiken vid ett motionspass? Vilka är skillnaderna i ljudmiljöerna mellan individuell och ledd motion? På vilka sätt bidrar instruktörerna till ljudmiljöerna? I avhandlingen har jag använt mig av kvalitativa intervjuer och deltagande observation. Undersökningen har utförts genom att intervjua sammanlagt 13 personer, varav 10 räknas som motionärer och 3 som idrottsinstruktörer. Utöver intervjuerna har jag gjort deltagande observation på tre olika motionspass, varav en gjordes på ett gym och två på ledda motionspass. För att avgränsa min forskning valde jag att koncentrera mig på Campussport, som är en organisation som erbjuder motionstjänster till studerande och personal vid högskolorna i Åbo. Min teoretiska utgångspunkt baserar sig på ljudlandskapsforskning utvecklad av R. Murray Schafer och Barry Truax, och i avhandlingen har jag använt mig av terminologi och teorier utvecklade av Schafer och Truax. Forskning som diskuterar sambandet mellan musik och sport har också varit centralt för avhandlingen, främst i form av litteratur av Costas I. Karageorghis och Peter C. Terry. Litteraturen har i hög grad bestått av hurdana former av musik det används i samband med motion och hur musiken påverkar en motionärs känslotillstånd. Resultatet i den här avhandlingen visar att faktorer som urskiljbarhet, upprepning och plötsliga ljud påverkar hur en motionär upplever ett ljudlandskap. Även vanliga ljud som förknippas med motionering kan vara störande. Skillnaderna mellan ett individuellt och ett lett motionspass ligger i mängden information i ljudlandskapen, och en person som motionerar på egen hand kan välja att maskera oönskade ljud med hjälp av ett privat ljudlandskap. Musiken har en viktig roll för majoriteten av intervjupersonerna då de motionerar på egen hand, medan musiken är det viktigaste verktyget för instruktörerna då de planerar motionspass

Testattavuuden toteuttaminen osana ohjelmistoratkaisua

Ohjelmistotestaus on oleellinen osa ohjelmistojen kehitysprosessia. Tyypillinen tapa varmistaa, että ohjelma täyttää sille asetetut toiminnallisuus- ja laatuvaatimukset, on etsiä ohjelmistosta virheitä testaamalla. Usein testausprosessi on sitä helpompi testien toteuttajalle, mitä enemmän testattava ohjelmisto tarjoaa apumenetelmiä testien kirjoittamiseen. Tässä diplomityössä esitellään ohjelmiston ominaisuuksia, jotka lisäävät ohjelman testattavuutta. Testattavuus tarkoittaa ohjelman ominaisuuksia, jotka antavat testaajalle näkyvyyttä ja hallintamahdollisuuksia ohjelman toimintaan ja näin tarjoavat hyvän lähtökohdan ohjelmistotestien kirjoittamiseen. Testattavuus on myös mitattava ominaisuus, jolla voidaan arvioida toteutetun testijoukon kykyä testata ohjelmaa kattavasti. Työssä suunniteltiin ja toteutettiin ohjelmistoratkaisu, jonka testattavuuteen kiinnitettiin erityinen huomio. Ohjelmiston testattavuuden toteutus aloitettiin määrittelyvaiheessa. Ohjelmiston keskeiset vaatimukset määritettiin ja niiden perusteella johdettiin ohjelmistolle testattavuusvaatimukset. Ohjelmiston suunnittelu- ja toteutusvaiheessa nämä testattavuusvaatimukset toteutettiin ohjelmistoon. Ohjelmiston testattavuuden arvioimiseksi suoritettiin myös erillinen testausvaihe. Toiminnallisten testien lisäksi tehtiin testejä, joissa tahallisia virheitä syötetään ohjelmistoon. Mutaatiotestauksella arvioitiin ohjelman testauksen kattavuutta. Testattavuusominaisuuksien toteuttamiskelpoisuutta tarkastellaan toteutuksen resurssitarpeen pohjalta. Myös ominaisuuksien yleistä hyödyllisyyttä ohjelmistotestaajan kannalta arvioidaan

Serpentin kytkentä OpenFOAM ratkaisijaan CFD multifysiikkalaskentaa varten

The main goal of this work was to couple the Monte Carlo neutronics code Serpent 2 with a CFD solver from the OpenFOAM toolbox. The coupling was implemented with the already available multi-physics interface of Serpent. The interface allows the passing of high fidelity density and temperature distributions from an external solver to Serpent and also the passing of fission power distribution from Serpent to the external solver. The coupled CFD-neutronics problem was solved by iteration. At each iteration Serpent solves a new power distribution based on the current temperature and density distribution. The power distribution is passed to the CFD solver to solve the corresponding temperature and density distributions which are passed back to Serpent to start a new iteration. The coupling was tested bymodelling amock-up 5x5 fuel assembly cooled with water in a steady state condition at full power. The effects of boiling were neglected and the flow was modelled as single phase. The main results of the coupled calculation were high fidelity temperature and density distributions. The effect of distribution fidelity on neutronics was studied by running Serpent simulations with varying level of axial refinement. Most obvious differences were observed in the axial power density and in the collision density in the coolant, with minor differences in e.g. the effective multiplication factor and radial capture density in the fuel. In addition performance tests related to the multiphysics interface were run and the convergence of the coupled calculation is briefly discussed. The work of this Master’s thesis can be expanded in the future for example by including the effects of boiling in the CFD solution.Tämän työn päätavoite oli toteuttaa kytkentä Serpent Monte Carlo-koodin ja OpenFOAM paketin virtausratkaisijan välille. Kytkennässä hyödynnettiin jo olemassa olevaa Serpentin multifysiikkarajapintaa, joka mahdollistaa korkearesoluutioisten tiheys- ja lämpötilakenttien välittämisen ulkoiselta ratkaisijalta Serpentille ja toisaalta tehojakauman välittämisen Serpentiltä ulkoiselle ratkaisijalle. Kytketty ongelma ratkaistiin iteroimalla. Jokaisella iteraatiolla Serpent laski uuden tehojakauman senhetkisten lämpötila- ja tiheysjakaumien pohjalta. Tehojakauma välitettiin virtausratkaisijalle, joka laski vastaavat tiheys- ja lämpötilajakaumat, jotka välitettiin takaisin Serpentille uutta iteraatiota varten. Kytkentää testattiin mallintamalla kuvitteellista vedellä jäädytettyä 5x5 polttoainenippua tasapainotilassa. Yksinkertaisuuden vuoksi virtausratkaisussa ei huomioitu kiehumista. Kytketyn laskun päätuloksena saatiin korkearesoluutioiset tiheys- ja lämpötilajakaumat. Näiden jakaumien tarkkuuden vaikutusta neutroniikkaan tutkittiin ajamalla Serpent simulaatioita aksiaalisuunnassa eri tarkkuuksisilla jakaumilla. Selvimmät erot havaittiin aksiaalisessa tehojakaumassa sekä törmäystiheydessä jäähdytteessä. Pienempiä eroja oli esimerkiksi efektiivisessä kasvukertoimessa sekä radiaalisessa kaappaustiheydessä polttoaineessa. Lisäksi ajettiin suorituskykytestejä multifysiikka rajapintaan liittyen sekä pohdittiin lyhyesti kytketyn laskun konvergenssiä. Tässä diplomityössä tehtyä tutkimusta voidaan jatkaa tulevaisuudessa esimerkiksi ottamalla kiehuminen mukaan virtausmalliin