The curious compatibility of consensus, corporatism, and neoliberalism : The Finnish business community and the retasking of a corporatist welfare state

This article addresses the apparent paradox of simultaneous neoliberal change and welfare-statist, corporatist continuity by presenting an empirical case study of the advent of neoliberal ideas in Finland in the 1970s and 1980s. The article focuses on the attempts of a free-market think tank, EVA, and the employers’ association, STK, to advance policies such as economic deregulation, international competitiveness, welfare retrenchment, and active social and labour market policies through the neoliberal retasking of the corporatist Finnish welfare state. EVA and the STK utilised seemingly non-neoliberal means, that is an economic policy consensus and tripartite corporatist arrangements, and reformulated their content to better correspond with business interests. Instead of demolition, the outcome has been the redefinition and incremental transformation of the state from a provider of welfare to a promoter of competitiveness, productivity, and employment.Peer reviewe

Asiakassuhde kuntoklubin liiketoiminnassa: jäsenyyssuhteen vaikutus kuntoklubin palvelupakettiin ja kokonaistarjontaan

Tutkimus tarkastelee kuntoklubien liiketoiminnan ja pitkäaikaisten jäsenyyssuhteiden välistä suhdetta. Kuntoklubin liiketoimintaa tarkastelemalla on luotu kokonaiskuva kuntoklubien jäsenyyssuhdetyypeistä ja kuntoklubien nykyisestä palvelutarjonnasta sekä kokonaispalvelupaketista. Tarkastelussa on noussut esiin myös kuntoklubiliiketoimintaan ja pitkäaikaisiin jäsenyyssuhteisiin liittyvää kritiikkiä. Tutkimuksen pääkysymyksen ratkaisua on lähestytty seuraavin alaongelmin: mikä on jäsenyyssuhteen säilyttämisen merkitys ja jäsenyyssuhteen vaikutus kuntoklubin palvelupakettiin. Teoreettisessa tutkimusosassa painopiste on liiketaloudellisen kirjallisuuden analysoinnissa. Tällä on luotu pohja empiiriselle tutkimuksen osalle, joka on toteutettu teemahaastatteluin, sähköisin asiakaskyselyin sekä niitä että alan ammattilehden artikkelituotantoa analysoimalla. Tutkimustulosten mukaan kuntoklubialan yritykset ovat yksityisiä, omien tulojensa varassa toimivia liiketoimintaorganisaatioita, joiden ydinpalvelu ei koostu enää perinteisesti pelkästään kuntosali- ja ryhmäliikuntapalveluista. Ydinpalveluna on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin luominen. Kuntoklubin tavoite on olla osana siellä asioivan henkilön elämäntapaa. Kuntoklubien liiketoiminta perustuu pitkäaikaisiin jäsenyyssuhteisiin, jolloin erityisesti sosiaalisuuden merkitys kuntoklubeissa korostuu. Jäsenyyssuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä kuntoklubien kontaktiresurssien rooli on olennainen. Sosiaalisuus ja kuntoklubeissa tarjottava asiakaslähtöinen palvelu ovat tärkeitä kilpailijoista erottautumisen keinoja, joilla on merkitystä erityisesti jäsenyyssuhteen elinkaarimallin kannalta. Koska kuntoklubit eivät nykyään päällisin puolin eroa suuresti toisistaan, kuntoklubin palvelupaketin lähtökohtana on tarjota jäsenilleen kilpailukykyinen kokonaispalvelupaketti, jolla on selkeä sanoma ja tietyntyyppinen omaperäisyys. Asiasanat: Kuntoklubi, liiketoimintamalli, asiakassuhde, jäsenyyssuhde, palvelupakett

Asiakassuhde kuntoklubin liiketoiminnassa: jäsenyyssuhteen vaikutus kuntoklubin palvelupakettiin ja kokonaistarjontaan

Tutkimus tarkastelee kuntoklubien liiketoiminnan ja pitkäaikaisten jäsenyyssuhteiden välistä suhdetta. Kuntoklubin liiketoimintaa tarkastelemalla on luotu kokonaiskuva kuntoklubien jäsenyyssuhdetyypeistä ja kuntoklubien nykyisestä palvelutarjonnasta sekä kokonaispalvelupaketista. Tarkastelussa on noussut esiin myös kuntoklubiliiketoimintaan ja pitkäaikaisiin jäsenyyssuhteisiin liittyvää kritiikkiä. Tutkimuksen pääkysymyksen ratkaisua on lähestytty seuraavin alaongelmin: mikä on jäsenyyssuhteen säilyttämisen merkitys ja jäsenyyssuhteen vaikutus kuntoklubin palvelupakettiin. Teoreettisessa tutkimusosassa painopiste on liiketaloudellisen kirjallisuuden analysoinnissa. Tällä on luotu pohja empiiriselle tutkimuksen osalle, joka on toteutettu teemahaastatteluin, sähköisin asiakaskyselyin sekä niitä että alan ammattilehden artikkelituotantoa analysoimalla. Tutkimustulosten mukaan kuntoklubialan yritykset ovat yksityisiä, omien tulojensa varassa toimivia liiketoimintaorganisaatioita, joiden ydinpalvelu ei koostu enää perinteisesti pelkästään kuntosali- ja ryhmäliikuntapalveluista. Ydinpalveluna on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin luominen. Kuntoklubin tavoite on olla osana siellä asioivan henkilön elämäntapaa. Kuntoklubien liiketoiminta perustuu pitkäaikaisiin jäsenyyssuhteisiin, jolloin erityisesti sosiaalisuuden merkitys kuntoklubeissa korostuu. Jäsenyyssuhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä kuntoklubien kontaktiresurssien rooli on olennainen. Sosiaalisuus ja kuntoklubeissa tarjottava asiakaslähtöinen palvelu ovat tärkeitä kilpailijoista erottautumisen keinoja, joilla on merkitystä erityisesti jäsenyyssuhteen elinkaarimallin kannalta. Koska kuntoklubit eivät nykyään päällisin puolin eroa suuresti toisistaan, kuntoklubin palvelupaketin lähtökohtana on tarjota jäsenilleen kilpailukykyinen kokonaispalvelupaketti, jolla on selkeä sanoma ja tietyntyyppinen omaperäisyys. Asiasanat: Kuntoklubi, liiketoimintamalli, asiakassuhde, jäsenyyssuhde, palvelupakett

Tilintarkastuksen laatuun vaikuttavat tekijät finanssialan yrityksissä - Erityistarkastelussa tilintarkastajan rotaatio

Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida tilintarkastuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä finanssialan yrityksissä. Erityisenä huomion kohteena on tilintarkastajan rotaation laatuvaikutukset kyseisellä toimialalla. Tilintarkastuksen laatua on tutkittu jo vuosikymmenten ajan eikä sille ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Laatua on kuitenkin pyritty parantamaan esimerkiksi tilintarkastajan rotaation avulla. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: mitkä ovat keskeiset finanssialan yrityksen tilintarkastuksen laatuun vaikuttavat tekijät ja millaisia vaikutuksia tilintarkastajan pakollisella rotaatiolla voi olla tilintarkastuksen laatuun suomalaisissa finanssialan yrityksissä. Tutkielma pohjautuu tulkitsevaan tutkimusparadigmaan ja metodina käytetään haastattelua. Haastateltavat ovat tilintarkastusalan asiantuntijoita sekä tilintarkastusasiakkaiden edustajia finanssialalta. Tilintarkastuksen laatua finanssialalla tarkastellaan panos-, prosessi- ja tuotostekijöiden kautta. Tilintarkastuksen laadun panostekijät viittaavat itse tilintarkastajaan: tilintarkastajan riippumattomuuteen, toimialatuntemukseen ja tilintarkastajan muihin ominaisuuksiin. Panostekijöiden merkitys laadun kannalta on suuri, sillä panostekijät vaikuttavat prosessitekijöihin ja tuotoksiin. Tilintarkastajan rotaatio voidaan puolestaan nähdä kontekstuaalisena tekijänä, jolla on eniten vaikutusta tilintarkastuksen panostekijöihin. Rotaation hyvinä puolina tilintarkastuksen laadun kannalta voidaan nähdä tilintarkastajan riippumattomuuden parantuminen sekä uuden tilintarkastajan tuoma uusi näkemys tilintarkastukseen. Huonona puolena rotaatiossa nähdään usein kumuloituneen asiakaskohtaisen ja toimialakohtaisen tietotaidon katoaminen, kun tilintarkastajaa vaihdetaan. Tämän tutkielman yhtenä johtopäätöksenä voidaan pitää ensinnäkin sitä, että tilintarkastuksen laatu finanssialalla kulminoituu tilintarkastajan kompetenssiin ja erityisesti tilintarkastajan toimialatuntemukseen. Toisena johtopäätöksenä on se, että tilintarkastusyhteisön rotaation vaikutukset laatuun ovat todennäköisesti enemmän negatiivisia kuin positiivisia finanssialalla Suomessa, kun taas päävastuullisen tilintarkastajan rotaatio voidaan nähdä perusteltuna tilintarkastuksen laadun kannalta. Koska tilintarkastuksen laatu finanssialalla kulminoituu tilintarkastajan kompetenssiin, kolmantena johtopäätöksenä on, että tilintarkastusyhteisöjen tulisi pyrkiä lisäämään alan houkuttelevuutta ja pitämään kiinni osaavista ja finanssialan hyvin tuntevista tilintarkastajista, esimerkiksi alan palkkoja nostamalla.siirretty Doriast

Asumisyhteisön toimintakulttuurin muuttaminen taidelähtöisten menetelmien keinoin : esteet ja mahdollisuudet

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voidaanko taidelähtöisillä menetelmillä muuttaa asumisyhteisön toimintakulttuuria. Taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntävä kehittämishanke toteutettiin puolentoista vuoden mittaisena asunnottomuusjärjestön ylläpitämässä asumisyhteisössä vuosina 2015-2016. Hanke toteutettiin valtauttavana toimintatutkimuksena. Tutkimuksellisessa tarkastelussa olivat käytetyt menetelmät sekä asukkaiden ja henkilökunnan vuorovaikutus. Tutkimuksen aineisto koostuu empiirisestä aineistosta. Henkilökunnan, asukkaiden sekä taiteilijoiden laadullisista alku- ja loppuhaastatteluista, tutkimuspäiväkirjasta, toteutuskertojen havainnoista sekä lähdeaineistosta. Hankkeeseen palkatut näyttelijät toteuttivat erilaisia taidelähtöisiä työpajoja sekä tapahtumia asumisyhteisössä yhdessä työntekijöiden ja asukkaiden kanssa. Tapahtumat olivat avoimia kaikille asumisyhteisössä asuville. Toimintakulttuuria ei kyetty muuttamaan hankkeen aikana. Työyhteisössä vallinnut luottamuksen puute sekä ristiriidat työn tavoitteissa muodostuivat suurimmaksi esteeksi hankkeen täysimittaiselle onnistumiselle. Valtaosa työntekijöistä lähestyi työprosessia riskien ja uhkien näkökulmasta, mikä vaikeutti taidelähtöisten menetelmien käyttöönottoa. Henkilökunnalla ei ollut yhteistä visiota työn tavoitteista eikä hankkeessa käytettyjä menetelmiä sidottu riittävästi muuhun kehittämistyöhön. Esimiesten vahvempi osallistuminen hankkeeseen olisi saattanut antaa paremman lopputuloksen. Päihtyneiden asukkaiden osallistuminen tapahtumiin esti taiteilijoita pääsemästä syvemmälle taidelähtöisten menetelmien käyttämisessä, mutta mahdollisti kaikkien osallistumisen. Asukkaat ja henkilökunta kokivat hankkeen aikana pieniä muutoksia vuorovaikutuksessa sekä yhteisöllisyyden lisääntymisessä. Hyvänä jatkotutkimuksen aiheena olisi tutkia millaisia menetelmiä pitää käyttää, jotta päihde- ja mielenterveystyötä tekevät työntekijät uskaltavat päästää irti liiasta kontrollista.The aim of this thesis was to examine, whether art-based methods can be applied in transforming the operational culture in a housing community. A year-and-half-long development project which utilized art-based methods was carried out in a housing community maintained by a homeless organization in 2015-2016. The project was conducted as an empowering action research. The focus of the study was on the methods employed as well as the interaction between the residents and the staff members. The material of the study consists of empirical material: qualitative interviews with the staff members, residents and artists conducted at the beginning and end of the project, research diary, observation of the actions, and source literature. Actors, who carried out various art-based workshops and events in the community together with the residents and employees, were hired in the project. The events were open to all residents of the housing community. The operational culture of the community could not be changed during the project. The lack of trust which prevailed in the work community, in addition to the inconsistencies in the aims of the work formed the major obstacles to a full success of the project. A majority of the employees approached the work process from the perspective of risks and threats which complicated the implementation of the art-based methods. The staff members did not share a common vision of the aims of the project and the methods used in the project remained unconnected from the rest of the development work. A stronger engagement of the superiors might have contributed to the better outcome of the project. Allowing the participation of intoxicated residents guaranteed equal opportunities for participation, but on the other hand hindered the artists from employing the art-based methods more profoundly. During the project the residents and staff members identified minor changes in terms of interaction and increase in communality. As a suggestion for a further research, it would be good to explore what kinds of methods could encourage the employees working in mental health and substance abuse services to loosen up their excessive control

Kehonkuvan merkitys ylipainoisten elintapamuutoksessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuteen ja tutkittuun tietoon perustuen kehonkuvan merkitystä ylipainoisten ja lihavien elintapamuutoksessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa aiheesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Painonhallintatalolle. Opinnäytetyötä voidaan edelleen hyödyntää digitaalisen materiaalin tuottamisessa Painonhallintatalon asiakkaille. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku kirjallisuuskatsausta varten tehtiin sähköisistä tietokannoista ja katsaukseen valittiin mukaan enin-tään kymmenen vuotta vanhat tutkimukset, kirjallisuuskatsaukset, tieteelliset artikkelit, pro gradu- tutkielmat sekä väitöskirjat. Kehonkuva on mielen sisäinen tietorakenne, joka on jokaisella ihmisellä yksilöllinen. Kehonkuva kertoo siitä, miten oman kehonsa mieltää ja minkälaisia merkityksiä ja käsityksiä siihen liittää. Siihen vaikuttavat ja sitä muokkaavat muun muassa ajatukset, tunteet, asenteet sekä kehoon liittyvät kokemukset. Teoreettinen viitekehys avaa kehonkuvan määritelmää, negatiivista ja positiivista kehonkuvaa sekä kehonkuvan arviointia. Lisäksi selvennetään ylipainon, lihavuuden, elintapojen (liikunta, ravinto, uni ja päihteet) ja elintapamuutoksen käsitteitä. Negatiivista kehonkuvaa ei voida yhdistää suoraan ylipainoon tai lihavuuteen, mutta sen vaikutus epäterveellisten elintapojen kehittymiseen ja ylläpysymiseen voi edistää ylipainon kertymistä sekä hankaloittaa painonhallintaa. Negatiivinen kehonkuva on yhdistetty tutkimuksissa alhaisempaan itsetuntoon, vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen sekä epäterveellisiin painonhallintakeinoihin kuten tiettyjä ruoka-aineita rajoittaviin ruokavalioihin tai liialliseen määrään liikuntaa. Positiivinen kehonkuva voidaan liittää terveellisempiin elintapoihin. Etenkin naiset, jotka ovat tyytyväisiä kehoonsa omaavat paremmat ravitsemustottumukset sekä liikkuvat todennäköisesti enemmän. Tämä johtunee siitä, että kehotyytyväisyys, kehoarvostus sekä korkeampi itsetunto motivoivat hoitamaan kehoa paremmin. Kehonkuvan merkitystä tulisi nostaa esille terveydenhuollossa sekä ammattilaisten koulutuksessa että käytännön työssä, jotta voitaisiin mahdollisesti saavuttaa pysyvämpiä positiivisia muutoksia elintavoissa.Body image is an information structure that is unique to each person. Body image reflects what you think about your own body and what kind of meanings and concepts you attach to it. It is influenced and shaped by, among other things, thoughts, feelings, attitudes, and experiences related to the body. The theoretical framework opens the definitions of body image, negative and positive body image, and body image evaluation. In addition, the concepts of overweight, obesity, lifestyle (exercise, nutrition, sleep, and intoxicants) and lifestyle change are described in the framework. The aim of this Bachelor’s thesis was to find out, based on literature and researched information, the importance of body image in the lifestyle change of overweight and obese people. The goal was to produce a summary of the topic for Painonhallintalo in Helsinki and Uusimaa Hospital District. The thesis can be used in the production of digital material for the clients of Painonhallintatalo. The findings indicate that negative body image cannot be directly linked to overweight or obesity, but its effect on the development and maintenance an unhealthy lifestyle can contribute to the accumulation of excess weight and make it difficult to control weight. Negative body image has been linked in studies to lower self-esteem, less physical activity, and unhealthy weight management methods such as diets that limit certain foods or encourage excessive exercise. A positive body image can be linked to healthier lifestyles. Especially women who are satisfied with their bodies have better nutritional habits and are likely to exercise more. This is due to body satisfaction, body appreciation and higher self-esteem that motivate to take a better care of the body. The importance of body image should be brought up more in health care, both in the training of professionals and in practical work, to possibly achieve more permanent results in improving lifestyle choices. The thesis was implemented as a descriptive literature review. The information search for the literature review was made from electronic databases, and studies, literature reviews, scientific articles, pro grad theses and dissertations up to ten years old were selected for the review