Oppiminen moniulotteinen prosessi. Kahdeksasluokkalaisten käsityksiä oppimisesta ja oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahdeksasluokkalaisten käsityksiä oppimisesta sekä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä. Oppilaiden oppimiskäsitysten tarkasteleminen oli ajankohtainen tutkimuskohde tilanteessa, jossa voimaan astuvat kansalliset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat aiempaa vahvemmin oppijan aktiivista roolia omassa oppimisprosessissaan. Tutkimusta varten haastateltiin Pirkanmaalaisen peruskoulun kahdeksasluokkalaisia oppilaita. Aineiston koostui 4-5 oppilaan pienryhmien kokoamista käsitekartoista ja niiden pohjalta toteutuneista ryhmähaastatteluista. Käsitekarttatyöskentelyyn sekä sitä seuranneeseen ryhmähaastatteluun osallistui 19 oppilaan opetusryhmä, joka koostui eri luokilla opiskelevista kahdeksannen luokan oppilaista. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä ennalta asetettujen tutkimuskysymysten mukaan. Aiemman tutkimuksen perusteella (Marton & Säljö 2005) oppilaiden ajateltiin tarkastelevan käsityksissään oppimista muistamisena, ymmärtämisenä ja soveltamisena. Tutkimus osoitti oppilaiden mieltävän oppimisen laaja-alaisesti moniulotteisena ilmiönä, jossa tavoitteet ja konteksti vaikuttavat oppimiskäsityksen sisältöön. Oppilaat käsittivät oppimisen muistamisena ja toistavana toimintana, tavoitteellisena ymmärtämiseen tähtäävänä sekä välineenä tulevaisuuden rakentamiseksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös oppimiseen vaikuttavia tekijöitä, joita tarkasteltiin oppijan roolin ilmenemisen näkökulmasta. Oppijan oma rooli miellettiin keskeisimmäksi tekijäksi oppimisessa, mutta ympäristöllä, opettajalla sekä vertaisilla koettiin olevan merkitystä oppimiselle ja vaikutusta oppimiseen liittyviin asenteisiin sekä käsityksiin. Oppiminen ymmärrettiin prosessina, jossa oppija rakentaa ja muokkaa omaa osaamistaan, tietorakenteitaan ja maailmankuvaansa. Oppimisprosessin eri vaiheissa korostui eri oppimiseen vaikuttavat tekijät ja oppijan oman roolin ilmenemismuoto. Oppilaiden käsitysten mukaan oppimista voi tapahtua aina ja kaikkialla, mutta ymmärtävän oppimisen saavuttamiseksi oppijan on oltava aktiivinen tiedon prosessoija, koettava asia merkitykselliseksi sekä oltava motivoitunut oppimaan. Perusopetuksen tehtävänä on muodostaa oppilaille laaja yleissivistys ja avartaa sekä syventää heidän maailmakuvaansa. Tavoitteena on, että oppilaalle rakentuu mielekkäitä, maailmankuvaa jäsentäviä ja eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, joiden opetus perustuu tieteelliseen tietoon, mutta toteutuu oppiainerajat ylittävänä tarkasteluna. (OKM 2012.) Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ohjaamalla oppilaita oppimisprosesseissa aktiivisiksi tiedon prosessoijiksi ja säätelemään oppimistaan tarkoituksenmukaisesti. Oppilasta tulee ohjata ja tukea yhä itsenäisempään oppimisprosessiin, jossa hän asettaa tarkoituksenmukaisia ja realistisia tavoitteita, valitsee oppimisen strategioita tavoitteiden saavuttamiseksi ja arvioi oppimista sekä tekee tarvittavia toimia tietojen valossa. Näiden taitojen oppimiseen tarvitaan aikaa ja ohjausta prosessoida opittua sekä lisäksi monipuolisia ja laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia, jotka palvelevat nykypäivän osaamisen tarpeita

Työhyvinvoinnin edistämistä yhteistyöllä

Työelämän jatkuvissa muutoksissa työntekijöiden työhyvinvointi ja sen kehittäminen on yksi keskeinen painopiste. Hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvän tuloksen ja he ovat työpaikan tärkein voimavara. Master-koulutukseen kuuluvassa opinnäytetyössä kuvattiin erään päiväkodin työhyvinvoinnin tila henkilöstön kokemana. Lisäksi kuvattiin henkilöstön kokemuksia niistä vahvuuksistaan, joiden avulla työhyvinvointia voidaan kehittää aiempaa paremmaksi sekä työhyvinvointiin liittyviä epäkohtia. Opinnäytetyön tuloksena laadittiin työhyvinvoinnin edistämisen suunnitelma työhyvinvoinnin portaat -mallia soveltaen. Tutkimus- ja kehittämisprosessi päättyi työhyvinvointiportaiden mukaiseen kehittämiskohteiden täsmentämiseen. Näin työhyvinvoinnin edistämisen suunnitelma mahdollisti tutkimustulosten viemisen konkreettisen toiminnan tasolle. Työyhteisö jatkoi valittujen kehittämiskohteiden mukaista toimintaa ja arvioi säännöllisesti työhyvinvoinnin edistymistä. Opinnäytetyön prosessin liittyvä yhteinen tutkimus- ja kehittämisprosessi tuotti myös käyttökelpoisia arvioinnin työvälineitä työyhteisön käyttöön työhyvinvoinnin edistymisen arvioimiseksi. Opinnäytetyö on yksi esimerkki master-koulutuksessa valmistuneesta työelämän kehittämistyöstä, joka toteutettiin opiskelijan, työelämän edustajien ja opettajien yhteistyössä

Best scenarios for the forest and energy sectors - implications for the biomass market

201

Medication Risk Management in Routine Dispensing in Community Pharmacies

Community pharmacists have a duty to contribute to medication risk management in outpatient care. This study aimed to investigate the actions taken by pharmacists in routine dispensing to manage medication risks. The study was conducted as a national cross-sectional online survey targeted at all community pharmacies in Finland (n = 576) in October 2015. One pharmacist from each pharmacy was recommended to be the spokesperson for the outlet to describe their practices. Responses were received from 169 pharmacies (response rate of 29%). Pharmacists were oriented to solving poor adherence and technical problems in prescriptions, whereas responsibility for therapeutic risks was transferred to the patient to resolve them with the physician. Pharmacists have access to a wide range of electronic medication risk management tools, but they are rarely utilized in daily dispensing. Attention was paid to drug–drug interactions and the frequency of dispensing with regard to high-risk medicines. Pharmacies rarely had local agreements with other healthcare providers to solve medication-related risks. In routine dispensing, more attention needs to be given to the identification and solving of therapeutic risks in medications, especially those of older adults. Better participation of community pharmacists in medication risk management requires stronger integration and an explicit mandate to solve the therapeutic risks

Medication Risk Management in Routine Dispensing in Community Pharmacies

Community pharmacists have a duty to contribute to medication risk management in outpatient care. This study aimed to investigate the actions taken by pharmacists in routine dispensing to manage medication risks. The study was conducted as a national cross-sectional online survey targeted at all community pharmacies in Finland (n = 576) in October 2015. One pharmacist from each pharmacy was recommended to be the spokesperson for the outlet to describe their practices. Responses were received from 169 pharmacies (response rate of 29%). Pharmacists were oriented to solving poor adherence and technical problems in prescriptions, whereas responsibility for therapeutic risks was transferred to the patient to resolve them with the physician. Pharmacists have access to a wide range of electronic medication risk management tools, but they are rarely utilized in daily dispensing. Attention was paid to drug–drug interactions and the frequency of dispensing with regard to high-risk medicines. Pharmacies rarely had local agreements with other healthcare providers to solve medication-related risks. In routine dispensing, more attention needs to be given to the identification and solving of therapeutic risks in medications, especially those of older adults. Better participation of community pharmacists in medication risk management requires stronger integration and an explicit mandate to solve the therapeutic risks

Identifying Gaps in Community Pharmacists’ Competence in Medication Risk Management in Routine Dispensing

Peer reviewe