Pathways from problems in adolescent family relationships to midlife mental health via early adulthood disadvantages - a 26-year longitudinal study

Poor childhood family conditions have a long-term effect on adult mental health, but the mechanisms behind this association are unclear. Our aim was to study the pathways from problematic family relationships in adolescence to midlife psychological distress via disadvantages in early adulthood. Participants of a Finnish cohort study at the age of 16 years old in 1983 were followed up at ages 22, 32 and 42 years old (N = 1334). Problems in family relationships were measured with poor relationship with mother and father, lack of parental support in adolescent's individuation process and poor home atmosphere, and mental health was assessed using Kessler's Psychological Distress Scale (K10). We analyzed the indirect effects of adolescent family relations on mental health at age 42 years old via various disadvantages (somatic and psychological symptoms, relationship/marital status, low education/unemployment and heavy drinking) at ages 22 and 32 years old. Problematic adolescent family relationships were associated with midlife psychological distress in women (0.19; 95% CI 0.11, 0.26) and men (0.13; 95% CI 0.04, 0.21). However, after adjustment for adolescent psychological symptoms, the association was only significant for women (0.12; 95% CI 0.04, 0.20). Poor family relationships were associated with various disadvantages in early adulthood. The association from poor family relationships (16 years old) to psychological distress (42 years old) was in part mediated via psychological symptoms in women (0.03; 95% CI 0.01, 0.04) and men (0.02; 95% CI 0.00, 0.04) and in women also via heavy drinking in early adulthood (0.02; 95% CI 0.00, 0.03). Adolescent family relationships have a role in determining adult mental health. Targeted support addressing psychological well-being and hazardous drinking for adolescents with problematic family relationships might prevent disadvantages in early adulthood, and further prevent poor midlife mental health.Peer reviewe

Stress, development and mental health study, the follow-up study of Finnish TAM cohort from adolescence to midlife : cohort profile

Purpose This cohort profile describes the Stress, development and mental health study (TAM), which is a cohort study investigating risk and protective factors as well as longitudinal associations regarding mental health and well-being from adolescence to midlife. This interdisciplinary cohort study operates, for example, in the fields of public health, social medicine, psychiatry and the life course perspective. Participants In 1981 (n=2242, 98.0% of the target population), 1982 (n=2191, 95.6%) and 1983 (n=2194, 96.7%) during school classes, surveys were conducted to all Finnish-speaking pupils (mostly born 1967) in the Tampere region in Finland. Participants of the school study at age 16 in 1983 (n=2194) comprised the base population for the longitudinal data and were followed-up using postal questionnaires in the years 1989, 1999, 2009 and 2019 at ages 22 (n=1656, 75.5% of the age 16 participants), 32 (n=1471, 67.0%), 42 (n=1334, 60.8%) and 52 (n=1160, 52.9%). Findings to date The self-reported questionnaires include information on physical and mental health (eg, depression and mood disorders, anxiety disorders), health behaviour and substance misuse (eg, alcohol, tobacco and exercise), socioeconomic conditions, psychosocial resources (eg, self-esteem), social relationships and support, life events, etc. The numerous studies published to date have examined mental health and various factors from several perspectives such as risk and protective factors, individual developmental paths (eg, trajectories) and pathway models (mediation and moderation). Future plans Current and future research areas include, for example, longitudinal associations between mental health (eg, depressive symptoms, self-esteem) and (1) substance use (alcohol and tobacco), (2) family transitions (eg, parenthood, relationship status) and (3) retirement. Next follow-up is planned to be conducted at the latest at age 62 in 2029. Before that it is possible to link the data with cause-of-death register.Peer reviewe

Nuoruusiän huono-osaisuus ja sen kasautumisen yhteys kuolleisuuteen. Seurantatutkimus 16-vuotiaista nuorista

Tässä seurantatutkimuksessa selvitettiin nuoruusiän huono-osaisuustekijöiden ja niiden kasautumisen yhteyttä kuolleisuuteen 16–43-vuotiaana viidellä huono-osaisuuden ulottuvuudella (terveys, sosiaaliset suhteet, elämäntyyli, koulutus, sosioekonominen asema). Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Tampereen peruskoulujen yhdeksäsluokkalaiset keväällä 1983. Luokkakyselyn tiedot (n = 2194, 96,7 %) yhdistettiin kuolleisuustietoihin vuosilta 1983–2010. Tulosten mukaan useat yksittäiset huono-osaisuustekijät ja huono-osaisuuden kasautuminen olivat yhteydessä kuolleisuuteen. Yksittäisistä tekijöistä kuolleisuutta selitti voimakkaimmin jatkokoulutussuunnitelmien puuttuminen tai epävarmuus niistä. Huono-osaisuuden kasautuminen oli yhteydessä kuolleisuuteen useilla eri ulottuvuuksilla. Kuolleisuuden riski oli erityisesti kohonnut, jos huono-osaisuuden kasautuminen ilmeni samanaikaisesti useilla ulottuvuuksilla. Nuorten huono-osaisuuden kasautumisen ja syrjäytymisen ehkäisytyössä keskeistä on ongelmien varhainen tunnistaminen, niihin puuttuminen sekä nuorille ja heidän läheisilleen tarjottu tuki

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö perusopetuksessa ja toisella asteella : Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksia

Tässä julkaisussa raportoidaan vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn tulokset opiskeluhuoltopalveluista. Kyselyyn ovat vastanneet perusopetuksen 4. ja 5. luokan sekä 8. ja 9. luokan oppilaat ja lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat. Ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyyn osallistuivat ammatillista perustutkintoa opiskelevat alle 21-vuotiaat. Tulokset kertovat opiskeluhuoltopalvelujen käytöstä eli asioinnista koulun tai oppilaitoksen terveydenhoitajalla, kuraattorilla, lääkärillä tai psykologilla luokan tai lukuvuoden aikana. Ne kertovat myös oppilaiden ja opiskelijoiden kokemuksista avun ja tuen saannista opiskeluhuoltopalveluista. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksista raportoidaan tietoa sekä tarkastusten toteutumisesta että viimeisimmän terveystarkastuksen vuorovaikutuksesta ja yksilöllisyydestä. Tuloksia tarkastellaan kansallisina ja hyvinvointialuekohtaisina tuloksina, sukupuolittain sekä muutostrendeinä vuosina 2017 2023