Overweight and Obesity in Finnish Children by Parents’ Socioeconomic Position : A Registry-Based Study

Objectives: To examine associations between parents’ socioeconomic position (SEP) and child overweight and obesity, using registry data. Methods: Data (final n = 194,423) on children’s height, weight and parents’ SEP were drawn from the national Register of Primary Health Care Visits (Avohilmo) and Statistics Finland. Risk ratios for bernoulli-distributed overweight (RROW) and obesity (RROB) according to SEP were estimated using generalized linear models and using a log -link. Results: The risk for obesity was lower in boys from high-income families (RROB 0.76), for overweight and obesity was lower in boys (RROW 0.72, RROB 0.58) and girls (RROW 0.72, RROB 0.54) with highly educated fathers, in boys (RROW 0.79, RROB 0.58) and girls (RROW 0.78, RROB 0.56) with high-educated mothers and in boys (RROW 0.85, RROB 0.77) and girls (RROW 0.80, RROB 0.69) living in urban areas, as compared to low-income families, low-educated parents, and rural residence, respectively. Conclusion: The risk of overweight and obesity was increased in children with low SEP or rural residence. Administrative registers are a valid approach to monitor childhood obesity by parents’ SEP.Peer reviewe

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen

Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, jonka ehkäisemiseen joudutaan tulevaisuudessa panostamaan entistä enemmän. Teimme epidemiologisen tutkimuksen yöunen pituuden ja lihavuuden välisestä yhteydestä Nuorten terveystapatutkimuksen vuoden 2005 aineistossa. Koko maata edustavan otoksen postikyselytutkimukseen vastasi 6503 (vastausprosentti 66 %) 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiasta nuorta (poikia 46 %). Lihavuus määriteltiin kansainvälisiin painoindeksikriteereihin (IOTF) perustuen. Lyhyt yöuni (alle 7 h) oli selvässä yhteydessä suurempaan lihavuuden todennäköisyyteen (vertailuryhmä 7:00-9:15 h), useiden mahdollisten sekoittavien tekijöiden (ikä, koettu terveydentila, alakuloinen mieliala, liikunnan harrastamisen teho, TV:n katseluaika / vrk, perherakenne, äidin koulutustaso, isän koulutustaso) huomioimisen jälkeenkin (pojat OR 2,40; 95% lv 1,36–4,23, tytöt OR 2,20; 95% lv 1,17–4,15)

Thinness, overweight, and obesity among 6- To 17-year-old Malaysians : Secular trends and sociodemographic determinants from 2006-2015

Objective: To examine secular trends and sociodemographic determinants of thinness, overweight, and obesity among Malaysian children and adolescents in 2006-2015. Design: We used cross-sectional data from the National Health and Morbidity Surveys 2006, 2011, and 2015. Individuals were classified into pre- (6-9 years), early (10-13 years) and mid (14-17 years) adolescence. BMI status was determined according to the IOTF and WHO criteria, using measured height and weight. We analysed trends using log-binomial regression, by sex-age groups, stratified by sociodemographic factors (ethnicity, residential area, household size, household income), and accounting for the complex survey design. Associations between sociodemographic factors and prevalence of thinness and overweight (obesity included) in 2015 were assessed using log-Poisson regression. Setting: Nationwide population-based surveys, Malaysia. Participants: Eligible 6-17-year-olds from urban and rural residential areas (N=28,094). Results: The prevalence of thinness decreased from 2006 to 2015 (IOTF: boys from 22% to 18%, girls from 23% to 19%; WHO: boys from 9% to 7%, girls from 8% to 6%), while the prevalence of overweight increased (IOTF: boys from 20% to 26%, girls from 19% to 24%; WHO: boys from 25% to 31%, girls from 22% to 27%). These changes were statistically significant in most sex-age groups. Thinness and overweight co-existed in all sociodemographic subgroups, with variation in the prevalence estimates, but similar secular changes in most subgroups. Conclusions: Malaysia is facing a double burden of malnutrition at population level with a secular increase in overweight and obesity and a gradual decrease in thinness among 6-17-year-olds from varying sociodemographic backgrounds.acceptedVersionPeer reviewe

Työn fyysisen kuormittavuuden yhteys fyysiseen toimintakykyyn alle 40-vuotiailla kunta-alan työntekijöillä

Vertaisarvioitu. English summary.Peer reviewe

Bidirectional associations between psychosocial well-being and body mass index in European children : longitudinal findings from the IDEFICS study

Background: The negative impact of childhood overweight on psychosocial well-being has been demonstrated in a number of studies. There is also evidence that psychosocial well-being may influence future overweight. We examined the bidirectional association between childhood overweight and psychosocial well-being in children from a large European cohort. The dual aim was to investigate the chronology of associations between overweight and psychosocial health indicators and the extent to which these associations may be explained by parental education. Methods: Participants from the IDEFICS study were recruited from eight countries between September 2007 and June 2008 when the children were aged 2 to 9.9 years old. Children and families provided data on lifestyle, psychosocial well-being, and measured anthropometry at baseline and at follow-up 2 years later. This study includes children with weight, height, and psychosocial well-being measurements at both time points (n = 7,831). Psychosocial well-being was measured by the KINDL (R) and Strengths and Difficulties Questionnaire respectively. The first instrument measures health-related quality of life including emotional well-being, self-esteem, parent relations and social relations while the second measures well-being based on emotional symptoms, conduct problems and peer-related problems. Logistic regression was used for modeling longitudinal associations. Results: Children who were overweight at baseline had increased risk of poor health-related quality of life (odds ratio (OR) = 1.23; 95 % confidence interval (CI): 1.03-1.48) measured 2 years later; this association was unidirectional. In contrast to health-related quality of life, poor well-being at baseline was associated with increased risk of overweight (OR = 1.39; 95 % CI: 1.03-1.86) at 2 year follow-up; this association was also only observed in one direction. Adjustment for parental education did not change our findings. Conclusion: Our findings indicate that the association between overweight and psychosocial well-being may be bidirectional but varies by assessment measures. Future research should further investigate which aspects of psychosocial well-being are most likely to precede overweight and which are more likely to be consequences of overweight

Tietolähteenä Avohilmo- rekisteri Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta

Lasten ylipainon yleisyydestä on ollut hyvin vähän koko lapsiväestöä edustavaa, mittauksiin perustuvaa tietoa. Tavoitteena oli selvittää, voidaanko tiedonhankinnassa hyödyntää Avohilmo-rekisteriä. Avohilmosta poimittiin tiedot ajalta 1.6.2014–31.5.2015 kaikilta lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveydenhoitokäynneillä käyneiltä lapsilta kunnista, joissa pituus- ja painotietojen kattavuus oli vähintään 65 %, eli vain noin viidesosasta kuntia. Ylipainoisia oli noin 25 % 2–16-vuotiaista pojista ja 16 % tytöistä. Pojista 7 % ja tytöistä 3 % oli lihavia. Avohilmo antaa hyvät edellytykset lasten ylipainon yleisyyden seurantaan valtakunnallisesti. Kasvutietojen siirtoa kunnista Avohilmoon tulee kehittää.Peer reviewe

Tilastotietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä saatavilla yhä useammasta kunnasta

VertaisarvioituLähtökohdat Tavoitteena oli selvittää, ovatko lasten kasvutietojen kattavuus ja laatu Avohilmossa parantuneet ja onko lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyydessä näiden tietojen perusteella tapahtunut muutoksia. Menetelmät Vertasimme 2–16-vuotiaiden lasten kasvutietoja vuosien 2016–17 ja 2014–15 aineistoissa. Ylipainoisuuden yleisyyttä tarkasteltiin kunnissa, joissa tietojen kattavuus oli vähintään 65 % (167 521 lasta). Tulokset Vuosina 2014–15 kasvutietojen kattavuus oli vähintään 65 % kaikkiaan 63 kunnassa (20 %) ja vuosina 2016–17 kaikkiaan 123 kunnassa (40 %). Kunnista 47 %:ssa oli alle 10 %:n kattavuus vuosina 2016–17, kun aiemmassa aineistossa osuus oli 53 %. Ylipainoisia oli vuosina 2016–17 pojista 26 % ja tytöistä 16 %. Erot aiempaan eivät olleet merkitseviä. Päätelmät Kattavaa tietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä löytyy Avohilmosta yhä useammasta kunnasta. Tietojen siirtymisessä on kuitenkin isoja eroja sen mukaan, mikä potilastietojärjestelmä kunnassa on käytössä.Peer reviewe

Balancing Upstream and Downstream Measures to Tackle the Obesity Epidemic : A Position Statement from the European Association for the Study of Obesity

Non peer reviewe

Opiskelijoiden ylipainon yleisyyden seuranta edellyttää kattavampia rekisterikirjauksia

Lähtökohdat ; Tutkimus selvitti toisen asteen opiskelijoiden pituus- ja painotietojen kattavuutta Perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksessa (Avohilmo). Lisäksi tutkittiin, voidaanko tietoja käyttää ylipainon yleisyyden seurannassa. Menetelmät : Avohilmosta poimittiin ajalta 1.1.2018–31.12.2019 kaikki 16–17-vuotiaiden opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitokäyntien tiedot, myös pituus ja paino. Ylipaino, lihavuus ja vaikea lihavuus määriteltiin suomalaisen, lasten painoindeksikriteeristön (ISO-BMI) mukaan. Näiden yleisyyttä tutkittiin kunnissa, joissa pituus- ja painotietojen kattavuus oli vähintään 50 %. Tulokset : Pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmossa oli 71 kunnassa (23 % kunnista) vähintään 50 %. Pojista 28 % oli ylipainoisia (ml. lihavuus), 10 % lihavia ja 3 % vaikeasti lihavia. Tytöistä vastaavat osuudet olivat 22 %, 6 % ja 1 %. Päätelmät : Avohilmon tietoja voidaan hyödyntää toisen asteen opiskelijoiden ylipainon yleisyyden seurannassa, mutta kirjaamiskäytäntöjä ja tietojen siirtoa potilastietojärjestelmistä Avohilmoon tulee parantaa.Peer reviewe