Prenatal and perinatal epidemiology of anxiety disorders

Anxiety disorders are the most common psychiatric disorders among children and adolescents. The aetiology of anxiety disorders is known to be multi-factorial and to include genetic and environmental factors. Prenatal and perinatal factors have been associated with other mental health disorders, but there has been less research on the role they play in anxiety disorders. The aim of this thesis was to comprehensively investigate the associations between prenatal and perinatal factors and child and adolescent anxiety disorders, as well as identifying the treated incidence of anxiety disorders. The first step was to conduct a systematic literature review of the existing literature. The following studies were part of the Finnish Prenatal Study of Anxiety disorders (FIPS-Anx), which is an ongoing nested case-control study. This nationwide birth cohort included 22,388 cases, who were born in 1992 – 2006, and diagnosed with anxiety disorders in 1998 – 2012. Each identified case was matched with four controls. The data were obtained from three national Finnish registers: the Care Register for Health Care, the Finnish Medical Birth Register and the Finnish Population Register Centre. Maternal low socioeconomic status and mother being single at the time of birth increased the odds for offspring anxiety disorders. Preterm birth and poor foetal growth increased the odds for anxiety disorders linearly but comorbid conditions of depressive and neurodevelopmental disorders explained these associations. Birth by caesarean section increased the odds for anxiety disorders. Differences in the associations for specific anxiety disorders were observed. The thesis demonstrates associations between prenatal and perinatal factors and child and adolescent anxiety disorders. However, these associations were impacted by comorbid conditions and possibly some residual confounding factors. The findings support the complex multifactorial aetiology model for anxiety disorders rather than major findings for just prenatal or perinatal factors.Ahdistuneisuushäiriöiden prenataalinen ja perinataalinen epidemiologia Ahdistuneisuushäiriöt ovat lasten yleisimpiä mielenterveydenhäiriöitä. Ahdistuneisuushäiriöiden etiologian tiedetään olevan monitekijäinen, sekä geeneillä että ympäristötekijöillä on osuutensa. Raskauden ja synnytyksen aikana esiintyviä tekijöitä on yhdistetty joihinkin muihin mielenterveyshäiriöihin, mutta ahdistuneisuushäiriöiden osalta tieto prenataalisten ja perinataalisten tekijöiden osuudesta on ollut vielä vajavaista. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää prenataalisten ja perinataalisten tekijöiden yhteyttä lapsuudessa ja nuoruudessa esiintyviin ahdistuneisuushäiriöihin sekä ahdistuneisuushäiriöiden esiintyvyyttä erikoisairaanhoidossa. Ensimmäinen osatyö oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Muut osatyöt olivat osa käynnissä olevaa tutkimuskokonaisuutta (the Finnish Prenatal Study of Anxiety disorders, FIPS-Anx), joka tutkii ahdistuneisuushäiriöiden prenataalisia ja perinataalisia riskitekijöitä pesiytetyn tapaus-verrokkiasetelman avulla. Maanlaajuinen syntymäkohortti sisälsi 22,388 vuosina 1992 – 2006 syntynyttä lasta ja nuorta, joilla oli diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö vuosina 1998 – 2012, sekä jokaista tapausta kohden neljä verrokkia. Tiedot muuttujista saatiin kolmesta kansallisesta rekisteristä. Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus syntymähetkellä, ennenaikainen syntymä ja pieni syntymäpaino viikkoihin nähden sekä syntymä sektiolla olivat yhteydessä suurentuneeseen ahdistuneisuushäiriöiden todennäköisyyteen. Eroja esiintyi eri ahdistuneisuushäiriöiden alatyyppien välillä. Tämä väitöskirja löysi yhteyksiä prenataalisten ja perinataalisten tekijöiden ja lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden välillä. Osa yhteyksistä selittyi kuitenkin psykiatristen komorbiditeettien avulla ja lisäksi jotkin perinataaliset jäännöstekijät voivat mahdollisesti olla osallisina havaittuihin yhteyksiin. Tutkitut prenataaliset ja perinataaliset tekijät selittänevät vain pienen osan ahdistuneisuushäiriöiden monitekijäisestä etiologiasta

Maternal Vitamin D Levels during Pregnancy and Offspring Psychiatric Outcomes: A Systematic Review

Prenatal exposure to vitamin D may play a significant role in human brain development and function. Previous epidemiological studies investigating the associations between maternal vitamin D status and offspring developmental and psychiatric outcomes in humans have been inconclusive. We aimed to systematically assess the results of previously published studies that examined the associations between maternal vitamin D levels, measured as circulating 25(OH)D levels in pregnancy or at birth, and offspring neuropsychiatric and psychiatric outcomes. Systematic searches were conducted using MEDLINE, Embase, PsychINFO and Web of Science for studies published by 10 August 2022. We included human observational studies that examined associations between prenatal or perinatal vitamin D levels and offspring neuropsychiatric and psychiatric outcomes and were published in English in peer-reviewed journals. Of the 3729 studies identified, 66 studies were screened for full texts and 29 studies published between 2003 and 2022 were included in the final review. There was a small amount of evidence for the association between prenatal vitamin D deficiency and autism spectrum disorder. When studies with larger sample sizes and stricter definitions of vitamin D deficiency were considered, positive associations were also found for attention-deficit/hyperactivity disorder and schizophrenia. Future studies with larger sample sizes, longer follow-up periods and prenatal vitamin D assessed at multiple time points are needed

Trauma- ja väkivaltatietoinen sijaishuolto – selvitys kaltoinkohtelun nykytilasta sekä materiaali ammattilaisille ja opiskelijoille

Lastensuojelun tehtävä on tarjota lapselle erityistä suojelua, mutta aina tämä ei toteudu. Tämä julkaisu sisältää ajankohtaista tietoa trauma- ja väkivaltatietoisesta sijaishuollosta. Sen tavoitteena on lisätä lastensuojelussa toimivien keinoja tunnistaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa sekä puuttua niihin. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan kaltoinkohtelun nykytilaa olemassa olevan kotimaisen sekä kansainvälisen selvitys- ja tutkimustiedon pohjalta. Selvityksen mukaan sijoitetut lapset kohtaavat edelleen erilaista kaltoinkohtelua ja väkivaltaa elinympäristöissään ja palvelujärjestelmässä. Kaikki sijoitetut lapset eivät kuitenkaan joudu kohdelluksi kaltoin tai kohtaa väkivaltaa. Tällä hetkellä suurin osa sijoitetuista lapsista Suomessa voi hyvin. Julkaisun toisessa osassa jäsennetään muun muassa turvallisen sijaishuollon elementtejä ja sen vahvistamisen keinoja sekä traumatietoista konfliktin käsittelyä sijaishuollossa. Se sisältää käytännönläheistä materiaalia alan toimijoille. Sijaishuollon aikana toteutuva kaltoinkohtelu ja väkivalta edellyttävät korjaantuakseen eri tason toimenpiteitä. Huomiota tulisi kohdistaa esimerkiksi valvontaan, sijaishuollon kykyyn vastata lapsen tarpeisiin, hyvinvoiviin ja osaaviin lastensuojelun aikuisiin, osallisuuden vahvistamiseen, sijaishuollon jälkeiseen tukeen ja tietopohjan vahvistamiseen

Time trends in treated incidence, sociodemographic risk factors and comorbidities: a Finnish nationwide study on anxiety disorders

BackgroundThere has been a lack of research about the time trends and socio-demographic risk factors for children and adolescents who receive treatment for anxiety disorders. This study aimed to fill these gaps in our knowledge by examining a nationwide sample of Finnish children and adolescents diagnosed in specialized healthcare settings.MethodsThis study comprised national register data of all singleton children born in Finland from 1992–2006 who were diagnosed with anxiety disorders from 1998–2012. The changes in time trends in incidence were studied by dividing the study sample into three cohorts by birth years: 1992–1996, 1997–2001 and 2002–2006, who were followed up until the age of 20, 15 and 10 years, respectively. The 22,388 individuals with anxiety disorders were age and gender matched with 76,139 controls from the general population. Logistic regression was used to examine the socio-demographic risk factors and anxiety disorders in the entire sample. Comorbid disorders were examined in the oldest birth cohort (1992–1996 born).ResultsComparing the 1992–1996 and 2002–2006 cohorts showed that the cumulative incidence of treated anxiety disorders at the age of 10 increased from 0.3 to 1.2% among females and 0.46 to 1.9% among males. Subjects had higher likelihood for being diagnosed with an anxiety disorder if their mothers had low maternal socio-economic status class at birth (OR 1.53, 95% CI 1.45–1.61) compared to higher SES class, and marital status was single at the time of birth (OR 2.02, 95% CI 1.87–2.17) compared to married or in a relationship. They had lower risk of anxiety disorders diagnosis if born in rural (OR 0.82, 95% CI 0.79–0.86) or semi-urban areas (OR 0.79, 95% CI 0.76–0.82) when compared to urban residence. There was a wide range of psychiatric comorbidities, and unipolar depression was the most common (31.2%).ConclusionAnxiety disorders diagnosed by specialized Finnish services increased from 1998–2012 in both genders. This could indicate a real increase in overall anxiety disorders or an increase in treatment seeking. The findings on maternal socioeconomic status and single parenting improve the recognition of the environmental risk factors for anxiety disorders among children and adolescents.</div

Preterm birth, poor foetal growth and anxiety disorders in a Finnish nationwide register sample

Aim: We examined the associations between preterm birth, poor foetal growth and anxiety disorders among children and adolescents. Additionally, we examined the im-pact of common comorbidities and specific anxiety disorders separately.Methods: Three  Finnish  registers  provided  data  on  a  nationwide  birth  cohort  of  22,181 cases with anxiety disorders and 74,726 controls. Conditional logistic regres-sion was used to examine the associations.Results: Extremely very preterm birth and moderate- late preterm birth were associ-ated with increased adjusted odds ratios (aOR) for anxiety disorders (aOR 1.39, 95% CI  1.11–1.75  and  aOR  1.13,  95%  CI  1.03–1.23,  respectively).  Weight  for  gestational  age of less than −2SD (aOR 1.29, 95% CI 1.17–1.42) and −2SD to −1SD (aOR 1.08, 95% CI 1.03–1.14) were associated with increased odds ratios for anxiety disorders. When comorbidities were considered, the associations became statistically insignificant for pure anxiety disorders, but remained significant in the groups with comorbid depres-sive or neurodevelopmental disorders.Conclusion: Preterm birth and poor foetal growth increased the odds for anxiety dis-orders. However, the associations seem to be explained by the conditions of comorbid depressive  and  neurodevelopmental  disorders.  Comorbidities  should  be  considered  when examining and treating child and adolescent anxiety disorders.</p

Associations Between Delivery Modes, Birth Outcomes and Offspring Anxiety Disorders in a Population-Based Birth Cohort of Children and Adolescents

Objective: Mode of delivery and well-being markers for newborn infants have been associated with later psychiatric problems in children and adolescents. However, only few studies have examined the association between birth outcomes and anxiety disorders and the results have been contradictory.Methods: This study was a Finnish population-based register study, which comprised 22,181 children and adolescents with anxiety disorders and 74,726 controls. Three national registers were used to collect the data on exposures, confounders and outcomes. Mode of delivery, the 1-min Apgar score, umbilical artery pH and neonatal monitoring were studied as exposure variables for anxiety disorders and for specific anxiety disorders. Conditional logistic regression was used to examine these associations.Results: Unplanned and planned cesarean sections increased the odds for anxiety disorders in children and adolescents (adjusted OR 1.08, 95% CI 1.02-1.15 and aOR 1.12, 95% CI 1.05-1.19, respectively). After an additional adjustment for maternal diagnoses, unplanned cesarean sections remained statistically significant (aOR 1.11, 95% CI 1.04-1.18). For specific anxiety disorders, planned cesarean sections and the need for neonatal monitoring increased the odds for specific phobia (aOR 1.21, 95% CI 1.01-1.44 and aOR 1.28, 95% CI 1.07-1.52, respectively).Conclusions: Birth by cesarean section increased the odds for later anxiety disorders in children and adolescents and unplanned cesarean sections showed an independent association. Further studies are needed to examine the mechanisms behind these associations.</p

Läntisen Uudenmaan pk-yritysten tieto- ja viestintätekniikan osaamisen selvitys

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää läntisen Uudenmaan pk-yrityksien tieto- ja viestintätekniikan osaamisen taso. Tämä selvitys tapahtuu yrittäjille lähetetyn tieto- ja viestintätekniikan osaamisen tutkimuskyselyllä. Tutkimuksessa keskityttiin pk-yritysten perustietojen lisäksi tietoyhteiskunnan viestintävalmiuksien mukaan käytettyihin välineisiin ja liittymiin, osaamiseen sekä motivaatioon. Kyselylomakkeen runko luokittuu neljään eri pääryhmään: taustatietoihin, laitekohtaisiin tietoihin, sovellustietoihin eli ohjelmien käyttöön ja tarjottaviin palveluihin sekä osaamiseen ja motivaatioon liittyviin kysymyksiin. Opinnäytetyön taustalla oli Novago Yrityskehitys Oy:n projektipäällikkö Jukka Ollilan toimeksiantoehdotus Lohjan Laurea-ammattikorkeakoululle. Kyselytutkimus työstetään yhdessä Lohjan Laurea-ammattikorkeakoulun, Koko Länsi-Uudenmaan ja Novago Yrityskehitys Oy:n kanssa. Tämän yhteistyön päätavoitteena oli saada haluttua tietoa läntisen Uudenmaan pk-yrittäjien tietoteknillisistä taidoista sekä tunnistaa pk- yrittäjien motivaatio tietoteknillistä osaamista kohtaan omassa liiketoiminnassa ja selvittää mahdollisuuksien mukaan jatkokehittämistoimenpiteitä. Opinnäyteyön tietoperustan aiheina olivat yhteiskunnan muutokset, tietoyhteiskunnan viestintävalmiudet, tieto- ja viestintätekniikka pk-yritysten tukena, pk-yritysten tieto- ja viestintäteknillinen osaaminen yleisesti sekä tieto- ja viestintätekniikka liiketoiminnan uudistajana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin postikyselyä ja tutkimuskyselyn palautti 689 pk-yritystä. Tutkimustulokset osoittivat, että yleisesti läntisen Uudenmaan pk-yritysten tieto- ja viestintätekniikan osaaminen oli perustasolla. Pk-yrityksissä osataan käyttää yleisiä laitteita ja ohjelmia, mutta kuitenkin uudempien ja vieraampien laitteiden ja ohjelmien käyttö koettiin vieraammaksi ja tässä kohtaa osaaminen oli kohtalaista tai vähäistä. Pk-yrityksissä oli käytössä vain välttämättömimmät tietoteknilliset välineet, joiden avulla liiketoimintaa harjoitettiin. Motivaatio koulutusta ja uuden oppimista kohtaan havaittiin vähäiseksi. Vastanneista vain harva koki tarvetta koulutukselle tieto- ja viestintätekniikan osaamisen osalta. Johtopäätöksenä voitiin todeta, että pk-yrityksien kouluttautumismotivaatio on alhaisella tasolla. Tärkeimpänä kehittämisehdotuksena esitettiin pk-yritysten jatkuvan osaamisen kehityksen tarkkailu. Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tulee erityisesti pk-yritysten pysyä ajan hermolla ja lisätä osaamistaan perustasolta herkeämättä. Toisena kehittämiskohteena työstä ilmeni pk-yritysten koulutustarpeen motivaation puuttuminen. Tätä voidaan tarkastella esimerkiksi uuden pk-yrityksien koulutusmotivaatiota koskevan laadullisen tutkimuksen avulla.A review on IT and communication technology knowhow among small and medium sized enterprises in western Uusimaa The goal of this thesis was to examine the level of know-how at information and communication technology of small and medium sized companies in western Uusimaa. This research was accomplished with an inquiry about information and communication technology, which was sent to companies. In the research the focus was on basic information and information society’s ability to communicate which includes equipment, know-how and motivation of small and medium sized companies. The inquiry consisted of four main groups: background information, information about devices, information about applications and questions about know-how and motivation. Proposal of assignment to this thesis was given to Laurea University of Applied Sciences Lohja by project manager Jukka Ollila from Novago Yrityskehitys Oy. The inquiry was accomplished by Laurea Lohja, Koko Länsi-Uusimaa and Novago Yrityskehitys Oy. The main goal of this cooperation was to gain desired information about skills of information technology among small and medium sized companies in western Uusimaa. The framework of this thesis consisted of changes in society, abilities to communicate in information society, information and communication technology know-how generally and how it can support small and medium sized companies. The research method was quantitative research. Data collection was accomplished with an inquiry which was sent to the targeted companies. The inquiry was answered by 689 small and medium sized companies. The results of the inquiry indicated that generally, the know-how in small and medium sized companies in western Uusimaa is on basic level. They know how to use the most common devices and programs but the use of newer and more unfamiliar devices and programs was experienced as more challenging and know-how with these was moderate and minor. Most small and medium sized companies in western Uusimaa had only the most necessary equipments of information technology. Motivation towards education and learning new abilities was minor. As a conclusion, it can be stated that small and medium sized companies’ motivation toward training was on a low level. The most important proposal of development was ongoing observation of development in know-how at small and medium sized companies. In a world that changes constantly, especially small and medium sized companies have to stay tuned to the times and increase their know-how from basic level continuously. Another target for development was the lack of training motivation. This can be observed for example with qualitative research