Valokiilassa : Valon moninaisuudesta ja teatterimaailmassa käytössä olevista valonlähteistä

Opinnäytetyö tarkasteli valon moninaisuutta ja merkitystä. Teatterituotannoissa käytettävien eri valonlähteiden – halogeeni-, monimetalli- ja LED-valon –ominaisuuksia sekä erityispiirteitä tutkittiin ihmiskasvoilla demon keinoin. Opinnäytetyön tavoitteena oli selventää valoilmaisun keinoja ja valonlähteen vaikutusta lopputuotokseen. Tavoitteena ei ollut löytää oikeaa tai väärää, vaan saavuttaa henkilökohtaisella tasolla syvempi ymmärrys valosta.This thesis was a research about the lights diversity and meanings. The properties of light sources used in theater productions – halogen, metal-halide and LED-lights – were researched via demo. The main goal of the thesis was to clarify the ways of expression with light and the light sources effect to the final result. The goal was not to find the right or wrong but to reach a deeper understanding of light in personal level

Evaluation of Top-down and Bottom-up Leadership Development Programs in a Finnish Company

The purpose of this paper is to examine and evaluate the top-down and bottom-up leadership development programs focused on human capital that improve the performance of a company. This study reports on the external top-down leadership development program supported by a consulting company and the internal participatory action research of the bottom-up program. The sickness rate and the lost time incident failure rate decreased and the ideas produced for cost savings improved, leading to increased earnings during the top-down program. The estimated cost savings potential of the bottom-up program was 3.8 million euro based on the cost savings of meeting habits, maintenance practices and the way of working in production. The results of this study are useful for those who plan and evaluate leadership development and human capital productivity consultation programs to improve the performance of a company

The gateway to all good things? Commoning, sustainability, and post-capitalist possibility in UK community waste initiatives

There is a growing recognition that modern waste has serious sustainability and justice implications, for which capitalist waste management strategies appear insufficient. However, the extant literature on post-capitalism has not, to date, adequately dealt with waste. Likewise, critical waste studies rarely attempt to imagine what post-capitalist strategies for waste might be. This thesis sets out to address this gap. It does so by developing a novel conceptual framework that combines approaches to waste materiality with post-capitalist approaches to organisation, specifically commoning. This thesis presents a multi-method study of community waste projects and how they prefigure post-capitalist waste strategies. Specifically, it draws on a mapping survey of the UK Community Waste Movement (n=75), with three in-depth case studies (a litter-picking group, a reuse hub, and an item-lending library), which used semi-structured interviews (n=35) and context observation to explore community waste organising on the ground. This thesis highlights how the Community Waste Movement is diverse, yet struggles with recognition and funding. Even so, it provides vital services to society, from street cleaning to combatting loneliness, and through resistance and the simultaneous provision of alternatives it performs the possibility of more just and sustainable waste systems and practices. The novel conceptual framework highlights critical points of difference between community-based and mainstream capitalist waste strategies. By bringing waste and commoning together, it shows that grassroots responses to waste create possibilities that go beyond effects on waste tonnage. It also demonstrates, for the first time, how the simple acts of borrowing, reusing, and picking litter can prefigure post-capitalist waste strategies. The thesis concludes with a set of 12 principles for such strategies, relevant for present and future waste organisers, both in communities and Local Authorities. It ends by setting out an agenda for future research on approaches to post-capitalist organisation of and for wa

Kiusaamisen kaikuja : Kerronnallinen pitkittäistutkimus elämästä koulukiusaamiskokemuksen jälkeen

Tarkastelen tutkimuksessani koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden henkilöiden kertomuksia omasta elämästään, itsestään ja kasvustaan. Aineisto koostuu 11 vuoden aikana kerätyistä tarinoista, joita 8 informanttiani on kertonut minulle etupäässä kirjallisiin haastatteluihin tai vapaamuotoisiin kirjoituspyyntöihin vastaamalla. Tutkimus on laadullinen ja narratiivinen pitkittäistutkimus, jonka tavoitteena on selvittää, millaisia kertomuksia kiusaamisen kohteeksi joutuneet yksilöt voivat elämästään kertoa ja millaisia pitkäaikaisiakin jälkiä kiusaamisen kokemus voi kiusattuihin jättää. Kertomuksellisuus näkyy aineiston luonteen lisäksi tutkimustuloksissa. Analysoin jokaisen tutkittavan kertomaa ensin narratiivisen, holistis-sisällöllisen analyysin keinoin. Vuosien aikana tuotetusta aineistosta etsitään punainen lanka, ja tutkittavan elämätarina kerrotaan sen keskeisiä sisältöjä korostaen. Käytän apunani position käsitettä, jonka suhteen analysoin aineistoani. Seuraavaksi tarkastelen uudelleen kirjoittamiani kertomuksia narratiivien analyysin avulla. Kertomukset jaetaan holistis-muodolliseen analyysiin pohjautuen karkeasti nouseviin, laskeviin ja tasaisiin tarinoihin sen perusteella, miten kunkin kertomuksen juoni etenee kohti tavoiteltua selviytymistä ja oman elämän päähenkilöksi asemoitumista. Viimeinen – kategoris-sisällöllinen – analyysivaihe tuo julki koetun kiusaamisen välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia kiusattujen näkökulmasta. Seuraukset koskettavat yksilöiden minuutta, mielenterveyttä, tunne-elämää, käyttäytymistä vuorovaikutustilanteissa sekä joissain tapauksissa koko heidän elämänkulkuaan. Tutkimustulosteni perusteella kiusatuksi joutuminen voi olla henkilöstä riippuen joko positiiviseksi käännettävissä oleva, opettavainen kokemus, tai tuskaa ja esimerkiksi pitkäkestoista masennusta aiheuttava koettelemus. Se voi olla samalle yksilölle myös molempia, sillä vuosien kuluessa kiusaamiskokemukselle annettu asema saattaa muuttua. Tutkimukseni tarinoista suurin osa voidaan luokitella selviytymiskertomuksiksi. Kolmessa tarinassa päähenkilö kadottaa roolinsa ja päätyy seuraamaan elämäänsä ikään kuin sivusta. Yksi heistä luopuu päähenkilön asemansa lisäksi mahdollisuuksista elää omannäköistä elämää säilyttääkseen edes yhden ihmissuhteen muutoin yksinäisessä elämässään. Kiusatuksi joutuminen kouluaikana voi tutkimukseni perusteella altistaa kiusatuksi asemoitumiselle myöhemminkin; valtaosalla informanteistani on kokemusta systemaattisesta huonosta kohtelusta työpaikalla tai lähisuhteissa. Kiusatuksi uudelleen positioituminen, psyykkiset vaikeudet tai sosiaalisissa tilanteissa koettu epävarmuus eivät kuitenkaan tee elämäntarinasta välttämättä regressiivistä, uhriutumista kuvastavaa kertomusta, vaan yksilön oma toimijuus ja suhtautuminen elämään voivat kääntää koetut esteet selviytymistä kuvaavaksi kamppailuksi – progressiiviseksi tarinaksi.Echoes of being bullied – a longitudinal narrative study on life stories after the experience of systematic victimization at school This study examines narratives as told by 8 victims of school bullying. These stories are about self, life and growth, and they were collected from the same informants mostly by written interviews and story requests over a period of 11 years. This qualitative research is narrative and longitudinal, and its aim is to explore what kind of life-stories the victims of school bullying may tell and what sort of instant and long- term consequences victimization may cause. Narrativity spans the entire research material and the results of this study. All stories are first analyzed by narrative analysis and using the holistic analysis of con- tent to generate the major themes in each story. Thus, the life stories of the narrators are reconstructed by these central themes and contents using positioning theory as a method of analysis. After that the re-written stories are explored by analysis of narrative applying the holistic-form view to identify the plot of each narrative. The plots can be seen as progressive, regressive or stable, depending on one’s coping and positioning as the main character of their own story. Finally, the original stories are examined by categorical-content analysis of narrative as a method to find out the instant and long-term effects of bullying victimization. These consequences include low self-esteem, distorted self-image, mental health issues, emotional difficulties, awkwardness in social relationships and interaction, and in some cases, the whole life career. According to my findings, victimization may be seen by the victim as an asset and an instructive experience, or it can cause pain and chronic depression, for instance. Depending on the individual, victimization can be both positive and negative force in life; the position given for the victim of bullying may change over the years. Most of the stories in this study can be classified as progressive accounts of survival. In three stories, the subject loses their position as the protagonist of their own story and drifts to the position of a bystander. One of them relinquishes the opportunity to live their own life in order to maintain even one relationship in their otherwise lonely life. Based on this study, victimization in childhood and youth may lead to victimization also in adulthood: the majority of my informants have experienced systematic mistreatment at workplace or in close relationships in their later life. Re-positioning as a victim in adulthood, suffering psychological problems or experiencing uncertainty in social interaction do not necessarily conduct one’s life-story to a regressive narrative: instead a person’s general attitude and their own agency may turn the story line from struggle to a progressive survival story

Uudet ohjelmoitavat logiikat

Tiivistelmä. Työ tarkoituksena on ottaa selvää PLC-laitteista ja siihen liittyviä asioita. Aluksi aloin tutkimaan PLC:n kaupallisuudesta. Etsin tietoa yrityksistä, jotka myyvät PLC-tuotteita. Tutkin myös muutaman yrityksen tuotteita. Lopuksi halusin tutkia hieman PLC-tuotteiden markkina osuuksia. Toiseksi aloin tutkimaan virtuaalista PLC:tä ja sen haasteita sekä käyttökohteita. Hyvä lähtökohta oli alkaa ottamaan selvää virtuaalisesta PLC:stä ja verrata miten se eroaa hard PLC:stä. Virtuaalisen PLC:n laitteisto vaatimukset ja haasteet oli luonnollinen seuraava askel työssä. Aloin työssä pohtimaan myös PLC:n tulevaisuutta. Aloin tutkimaan asiaa teollisuus 4.0 ja kehittyvän teknologian kautta. Aloin ottamaan selvää 5G:stä, koska internetyhteydet tulivat työssä vastaan useamman kerran. Halusin selvittää miten 5G-yhteydet toimivat ja ottaa selvää 5G-verkkojen latenssista ja kapasiteetistä. Viimeisenä aiheena käsittelin logiikkaohjelmoinnin standardeja. Tarkoituksena oli ottaa selvää, minkälainen standardi on luotu logiikkaohjelmoinnille. Lopuksi otin selvää IEC 61131 käsitellyistä ohjelmointikielistä

Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset

Tiivistelmä. Euroopan kulttuuripääkaupunki (ECOC)on vuodesta 1985 lähtien toiminut EU-tapahtuma, jonka tavoitteena on korostaa Euroopan eri kulttuureja ja lisätä kulttuurillista aktiivisuutta Euroopan sisällä. Kulttuuripääkaupunkihankkeilla pyritään myös kehittämään Euroopan kaupunkeja kulttuuria hyödyntämällä. Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelma on perustamisestaan lähtien kasvanut merkittävästi ja viime vuosina ehdokkuushakemuksienmäärä on lisääntynyt jyrkästi. Suosion kasvua voidaan perustella kulttuuritapahtumien kysynnän kasvulla. Tapahtumateollisuus on ollut jyrkässä kasvussa koronapandemian aiheuttamaa poikkeustilaa lukuun ottamatta. Kulttuuritapahtumien kysynnän kasvun voidaan katsoa perustuvan esimerkiksi kuluttajien vapaa-ajan lisääntymiseen. Aiheen ajankohtaisuutta lisää se, että Oulun kaupunki tuli valituksi vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Tässä tutkielmassa Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeita tutkitaan pääasiassa niiden aluetaloudellisten vaikutusten näkökulmasta

Silicon Surface Passivation by Al2O3: Effect of ALD Reactants

We have studied the surface passivation of p- and n-type silicon by thermal atomic layer deposited (ALD) Al2O3. The main emphasis is on different ALD reactant combinations and especially on using ozone as an oxidant. Thermal stability of Al2O3 will also be briefly addressed. Our results show that in p-type CZ-Si Al2O3 leads to much higher passivation than thermal oxidation, independent of the reactants. The best minority carrier lifetimes are measured when a combination of Al2O3 and TiO2 is used. In n-type CZ-Si similar results are obtained except the choice of reactants seems to be more crucial. However, the combination of Al2O3 and TiO2 results again in the best passivation with measured lifetimes well above 10 ms corresponding surface recombination velocities of ∼2 cm/s. Finally, we demonstrate that Al2O3 passivation is also applicable in high resistivity n-type FZ-Si and in ∼1 Ωcm p-type multicrystalline Si.Peer reviewe

Accessory genetic content in Campylobacter jejuni ST21CC isolates from feces and blood

Campylobacter jejuni is an important foodborne pathogen and the most commonly reported bacterial cause of gastroenteritis. C. jejuni is occasionally found in blood, although mechanisms important for invasiveness have remained unclear. C. jejuni is divided into many different lineages, of which the ST21 clonal complex (CC) is widely distributed. Here, we performed comparative genomic and in vitro analyses on 17C. jejuni ST21CC strains derived from human blood and feces in order to identify features associated with isolation site. The ST21CC lineage is divided into two large groups; centered around ST-21 and ST-50. Our clinical strains, typed as ST-50, showed further microevolution into two distinct clusters. These clusters were distinguished by major differences in their capsule loci and the distribution of accessory genetic content, including C. jejuni integrated elements (CJIEs) and plasmids. Accessory genetic content was more common among fecal than blood strains, whereas blood strains contained a hybrid capsule locus which partially consisted of C. jejuni subsp. doylei-like content. In vitro infection assays with human colon cell lines did not show significant differences in adherence and invasion between the blood and fecal strains. Our results showed that CJIEs and plasmid derived genetic material were less common among blood isolates than fecal isolates; in contrast, hybrid capsule loci, especially those containing C. jejuni subsp. doylei-like gene content, were found among many isolates derived from blood. The role of these findings requires more detailed investigation.Peer reviewe

Organizational Development and Coaching in Complex Environment

The goal of the thesis is to first study the mainstream thinking of organizational development and coaching that is widely used in organizations around the world and taught in most business schools and universities. After this, another way of thinking about organizations is introduced, namely the “complex responsive processes of relating”. This thesis then develops conclusions of how this new way of viewing organizations might affect the practices of organizational development and coaching. This thinking is then applied in a narrative case study where both of these different viewpoints are used to explain the situations and the events described. The working method of the thesis follows the principles of narrative research. In practice, first the underlying frameworks of thinking of the narrator are introduced in the first four chapters and then they are applied in a narrative case study. This thesis shows clearly that the thinking of organizations as complex responsive processes of relating gives enhanced viewpoints to the different organizational events. It offers better explanations for what is going on in the daily organizational life and why it appears that e.g. the plans and strategies designed by powerful managers are rarely met. This way of thinking enables an organizational developer or a coach to make better sense of what is really happening in the transformative processes and with this enhanced understanding it becomes easier to focus on the areas of work that matter mos

Dynamics of nuclear actin

The notion of actin in the nucleus has slowly garnered popularity over the decades transforming the protein from an obscure artefact into a target of extreme curiosity in that compartment. Actin has been associated with a whole spectrum of nuclear functions, which directly or undirectly connect the protein with the most important nuclear function, transcription. However, it is currently not known how actin enters the nucleus in the first place and whether the protein is subjected to constitutive transport between the two eukaryotic compartments. The question regarding nucleocytoplasmic shuttling of actin is further complicated by the fact that actin is near the nuclear pore complex size exclusion limit, which sets a physical barrier for passive diffusion but not active transport. To investigate the nature of actin transit between the nucleus and the cytoplasm we developed microscope assays to monitor the shuttling of fluorescently labeled particles in real time in living cells. Using our assays it was possible to quantitate nuclear actin import and export rates. This immediately revealed that actin constantly shuttles in steady state cells. We used fluorescent probes of various sizes to explore the limits of passive vs. active import and found that even if the size of the fluorescent actin construct is increased, it retains the import rate. This suggests an active mechanism is behind the nuclear import of actin, because passively traveling constructs slow down when size increases as shown by controls. Longer observations of nuclear import revealed that nuclear actin exists in at least three pools of different motility and the largest one exhibits retarded exchange rates with the environment. This is consistent with the reports of actin bound to various nuclear complexes, which may render the actins in question less mobile. We were also able to clarify the status of actin export, where two export receptors have been reported. By using a small molecule inhibitor, we showed that CRM1 does not participate in the export of actin, which at least during steady state seems to fall exclusively in the domain of exportin 6. Next we identified the components of active import machinery by using RNAi vs. exportin 6 and suspected import factors. We found that actin is imported in complex with importin 9 and unphosphorylated cofilin and the process is dependent on Ran. We then showed that RNA polymerase II dependent transcription requires a suitable amount of actin in the nucleus or it is disrupted. Finally, we wanted to investigate which cellular features might correlate with the transport rates of actin and how actin shuttling is conducted in cells of varying amount of actin in the 2 nucleus in relation to cytoplasm (N/C ratio). We found that factors such as the size or shape of the nucleus or cytoplasm or the ratio of their sizes does not affect the import or export rates of actin. Instead, we made the surprising discovery the the N/C ratio of actin inversely correlates with both export and import. This means that the fastest shuttling rates can be found in cells with least actin in the nucleus while in cells of high amount of actin in the nucleus, the transport is slow. The latter situation suggests the nucleus is filled actin, which is somehow made export incompetent, perhaps by associating with nuclear complexes. To explore the matter further, we performed studies on the motility of nuclear and cytoplasmic actin pools. However, we found no relation with high N/C ratio of actin and the size of the G-actin pool. This suggests that the primary mode of regulation of nucleocytoplasmic shuttling does not take place through manipulating the size of the global G-actin pool.Aktiini on aitotumallisten solujen mikrofilamenttitukirangan proteiini, jota löytyy melkein kaikista soluista ja joka solulimassa osallistuu mm. solujen liikkumiseen sekä jakautumiseen ja on siten yksi tärkeimpiä proteiineja. Vaikka jo vuosikymmeniä on esitetty arveluja siitä, että aktiinia voisi olla myös tumassa, asiaan on suhtauduttu erittäin skeptisesti. Vuosien mittaan karttunut todistusaineisto kuitenkin osoittaa, että aktiini on mukana monissa solulle kriittisissä toiminnoissa myös tumassa kuten geenien ilmentymisessä. Vaikka aktiinille on kirjallisuudessa kuvattu kaksikin export reseptoria, aktiinin import- eli tumaankuljetusmekanismi on täysin tuntematon. Kysymys aktiinin kuljetuksesta tumahuokosten läpi on siinäkin mielessä mielenkiintoinen, että tumahuokoset päästävät läpi passivisesti vain noin ~40 kDa kokoisia partikkeleita ja aktiinin koko (42 kDa) asettaa sen lähelle tätä rajaa. Lähdimme tutkimaan aktiinin kuljetusta tuman ja soluliman välillä suunnittelemalla menetelmiä, joilla voimme kuvata konfokaalimikroskoopilla miten aktiinin kuljetus tumaan sekä sieltä ulos käytännössä tapahtuu elävissä soluissa. Näiden kvantitatiivisten kokeiden kautta, joilla voimme mitata aktiinin import sekä export nopeuksia, huomasimme, että aktiinia kuljetetaan aktiivisesti tumaan. Pystyimme myös reaaliaikaisella tumakuljetuksen kuvaamisella selventämään kirjallisuudessa vallinneen epäselvyyden kahdesta aktiinin export reseptorista, joista itse asiassa vain toinen osallistuu aktiinin tuomiseen ulos tumasta steady state soluissa. Selvitimme myös aktiinin tumaankuljetuksen mekanismin biokemiallisesti ja osoitimme, että aktiini kulkee tumaan yhdessä importin 9:n ja kofiliinin kanssa. Näitä tuloksia hyväksi käyttäen pystyimme manipuloimaan tumassa olevan aktiinin määrää ja osoitimme, että jos tuman aktiinitasoja keinotekoisesti lasketaan, geenien ilmentyminen kärsii. Huomasimme näiden tutkimusten aikana, että aktiinin määrä samalla maljalla olevien solujen tumissa vaihtelee merkittävästi solusta toiseen. Selvitimmekin seuraavaksi miten vaihtelevat määrät aktiinia tumassa tai muut solufysiologiset ominaisuudet korreloivat tumakuljetusnopeuksien kanssa. Yllätykseksemme huomasimme, että aktiinin määrä tumassa suhteessa sen määrään solulimassa on kääntäen verrannollinen sekä aktiinin import, että export nopeuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että korkeita aktiinitasoja tumassa ylläpidetään hiljentämällä molempia, tumaankuljetusta sekä kuljetusta sieltä ulos. Hypoteesimme on, että näin tumaan muodostuu aktiinipooli, jonka kuljetus ulos tumasta on jollain tapaa estynyt ja se voi osallitua niihin tärkeisiin tehtäviin, joita aktiinille on kuvattu olevan tumassa