Prostitution as a social issue - the experiences of Russian women prostitutes in the Barents region

This article analyses prostitution in the Barents Region as a social question through the subjective experiences of female Russian prostitutes. The women who were interviewed for this research live their everyday lives in the context of Russia. The operational possibilities of the women are based on a sociocultural framework which differs from that of Western countries. This article addresses the following question: How does prostitution construct the agency of women in the Barents Region? The question is explored in terms of the social relationships of the women, their everyday agency within the local environment, their living conditions, and the marginal conditions of their lives. Our focus is on the social structures and the position of the women within them. The data used in this article consist of observational material as well as interviews with 17 women, wherein they discuss their experiences of prostitution in the Barents Region. All of the material was collected in Murmansk, Russia between 2004 and 2008. Qualitative content analysis was performed as a means to understand the aforementioned women’s experiences of prostitution and its relation to everyday life. Prostitution is a product of social structures, a woman’s position, the accessibility of support, and the available personal, social and mental resources. Sometimes prostitution is a way to survive. Women who practice prostitution are often seen only as stereotypes, but the individual paths of their lives and the social contexts in which they live are integral to an understanding of the causes and effects of sex work

Multilingual Practices in Language History: English and Beyond

In historical code-switching research, most of the focus has thus far lain on texts produced in England, with code-switching between English, Latin and/or French. Different periods in the history of English have not, however, received equal attention from researchers: texts from the Early Middle English period have been almost completely neglected. This chapter looks at the range of forms and functions of code-switching in texts from the generally under-researched ‘long twelfth century’. Locating levels at which code-switching takes place - manuscript, page, text and clause - the chapter considers patterns emerging from these multilingual practices. Despite the dominance of Latin as the main language of text production in England at this time, particular attention is paid to Latin switches embedded in the English matrix, and code-switching from English to French is also discussed, although it is quite rare.<br /

Lasten D-vitamiinin saanti ja seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus luomu- ja verrokkipäiväkodissa

Johdanto: D-vitamiinilla on keskeinen merkitys luuston terveydelle läpi elämän. Se osallistuu kalsiumtasa-painon säätelyyn sekä luuston muodostukseen ja ylläpitoon. D-vitamiinin vakavan puutoksen tiedetään aiheuttavan lapsille riisitautia. D-vitamiinin aktiivisella muodolla, 1,25-dihydroksi-D-vitamiinilla (1,25(OH)2D), on mahdollisesti muitakin kuin luustovaikutuksia. Matala 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus (25(OH)D) on yhdistetty lapsilla esimerkiksi suurentuneeseen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen ja aller-gioihin. Ennen vuotta 2010 tehdyissä tutkimuksissa D-vitamiinin saannin on todettu olevan riittämätöntä suurella osalla alle kouluikäisistä. Suomessa ravinnosta saatavalla D-vitamiinilla on suuri merkitys elimistön D-vitamiinitasapainolle, koska aurinko paistaa vain osan vuodesta D-vitamiinin saannin kannalta riittävästi. D-vitaminoidut maitovalmisteet ovat nykyään tärkeä D-vitamiinin lähde lasten ruokavaliossa. Luomumaitoa ei Suomessa kuitenkaan D-vitaminoida. Kiinnostus luomuruokaan on päiväkodeissa suurta, mutta luomu-maidon valinta päiväkoteihin on arveluttanut päättäjiä juuri D-vitamiinitäydennyksen puuttumisen vuoksi. Tavoitteet: Pro gradu -työn tavoitteena oli tutkia eroaako päiväkoti-ikäisten lasten seerumin 25(OH)D-pitoisuus ja D-vitamiinin saanti luomumaitoa tarjoavassa päiväkodissa ja tavanomaista D-vitaminoitua mai-toa tarjoavassa päiväkodissa. Aineisto ja menetelmät: Tutkittavia oli yhteensä 19 päiväkoti-ikäistä lasta, joista 11 luomumaitoa tarjoa-vista yksityisistä päiväkodeista ja 8 tavanomaista D-vitaminoitua maitoa tarjoavista kunnallisista päiväko-deista. Tutkittavilta mitattiin seerumin 25(OH)D-pitoisuus entsyymi-immunomääritysmenetelmällä, ja tut-kittavien D-vitamiinin saantia ravinnosta ja vitamiinivalmisteista selvitettiin vanhempien täyttämällä ruo-ankäytön frekvenssikyselylomakkeella. Päiväkotiruoan sisältämä D-vitamiiniin määrä laskettiin ruokalis-toista Aivo 2000 - Diet 32 -ravintolaskentaohjelmalla. Tilastoanalyysit tehtiin IBM SPSS -ohjelmistolla (ver-sio 21). Tulokset: Molempien ryhmien D-vitamiinin saanti oli suositusten mukaista, ja kaikki tutkittavat käyttivät D-vitamiinilisää. Luomupäiväkodin lapsilla oli kuitenkin verrokkeihin verrattuna pienempi D-vitamiinin kokonaissaanti ruoasta ja valmisteista (16 vs. 28,3 µg p=0,007), saanti ruoasta (3,5 vs. 14,0 µg p<0,001) sekä saanti erikseen kotiruoasta (3,0 vs. 7,5 µg p<0,001) ja päiväkotiruoasta (0,5 vs. 6,5 µg p<0,001). Tut-kittavien seerumin 25(OH)D-pitoisuudet olivat hyvät, ja vain yhdellä tutkittavista pitoisuus oli alle riittävänä pidettävän pitoisuuden (50 nmol/l). Luomupäiväkodissa 25(OH)D-pitoisuus oli keskimäärin 80,6 nmol/l (keskihajonta 24,7) ja verrokkipäiväkodissa 100,6 nmol/l (keskihajonta 13,8). Ryhmien välinen ero ei aivan yltänyt tilastollisesti merkitseväksi (p=0,054). Johtopäätökset: Molemmissa ryhmissä tutkittavien keskimääräinen seerumin 25(OH)D-pitoisuus oli hyvä ja D-vitamiinin kokonaissaanti suositusten mukaista. Luomupäiväkodin lapset saivat kuitenkin verrokkeihin verrattuna D-vitamiinia selvästi vähemmän koti- ja päiväkotiruoasta. D-vitamiinivalmiste kattoi heillä 80 % D-vitamiinin kokonaissaannista, ja ilman valmistetta saanti jäi alle puoleen suosituksesta. Luomumaidon käyttäjillä D-vitamiinilisän käyttö onkin erityisen tärkeää riittävän D-vitamiinin saannin turvaamiseksi. Vaikka aineisto jäi tavoiteltua pienemmäksi, voidaan tulosten katsoa olevan suuntaa-antavia

Tampereen läntisen alueen perhetyöntekijöiden fyysiseen työhyvinvointiin liittyvä kokeilu

Opinnäytetyön lähtökohtana oli organisoida Tampereen läntisen alueen perhetyöntekijöille työkykyä ylläpitävää toimintaa. Toimintaa järjestettiin keväällä 2009 tammikuusta toukokuuhun kerran kuukaudessa. Tarkoituksena oli antaa perhetyöntekijöille uusia ideoita TYKY-toiminnan järjestämiseksi sekä kokemuksia erilaisista liikuntamuodoista. Opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö, jonka teoreettisina lähtökohtina toimi lähdekirjallisuus työhyvinvoinnista, työkyvystä ja työkykyä ylläpitävästä toiminnasta. Ennen TYKY-toiminnan alkamista toteutettiin alkulomakekysely, jonka vastauksien perusteella kevään toiminta suunniteltiin. Toimintakertojen jälkeen suoritettiin palautelomakekysely ja koko kevään toiminnan jälkeen loppupalautelomakekysely. TYKY-toiminta koettiin hyödylliseksi ja positiiviseksi kokemukseksi. Palautekyselyiden perusteella perhetyöntekijät osallistuivat mielellään toimintaan ja toivoivat sitä järjestettävän myös jatkossa. TYKY-toiminnan toivottiin myös jatkossa olevan monipuolista ja vaihtelevaa. Jatkoa ajatellen TYKY-toiminnan tulisi olla säännöllistä, vähintään kerran kuukaudessa toteutettavaa. Perhetyöntekijöiden työn henkisen ja fyysisen kuormittavuuden vuoksi toimintamuodon tulisi olla rentouttavaa ja mieltä virkistävää. Fyysisen kuormittavuuden takia on tärkeää pitää huolta toimintakyvystä työssäjaksamisen kannalta. Tällöin toiminnan tulisi olla monipuolista, tuki- ja liikuntaelimistöön ja hengitys- ja verenkiertoelimistöön vaikuttavaa liikuntaa. Myös kehonhuollon merkitys korostuu työnkuvan vuoksi.The basis for the thesis was to organize activities for the family workers in western Tampere region on maintaining their working ability. The activities were organized once a month between January and May 2009. The aim was to provide the participating family workers with new ideas for organizing activities on maintaining the working ability, as well as to give them experiences of different forms of physical exercise. The thesis was functional. The theoretical basis presents literature on welfare at work, working ability and activity for maintaining working ability. A general enquiry was organized for the participants before commencing the actual activities maintaining the working ability. The activities carried out throughout the spring were planned on the basis of the responses of this initial enquiry. A feedback enquiry was made after each activity session and the final feedback enquiry after all sessions had been organized. The participants regarded the activities for maintaining the working ability as useful and positive experience. According to the feedback that was given the family workers were willing to take part in the activity sessions and also expected that similar activities would be arranged in the future. It was also hoped that this kind of activity sessions would be versatile and varied in the future. In the future maintaining the working ability should be regular, arranged at least once a month. Because of the hectic and stressful/burdening nature of family workers’ job, the activities should be relaxing and mind- refreshing. The physical activity should also be varied and effective for all parts of the human body

Studies in Early Middle English Loanwords: Norse and French Influences – Lectio praecursoria

The author defended his doctoral dissertation Studies in Early Middle English Loanwords: Norse and French Influences (Anglicana Turkuensia 26. Turku 2009) at the Faculty of Humanities, University of Turku, on 2nd October, 2009. The official opponent at the public defence was Professor Juliette Dor (University of Liege), and the defence was chaired by Professor Risto Hiltunen (University of Turku). The following is an English-language summary of the introductory talk delivered in Finnish at the start of the viva

Kielentutkimuksen menetelmiä I-IV

Filologisiksi menetelmiksi kutsutaan perinteisiä tekstintutkimuksen menetelmiä, joissa ydinajatuksena on vahvaan kielitaitoon ja tekstin syntykontekstin tuntemukseen nojaten ymmärtää, mitä tekstissä oikeastaan sanotaan. Filologian keskiössä ovat vanhat tekstit, eikä se aina ole vain kieleen kohdistuvaa tutkimusta kapeasti ymmärrettynä. Artikkelissa pohditaan, millaisia merkityksiä filologialle on annettu ja annetaan ja millaista on filologisen tutkimuksen tekeminen. | Published in Finnish in the linguistic methodology handbook Kielentutkimuksen menetelmiä, this chapter discusses philology as a field of research, its status past and present, and philological methods. </p

L2 English learners as public speakers: generic and language-specific features in learner narratives

In working-life and especially in academic contexts, a common speech genre is monologic oral presentation. Advanced learners are expected to be able to communicate fluently in their L2 in different settings. Giving presentations is therefore often part of university-level education in foreign languages. This study focused on autobiographical narratives written during a presentation skills course. We analysed narratives written by 83 Finnish advanced learners of English in order to discover whether learners considered oral presentation skills as universal or language-specific, and which features of language were identified as challenging for their L2 speech performance. According to our findings, presentations in L2 were regarded as both similar to and different from presentations in L1. Giving a presentation in L2 both presented a challenge and provided a way of alleviating the pressure of the situation. The most typical level of L2 identified as a cause of concern by the students was pronunciation

Rajat ylittävä prostituutio – Tutkimus naisten kokemuksista pohjoisen itäprostituutiossa

Tutkimukseni käsittelee naisten kokemuksia pohjoisen itäprostituutiossa. Itäprostituutio määrittyy tässä tutkimuksessa Luoteis-Venäjältä Murmanskin alueelta Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin suuntautuvaksi liikkuvaksi prostituutioksi sekä Murmanskin alueella paikallisesti harjoitettavaksi prostituutioksi. Tarkastelen prostituutiota kysymällä: mitä tekijöitä naiset liittävät prostituution tuloprosessiin, mitä merkityksiä he antavat kokemuksilleen prostituutiossa ja mitkä tekijät pitävät kiinni prostituutiossa tai irrottavat siitä? Etnografi sella lähestymistavalla kiinnitän tutkimukseni yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja paikalliseen kontekstiin, jossa naiset elävät arkeaan. Tutkimuksen ydin on naisten kokemustiedossa – siinä tiedossa, jota he ovat tuottaneet tiettynä ajankohtana, tietyssä paikassa, tiettyjen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Naisten tiedon tulkintakehyksessä olen nojautunut feministiseen metodologiaan. Kyse on tabuluonteisesta sosiaaliseksi ongelmaksi määrittyvästä ilmiöstä, jota tarkastelen paikallisesti ja ajallisesti elettyinä ja koettuina kokemuksina. Tutkimusaineistoni koostuu 17 naisen teemahaastattelusta, jotka olen tehnyt Murmanskissa vuosina 2004–2007. Tutkimusjoukon naiset ovat eri elämäntilanteissa olevia naisia: osa nuoria lapsettomia aikuisia, osa yksihuoltajia ja osa perheellisiä naisia. Havainnointiaineisto on kerätty vuosina 2004–2008 Murmanskin alueella haastattelemalla ja tapaamalla viranomaisia sekä muita paikallisia toimijoita, havainnoimalla ilmiön esiintymistä ja ympäröivää paikallista kontekstia sekä projektityössä. Havainnointiaineisto kehystää naisten kokemustietoa. Havainnointiaineiston avulla sidon tutkimani ilmiön naisten elämisympäristöön sekä kuvaan naisten asemaan kiinnittyviä paikallisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä. Naiset valitsevat prostituution usein tilanteissa, jotka eivät ole valinnoille täysin vapaita. Prostituutioon tulo näyttäytyy naisten kokemuksissa usein prosessimaisena kehityskulkuna. Naisten yksilölliset elämäntilanteet ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tai niiden puuttuminen siirtävät naisia riskivyöhykkeelle, jossa rekrytoituminen prostituutioon tulee mahdolliseksi. Prostituutio määrittyy tapoina täydentää toimeentuloa tai pääasiallisena toimeentulon lähteenä, ja naiset valikoituvat prostituutioon yksilöllisten elämäntilanteiden, läheissuhteiden ja valinnanmahdollisuuksien vähäisyyden tai puuttumisen seurauksena. Prostituutio merkityksellistyy naisten kokemuksissa usein ristiriitojen näyttämönä, jota erilaiset prostituutiossa läsnä olevat tekijät ja riskit muovaavat. Riskit määrittyvät lisääntyvinä fyysisinä, psyykkisinä, emotionaalisina, moraalisina ja lainsäädännöllisinä ristiriitoina, joita yksilölliset tekijät, toimintaympäristö ja ulkopuolelta tulevat uhat aiheuttavat. Keskeisin naisten hyvinvointia lisäävä tekijä on prostituution tuottama taloudellinen turvallisuus. Prostituution harjoittamiseen voi liittyä vähäisessä määrin myös muita hyvinvointia tukevia elementtejä. Prostituutiosta irrottautumista kehystävät usein samat tekijät kuin prostituutioon tuloa – kysymykset taloudellisesta toimeentulosta. Prostituutio määrittyy myös ongelmanratkaisukeinona, johon voidaan palata taloudellisesti vaikeissa tilanteissa. Tutkimusjoukon naisten toimintamahdollisuudet paikantuvat erilaiseen yhteiskunnalliskulttuuriseen kehykseen kuin länsimaissa. Taustalla vaikuttaa myös kollektiivinen kokemus yhteiskunnallisesta romahduksesta, jota ihmiset kantavat yhä mukanaan. Venäjä on edelleen transitioyhteiskunta,jossa monet aikaisemmat sosiaaliset instituutiot ja rakenteet purkautuivat, menettivät merkitystään ja korvaavat rakenteet ovat yhä keskeneräiset. Yhteiskunnallisen murroksen aiheuttamat makrotason muutokset näyttäytyvät mikrotasolla naisten arjessa usein turvattomuutena, köyhyytenä ja sosiaaliturvaan liittyvinä ongelmina.In this study I examine women’s experiences within eastern prostitution in the North. I defi ne prostitution as local prostitution in Murmansk oblast in northwestern Russia and as mobile prostitution directed from the oblast to the northern parts of Finland, Sweden, and Norway. I examine prostitution by fi nding out factors that women attribute to the process of entering prostitution, meanings they assign to their experiences within prostitution, and factors that attach one to prostitution and detach one from it. Using the ethnographic approach, I link my study to the structures of society and to the local context in which women lead their everyday lives. The essence of my research lies in women’s experiential knowledge – the knowledge they have produced at a specifi c time, in a specifi c place, and in interaction with specifi c people. In the interpretive frame of women’s knowledge I have employed feminist methodology. The phenomenon at hand is a taboo-like social problem, which I examine through locally and temporally encountered and lived experiences. My research material consists of thematic interviews with 17 women made in Murmansk in 2004–2007. The researched women represent varied life situations: some are young adults with no children, some are single parents, and some are women with families. The observational material has been collected in Murmansk oblast in 2004–2008 through interviews and meetings with authorities and other local actors, by observing the phenomenon and the surrounding local context, and through project work. The observational material frames women’s experiential knowledge. Using the material I connect the studied phenomenon with women’s environment and depict local and societal factors attached to the status of women. Women often choose prostitution in situations that do not fully allow a person to choose freely. According to women’s experiences, entering prostitution often occurs as a process-like chain of events. Women’s individual life situations and opportunities off ered by the environment, or a lack of them, guide women to the risk zone that provides them a way to enter prostitution. Prostitution is defi ned as supplementary means to earn a living or as a main livelihood, and women get involved in prostitution as a result of their individual life situations, close relationships, and scanty or missing opportunities. In women’s experiences, prostitution often gains signifi cance as an arena of contradiction shaped by the varied factors and risks present in prostitution. The risks take shape as increased physical, mental, emotional, moral, and legal contradictions caused by individual actors, the operating environment,and external threats. The most salient factor increasing women’s wellbeing in prostitution is the economic security brought by it. Prostitution may also be connected to some other elements that support wellbeing. Detaching oneself from prostitution is often framed by the same factors that affect the entering process – questions concerning subsistence. Prostitution is also defi ned as a problemsolving method that can be returned to when facing economic diffi culties. The operational opportunities of the researched women are based on a sociocultural frame which diff ers from that of Western countries. In the background there is also the collective experience of a societal collapse that people are still carrying with them. Russian society is still in a state of transition; many previous social institutions and structures have collapsed and lost their meaning, and they still haven’t been replaced by new structures. Macro-level changes caused by the societal transition often appear at the micro level in women’s everyday life as insecurity, poverty, and problems related to social security

Stoppi roskaamiselle

Puistojen, tienvarsien ja jätekeräyspisteiden epäsiisteys ja roskaantuminen harmittaa asukkaita ja aiheuttaa paljon työtä ja kustannuksia niiden siivoajille. Myös tiedotusvälineissä roskaantuminen on esillä toistuvasti. Roskaantumisesta vastuussa olevia tahoja on useita, mutta yhteisen roskaamisen vähentämiseen tähtäävän kampanjan toteuttaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Halukkuutta yhteistyöhön ei tuntunut löytyvän. Roskaamisen vähentämisessä on kysymys sisällöltään yksinkertaisesta asiasta, jonka toteuttamiseksi tässä julkaisussa esitetään muutamia vaihtoehtoja: sateenvarjomallia tai aineistomallia tai niiden yhdistelmää. Myös näiden vaihtoehtojen etuja ja haittoja on eritelty