The sources of moral motivation : studies on empathy, guilt, shame and values

The goals of this study were to analyze the forms of emotional tendencies that are likely to motivate moral behaviors, and to find correlates for these tendencies. In study 1, students narratives of their own guilt or shame experiences were analyzed. The results showed that pure shame was more likely to motivate avoidance than reparation, whereas guilt and combination of guilt and shame were likely to motivate reparation. However, all types of emotion could lead to chronic rumination if the person was not clearly responsible for the situation. In study 2, the relations of empathy with two measures of guilt were examined in a sample of 13- to 16-year-olds (N=113). Empathy was measured using Davis s IRI and guilt by Tangney s TOSCA and Hoffman s semi-projective story completion method that includes two different scenarios, guilt over cheating and guilt over inaction. Empathy correlated more strongly with both measures of guilt than the two measures correlated with each other. Hoffman s guilt over inaction was more strongly associated with empathy measures in girls than in boys, whereas for guilt over cheating the pattern was the opposite. Girls and boys who describe themselves as empathetic may emphasize different aspect of morality and feel guilty in different contexts. In study 3, cultural and gender differences in guilt and shame (TOSCA) and value priorities (the Schwartz Value Survey) were studied in samples of Finnish (N=156) and Peruvian (N=159) adolescents. Gender differences were found to be larger and more stereotypical among the Finns than among the Peruvians. Finnish girls were more prone to guilt and shame than boys were, whereas among the Peruvians there was no gender difference in guilt, and boys were more shame-prone than girls. The results support the view that psychological gender differences are largest individualistic societies. In study 4, the relations of value priorities to guilt, shame and empathy were examined in two samples, one of 15 19-year-old high school students (N = 207), and the other of military conscripts (N = 503). Guilt was, in both samples, positively related to valuing universalism, benevolence, tradition, and conformity, and negatively related to valuing power, hedonism, stimulation, and self-direction. The results for empathy were similar, but the relation to the openness conservation value dimension was weaker. Shame and personal distress were weakly related to values. In sum, shame without guilt and the TOSCA shame scale are tendencies that are unlikely to motivate moral behavior in Finnish cultural context. Guilt is likely to be connected to positive social behaviors, but excessive guilt can cause psychological problems. Moral emotional tendencies are related to culture, cultural conceptions of gender and to individual value priorities.Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida tunnetaipumuksia, jotka todennäköisesti motivoivat moraalista käyttäytymistä, sekä löytää näihin taipumuksiin liittyviä tekijöitä. Tutkimuksessa 1 analysoitiin opiskelijoiden kirjoituksia omista syyllisyys- ja häpeäkokemuksistaan. Puhdas häpeä näytti motivoivan useammin välttelyä kuin häpeää tuottavan asian korjaamista, kun taas syyllisyys ja syyllisyyden ja häpeän yhdistelmä usein motivoi korjaavaa käyttäytymistä. Kuitenkin krooninen murehtiminen liittyi tilanteisiin, joista kirjoittaja ei ollut selvästi vastuussa, riippumatta siitä tunsiko hän syyllisyyttä vai häpeää. Tutkimuksessa 2 tutkittiin syyllisyystaipumuksen ja empatian yhteyksiä. Eri syyllisyysmittarit liittyivät vahvemmin empatiaan kuin toisiinsa, mikä viittaa siihen, että empatia on tärkeää syyllisyydentunnon synnyssä, mutta se vaihtelee millaisissa tilanteissa kukin kokee syyllisyyttä. Tytöillä empaattisuus liittyi syyllisyyteen auttamatta jättämistilanteessa, kun taas pojilla empaattisuus liittyi syyllisyyteen kilpailussa huijaamisesta. Tutkimuksessa 3 verrattiin suomalaisten ja perulaisten nuorten syyllisyys- ja häpeätaipumuksia sekä arvoja. Sukupuolierot olivat suomalaisilla suuremmat ja stereotyyppisemmät kuin perulaisilla. Suomalaiset tytöt olivat syyllisyys- ja häpeäherkempiä kuin pojat, kun taas perulaisilla syyllisyydessä ei ollut eroa, ja pojat olivat häpeäherkempiä kuin tytöt. Arvoissa sukupuolierot olivat suomalaisilla suurempia kuin perulaisilla. Tulos sopii aiempiin havaintoihin siitä, että sukupuolierot psykologisissa ominaisuuksissa olisivatkin suurimmat yksilökeskeisissä kulttuureissa. Tutkimuksessa 4 tarkasteltiin empatian sekä syyllisyys- ja häpeätaipumuksen yhteyttä arvoihin nuorilla ja reservinupseerikoululaisilla. Molemmissa otoksissa syyllisyydentunto liittyi universalismi-, hyväntahtoisuus-, perinne- ja yhdenmukaisuusarvoihin, kun syyllisyydentunnon puute liittyi valta-, virikkeisyys-, mielihyvä- ja itsenäisyysarvoihin. Empatian kohdalla tulokset olivat samansuuntaisia, mutta yhteys säilyttämis-avoimuusarvoulottuvuuteen oli heikompi. Häpeätaipumus ei juuri liittynyt arvoihin. Yhteenvetona voi todeta, että puhdas häpeä ei ainakaan suomalaisessa kulttuurissa näytä motivoivan moraalista toimintaa, sen sijaan syyllisyydentunto tai yhdistelmä häpeää ja syyllisyydentuntoa oikeassa tilanteessa voi tuottaa positiivista sosiaalista käyttäytymistä. Moraaliset tunnetaipumukset ovat yhteydessä kulttuuriin, sukupuoleen sekä henkilökohtaisiin arvoihin

Työssäkäyvät läheisensä hoivaajat - mikä aiheuttaa stressiä, mikä auttaa jaksamaan?

Peer reviewe

Christianity as a Criterion of Nation in Finland among Upper Secondary School Students in 2002, 2008, and 2014

Peer reviewe

Läheishoivan ja työssäkäynnin yhteensovittaminen : Kyselytutkimuksen tuloksia

Peer reviewe

Tulosten pohdintaa - Joukkoistamiskyselyn vastauksia.

Non peer reviewe

Johdanto - Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva

Peer reviewe

Measurement invariance of the moral vitalism scale across 28 cultural groups

Moral vitalism refers to a tendency to view good and evil as actual forces that can influence people and events. The Moral Vitalism Scale had been designed to assess moral vitalism in a brief survey form. Previous studies established the reliability and validity of the scale in US-American and Australian samples. In this study, the cross-cultural comparability of the scale was tested across 28 different cultural groups worldwide through measurement invariance tests. A series of exact invariance tests marginally supported partial metric invariance, however, an approximate invariance approach provided evidence of partial scalar invariance for a 5-item measure. The established level of measurement invariance allows for comparisons of latent means across cultures. We conclude that the brief measure of moral vitalism is invariant across 28 cultures and can be used to estimate levels of moral vitalism with the same precision across very different cultural settings.Peer reviewe

Explaining illness with evil: pathogen prevalence fosters moral vitalism

Pathogens represent a significant threat to human health leading to the emergence of strategies designed to help manage their negative impact. We examined how spiritual beliefs developed to explain and predict the devastating effects of pathogens and spread of infectious disease. Analysis of existing data in studies 1 and 2 suggests that moral vitalism (beliefs about spiritual forces of evil) is higher in geographical regions characterized by historical higher levels of pathogens. Furthermore, drawing on a sample of 3140 participants from 28 countries in study 3, we found that historical higher levels of pathogens were associated with stronger endorsement of moral vitalis- tic beliefs. Furthermore, endorsement of moral vitalistic beliefs statistically mediated the previously reported relationship between pathogen prevalence and conser- vative ideologies, suggesting these beliefs reinforce behavioural strategies which function to prevent infection. We conclude that moral vitalism may be adaptive: by emphasizing concerns over contagion, it provided an explanatory model that enabled human groups to reduce rates of contagious disease

Cultural differences in the meaning of guilt and shame

Guilt and shame have been conceptualized in several different ways in the psychological and anthropological literature. This study aims to clarify, whether the meaning of the terms guilt and shame differs systematically as a function of cultural-level characteristics. We found that guilt and shame terms are differentiated in very comparable ways across cultural and linguistic groups, with guilt being characterized by a concern for others and a tendency to set things right, and shame being characterized by a tendency to feel exposed and willingness to withdraw from the social situation. We also found some small cultural differences. However, against the prominent view in the literature, these differences were not related to the collectivism–individualism dimension, but instead to uncertainty avoidance and especially to power distance