Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin

Tulevaisuudessa muistioireisten kotona asuvien ihmisten määrä tulee kasvamaan. Tämä haastaa kehittämään muistioireisille tarkoitettuja tuki- ja hoitokäytäntöjä, jotta kotona selviytymistä saadaan pidennettyä. Tutkimusten ja kokemusten myötä ovat muistioireisten arjen sujumista helpottavat ratkaisut, ja siten kotona asumisen mahdollisuudet, lisääntyneet.Miten kotona selviytymistä voidaan kodin muutostöin tukea? Miten muutostyöt tulee toteuttaa? Oppaassa esitellään muistioireisen ihmisen asunnon muutostarpeita, niiden toteuttamiseen liittyviä periaatteita sekä toteuttamisratkaisuja. Tarkastelu kohdistuu asunnon fyysisiin tekijöihin, kuten asunnon tilasuunnitteluun, kalustukseen, valaistukseen sekä värien ja tekstiilien merkitykseen. Lisäksi kuvataan Hämeenlinnan seudulla toteutettu asunnon muutostyö.Opas on tarkoitettu muistioireisten parissa toimiville kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä järjestöjen työntekijöille, asuntoalan toimijoille ja suunnittelijoille sekä muistioireisille ikäihmisille ja heidän omaisilleen

Vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen ja asuinympäristöjen suunnitteluopas: Koti kaikille -hanke

Tähän suunnitteluoppaaseen on koottu tietoa kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen ja asuinympäristöjen suunnittelua varten. Opas on tarkoitettu pääasiallisesti udisrakentamiseen, mutta sitä voidaan soveltaa myös korjausrakentamiseen. Opas ei sisällä yleisiä esteettömyyteen liittyviä vaatimuksia muuta kuin niiltä osin, kun on haluttu korostaa täydellisen esteettömyyden toteutumisen tärkeyttä arjen toimivuuden ja turvallisuuden vuoksi. Oppaan sisältö on tuotettu Koti kaikille – kehitysvammaisten yksilöllinen ryhmäasuminen -hankkeessa. Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin uusia kehitysvammaisten asumista tukevia tuotekokonaisuuksia, joista saatua kokemusta ja tietoa on hyödynnetty ohjeiston laatimisessa. Pilotoituja ratkaisuja ovat mm. säädettävä minikeittiö, kynnys- ja reunakaivot, seinän sisään sijoittuva liukuovi, moniaistiset tilat, siirrettävä toimistokaluste sekä kynnysratkaisu, jossa ei ole tasoeroja. Koti kaikille -hanke toteutettiin vuosina 2011–2014 Uudenmaan asumisen osaamiskeskusohjelmassa. Hanketta rahoittivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Espoon kaupunki, Helsingin kaupungin innovaatiorahasto ja Rinnekoti-säätiö

ARAn erityisryhmäkohteiden tilamitoitus

Selvityksessä tutkittiin ARAn rahoittamien erityisryhmille tarkoitettujen asuinkohteiden tilojen ja tilamitoituksen toimivuutta. Kysymyksinä olivat, miten erityisryhmähankkeiden jo toteutetut ARA-kohteet ovat onnistuneet tilasuunnittelun näkökulmasta, miten toteutuneiden rakennushankkeiden eri käyttäjäryhmät kokevat toteutuneiden kohteiden toimivan ja mitä johtopäätöksiä voidaan em. kohtien perusteella tehdä tilasuunnittelun näkökulmasta sekä mikä vaikutus palvelurakenteen muutoksella on erityisryhmäkohteiden tilaratkaisuihin. Selvitystä varten toteutettiin kysely, jolla kerättiin kokemuksia ja näkemyksiä erityisryhmien asuinkohteiden tilojen toimivuudesta. Vastauksia saatiin asukkailta ja heidän omaisiltaan 139, palveluntuottajilta sisältäen kohteiden henkilökunnan 158, kiinteistönomistajilta 10 ja arkkitehdeiltä 8. Lisäksi tilojen toimivuutta analysoitiin 36 kohteen pohjapiirustusten ja muun teknisen materiaalin pohjalta. Kyselyn ja tekniseen materiaaliin perustuneen analyysin kohteista 20 oli kehitysvammaisten asuinkiinteistöjä, 10 huonokuntoisille vanhuksille tarkoitettuja asuinkiinteistöjä ja 9 muistisairaiden vanhusten asuinkiinteistöjä. Osana selvitystä toteutettiin myös 26 puhelinhaastattelua neljän asuinkohteen piirissä ja vierailtiin yhdessä asuinkohteessa. Kyselyn vastaajista kiinteistön asuintiloja piti toimivina 79 %, yhteistiloista ja muiden asukkaiden käytössä olevista tiloista sama osuus oli 73 %. Palveluntuottajista 36 % piti rakennuksen muita tiloja kuten henkilökunnan tiloja toimivina, kun taas 38 % ei pitänyt niitä toimivina (keskiarvo 2,8 asteikolla 1–5). Asukkaiden ja heidän omaistensa kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,4 (1–5). Asunnoissa tyytymättömimpiä oltiin sisälämpötilaan eri vuodenaikoina ja tyytyväisimpiä oltiin siihen, miten asukas saa olla tiloissa halutessaan rauhassa. Yhteistilojen toimivuudessa huonoimmat arviot saivat yhteiset varastotilat ja henkilökunnan tilat. Kaikkein parhaat arvosanat sai käytävien leveys ja yhteistilojen esteettömyys. Rakennuksen toimivuutta käsitelleet kysymykset saivat korkeat arvosanat. Suunnitelmien perusteella kohteiden muuntojoustavuudessa todettiin monenlaisia puutteita. Esimerkiksi kohteissa yhteistilojen parvekkeet olivat yleensä riittävän suuria myös siihen, että huonokuntoisetkin asukkaat voidaan viedä parvekkeelle, mutta pihan ja terassien ovileveyksissä oli samoja puutteita kuin parvekkeiden ovissa. Luiskaratkaisut olivat kohteissa hyvin yleisiä sen sijaan, että sisäänkäyntialueet olisi tehty luontevasti pelkästään maastonmuokkauksella. Tarkastelluissa kohteissa asuinhuoneet olivat pääsääntöisesti toimivia ja hyvän kokoisia. Kohteiden wc-suihkutilat olivat pääosin oikeansuuntaisesti suunniteltuja, mutta osin oli tiloja muunneltu siten, että itsenäinen toiminnan mahdollisuus tai avustamisen tilavaraukset olivat huonontuneet. Pyörätuolien ja sänkyjen liikkumisesta tunnistettiin joitain ongelmia. Pääosin ruokailu- ja oleskelutilat olivat riittävän kokoisia huomioiden apuvälineiden käyttö. Useissa pyykinpesu- ja kuivaustiloissa oli ahtautta ja muita puutteita. Varastotilat olivat monessa kohteessa hyvin puutteelliset, mikä haittaa käytännön järjestelyjä aiheuttaen mahdollisia kustannuksia. Lopuksi selvityksessä kiinnitetään huomiota henkilökunnan työtilojen toimivuudesta antamiin alhaisiin arvioihin sekä tarpeeseen taata muuntojoustavuus keinona vastata moninaisiin tulevaisuuden haasteisiin

Chronic diseases and objectively monitored physical activity profile among aged individuals - a cross-sectional twin cohort study

Introduction: High physical activity (PA) at old age indicates good functional capacity enabling independent living. We investigated how different disease conditions are associated with measured PA indicators in old women and men, and whether they recognize this association. Materials and methods: This cross-sectional twin cohort study in Finland comprised 779 individuals (276 complete twin pairs, including 117 monozygotic pairs), who participated in hip-worn accelerometer monitoring of PA and responded to questions on diseases and mobility limitations at mean age of 73 (range 71-75). Results: Of the participants, 23.2% reported having a disease restricting mobility. With sex and age in the regression model, the reported disease restricting mobility explained 11.8% of the variation in moderate-to-vigorous PA (MVPA) and 10.4% of the variation in daily steps. Adding stepwise other self-reported diseases and body mass index to the model increased the explanatory power for MVPA up to 18.5% and 25.5%, and for daily steps up to 16.0% and 20.7%, respectively. In the co-twin control analysis the PA differences were smaller in disease-discordant monozygotic than dizygotic pairs. Conclusions: Chronic disease conditions are associated with low PA, which individuals may not always recognize. Shared genetic factors may explain part of the associations.Key messages Among community-dwelling older men and women one-fourth of the variation in objectively measured moderate-to-vigorous physical activity is accounted for by age, sex, body mass index and self-reported diseases. Occurrence of chronic diseases is associated with low physical activity and individuals do not always recognize this. Healthcare professionals should pay attention to the low physical activity and mobility of individuals with chronic disease conditions before these result in limitations in independent living.Peer reviewe

Objectively measured physical activity profile and cognition in Finnish elderly twins

Introduction We studied whether objectively measured physical activity (PA) and sedentary behavior (SB) are associated with cognition in Finnish elderly twins. Methods This cross-sectional study comprised twins born in Finland from 1940 to 1944 in the Older Finnish Twin Cohort (mean age, 72.9 years; 726 persons). From 2014 to 2016, cognition was assessed with a validated telephonic interview, whereas PA was measured with a waist-worn accelerometer. Results In between-family models, SB and light physical activity had significant linear associations with cognition after adjusting for age, sex, wearing time, education level, body mass index, and living condition (SB: β-estimate, −0.21 [95% confidence intervals, −0.42 to −0.003]; light physical activity: β-estimate, 0.30 [95% confidence intervals, 0.02–0.58]). In within-family models, there were no significant linear associations between objectively measured PA and cognition. Discussion Objectively measured light physical activity and SB are associated with cognition in Finnish twins in their seventies, but the associations were attributable to genetic and environmental selection.Peer reviewe

Chronic diseases and objectively monitored physical activity profile among aged individuals – a cross-sectional twin cohort study

Introduction: High physical activity (PA) at old age indicates good functional capacity enabling independent living. We investigated how different disease conditions are associated with measured PA indicators in old women and men, and whether they recognize this association.Materials and methods: This cross-sectional twin cohort study in Finland comprised 779 individuals (276 complete twin pairs, including 117 monozygotic pairs), who participated in hip-worn accelerometer monitoring of PA and responded to questions on diseases and mobility limitations at mean age of 73 (range 71–75).Results: Of the participants, 23.2% reported having a disease restricting mobility. With sex and age in the regression model, the reported disease restricting mobility explained 11.8% of the variation in moderate-to-vigorous PA (MVPA) and 10.4% of the variation in daily steps. Adding stepwise other self-reported diseases and body mass index to the model increased the explanatory power for MVPA up to 18.5% and 25.5%, and for daily steps up to 16.0% and 20.7%, respectively. In the co-twin control analysis the PA differences were smaller in disease-discordant monozygotic than dizygotic pairs.Conclusions: Chronic disease conditions are associated with low PA, which individuals may not always recognize. Shared genetic factors may explain part of the associations.</p

Objectively measured physical activity profile and cognition in Finnish elderly twins

Introduction: We studied whether objectively measured physical activity (PA) and sedentary behavior (SB) are associated with cognition in Finnish elderly twins.Methods: This cross-sectional study comprised twins born in Finland from 1940 to 1944 in the Older Finnish Twin Cohort (mean age, 72.9 years; 726 persons). From 2014 to 2016, cognition was assessed with a validated telephonic interview, whereas PA was measured with a waist-worn accelerometer.Results: In between-family models, SB and light physical activity had significant linear associations with cognition after adjusting for age, sex, wearing time, education level, body mass index, and living condition (SB: β-estimate, −0.21 [95% confidence intervals, −0.42 to −0.003]; light physical activity: β-estimate, 0.30 [95% confidence intervals, 0.02–0.58]). In within-family models, there were no significant linear associations between objectively measured PA and cognition.Discussion: Objectively measured light physical activity and SB are associated with cognition in Finnish twins in their seventies, but the associations were attributable to genetic and environmental selection.</p

Long-term leisure-time physical activity and other health habits as predictors of objectively monitored late-life physical activity - A 40-year twin study

Moderate-to-vigorous physical activity (MVPA) in old age is an important indicator of good health and functional capacity enabling independent living. In our prospective twin cohort study with 616 individuals we investigated whether long-term physical activity assessed three times, in 1975, 1982 and 1990 (mean age 48 years in 1990), and other self-reported health habits predict objectively measured MVPA measured with a hip-worn triaxial accelerometer (at least 10 hours per day for at least 4 days) 25 years later (mean age of 73 years). Low leisure-time physical activity at younger age, higher relative weight, smoking, low socioeconomic status, and health problems predicted low MVPA in old age in individual-based analyses (altogether explaining 20.3% of the variation in MVPA). However, quantitative trait modeling indicated that shared genetic factors explained 82% of the correlation between baseline and follow-up physical activity. Pairwise analyses within monozygotic twin pairs showed that only baseline smoking was a statistically significant predictor of later-life MVPA. The results imply that younger-age physical activity is associated with later-life MVPA, but shared genetic factors underlies this association. Of the other predictors mid-life smoking predicted less physical activity at older age independent of genetic factors

Genetic determinants of heel bone properties: genome-wide association meta-analysis and replication in the GEFOS/GENOMOS consortium

Quantitative ultrasound of the heel captures heel bone properties that independently predict fracture risk and, with bone mineral density (BMD) assessed by X-ray (DXA), may be convenient alternatives for evaluating osteoporosis and fracture risk. We performed a meta-analysis of genome-wide association (GWA) studies to assess the genetic determinants of heel broadband ultrasound attenuation (BUA; n = 14 260), velocity of sound (VOS; n = 15 514) and BMD (n = 4566) in 13 discovery cohorts. Independent replication involved seven cohorts with GWA data (in silico n = 11 452) and new genotyping in 15 cohorts (de novo n = 24 902). In combined random effects, meta-analysis of the discovery and replication cohorts, nine single nucleotide polymorphisms (SNPs) had genome-wide significant (P < 5 × 10(-8)) associations with heel bone properties. Alongside SNPs within or near previously identified osteoporosis susceptibility genes including ESR1 (6q25.1: rs4869739, rs3020331, rs2982552), SPTBN1 (2p16.2: rs11898505), RSPO3 (6q22.33: rs7741021), WNT16 (7q31.31: rs2908007), DKK1 (10q21.1: rs7902708) and GPATCH1 (19q13.11: rs10416265), we identified a new locus on chromosome 11q14.2 (rs597319 close to TMEM135, a gene recently linked to osteoblastogenesis and longevity) significantly associated with both BUA and VOS (P < 8.23 × 10(-14)). In meta-analyses involving 25 cohorts with up to 14 985 fracture cases, six of 10 SNPs associated with heel bone properties at P < 5 × 10(-6) also had the expected direction of association with any fracture (P < 0.05), including three SNPs with P < 0.005: 6q22.33 (rs7741021), 7q31.31 (rs2908007) and 10q21.1 (rs7902708). In conclusion, this GWA study reveals the effect of several genes common to central DXA-derived BMD and heel ultrasound/DXA measures and points to a new genetic locus with potential implications for better understanding of osteoporosis pathophysiology