Takuukorjaukset asuintalojen sisä- ja ulkopuolisissa korjauksissa

Tämän opinnäytetyön aiheena oli takuukorjaukset asuintalojen sisä- ja ulkopuolisissa korjauksissa. Työn tilaajayritys oli Consti Julkisivut Oy. Työn tavoitteena oli selvittää nykyisen takuuajan toimintamallin ongelma- ja kehityskohtia, ja luoda toimivan takuuprosessin ohjeistus. Tutkimustuloksien avulla yrityksen toimintamallia pystytään kehittämään systemaattisempaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan. Opinnäytetyö toteutettiin syventymällä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen, lainsäädäntöön sekä muihin lähdetiedostoihin. Kirjallisuusselvityksen pohjalta haastateltiin tilaajayrityksen toimihenkilöitä, jonka avulla pyrittiin selvittämään takuuajan ongelma- ja kehityskohtia, sekä saamaan ideoita ja mielipiteitä takuuajan toiminnan kehittämiseksi. Haastattelutuloksien pohjalta lähdettiin laatimaan ohjeistusta takuuajan toimintamallille. Tutkimustuloksena luotiin ohjeistus toimivalle takuuajalle, jossa keskityttiin niihin ongelma- ja kehityskohtiin, joita asiantuntijahaastatteluissa oli noussut esille. Lisäksi ohjeistuksessa keskityttiin asioihin, joiden avulla parannetaan kustannustehokkuutta ja projektinhallintaa takuuaikana. Työn suurin haaste oli toimintamallin kehittäminen, sillä haastateltavien mukaan, mitään suuria ongelmakohtia takuuajan toimintamallissa ei ole ollut.The subject of this Bachelor´s thesis was The Repair Work of Guaranteed Period. The client company was Consti Facades Ltd. The first objective of this thesis was to find out the problematics and development targets for the operation model of the guarantee period. The second objective was to create instructions for a workable operation model of the guarantee period. With the help of research results, the company is able to develop its operation model to a more cost-effective and systematic direction. The conduct of this bachelor´s thesis was to start with absorbing the relevant literature and the legislation and other sources of the subject. Based on the literature clearance, a couple of project managers of the client company were interviewed. The aim of these interviews was to figure out the problematics and development targets of the operation model in the company and also to get some ideas and opinions, which could be useful in the development work. The research results, based on expert interviews, created instructions to a workable operation model of the guarantee period. The instruction was focused on those problematics and points to develop, which interviewees pointed up during the interviews. The instruction was also focused on things, which are important, when the company is developing its operation model of the guarantee period to a more cost- effective and systematic direction. The biggest challenge of this thesis was the developing and improving the operation model of the company, because according the interviewees, they haven´t noticed any major problematics in the current operation model

Moving in Semantic Space in Prodromal and Very Early Alzheimer's Disease : A Characterisation of the Semantic Fluency Task

Tavoitteet. Semanttisen fluenssin tehtävää käytetään laajasti kliinisenä työkaluna varhaisen Alzheimerin taudin (AT) tutkimiseen. Ylempiä semanttisia kategorioita kuten eläimiä ja työkaluja on tutkittu laajasti, mutta kategorioiden sisälle ei aikaisemmissa tutkimuksissa ole menty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli syventyä semanttisen avaruuden alakategorioihin eläinkategorian sisällä sekä kuvailla varhaisten AT- ja aMCI-potilaiden (amnestic Mild Cognitive Impairment eli lievä kognitiivinen heikentyminen) suoriutumista semanttisen fluenssin eläintehtävässä verrattuna terveisiin verrokkeihin. Erityisesti tarkastelimme, heikentyykö varhaisessa AT:ssa semanttisen samankaltaisuuden erottelu, minkä on väitetty liittyvän varhaisen AT:n neuropatologiaan. Menetelmät. Semanttisessa eläinfluenssitehtävässä koehenkilöitä (42 kontrollia, 24 aMCI- ja 18 AT-potilasta) pyydettiin nimeämään mahdollisimman monta eläintä minuutissa. Tehtävässä nimetyt eläimet muodostivat tutkimuksessa käytetyn semanttisen avaruuden, jota mallinnettiin word2vec-vektoriavaruusmallin avulla. Moniulotteinen vektoriavaruus tiivistettiin t-SNE–dimensionredusointimallilla, jonka avulla jaoimme semanttisen eläinavaruuden kahdeksaan alakategoriaan. Semanttisessa avaruudessa liikkumista arvioitiin kaikkien sanojen, tuotettujen alakategorioiden, alakategoriasta toiseen vaihdosten ja alakategorioihin paluiden määrällä. Vaihdosten ja paluiden itsenäinen vaikutus eristettiin jakamalla ne koko sanojen määrällä. Muuttujien erottelukykyä ryhmien välillä arvioitiin multinomiaalisilla logistisilla regressiomalleilla. Tulokset ja johtopäätökset. Semanttinen avaruus jaettiin kahdeksaan alakategoriaan, ja löysimme eroja ryhmien välillä siinä miten semanttisessa avaruudessa liikuttiin. Tulokset eivät suoraan tukeneet sitä, että hyvin varhaisessa AT:ssa semanttisesti samankaltaisten asioiden prosessointi olisi heikentynyt. Emme myöskään löytäneet tukea aikaisemmalle tutkimustiedolle, jonka mukaan alakategorioiden määrä ja kontrolloidut vaihdokset tuovat lisäarvoa potilaiden luokittelemiseen sanamäärän lisäksi. Kontrolloitu alakategoriaan paluu taas oli merkitsevä AT-potilaiden luokittelussa, kun sanamäärä oli otettu huomioon. Tuloksemme tarjoavat lisätietoa siitä, miten varhaisessa vaiheessa olevat AT-potilaat liikkuvat semanttisessa avaruudessa semanttisessa eläin-fluenssitehtävässä, mikä voi tuoda lisähyötyä AT:n diagnosointiin. Lisäksi tämä tutkimus osoittaa, että semanttista avaruutta voidaan tarkastella myös alakategorioiden tasolla.Objectives. The semantic fluency task is a widely used clinical tool for diagnosing Alzheimer’s disease (AD). Performance differences between semantic categories such as animals versus tools have been widely studied, but in the present study, we examine finer-grained performance within the animal-category. We compare amnestic Mild Cognitive Impairment (aMCI) and very early AD patients with healthy controls to investigate whether the groups move in semantic space differently and examine whether the patient groups exhibit decline in discrimination of semantically similar objects, which is putatively a very early sign of AD. Methods. In the semantic fluency task, participants (42 healthy, 24 aMCI, 18 AD) named as many animals as they could within a minute. We condensed the semantic space using a dimensionality reduction algorithm (t-SNE) on the word2vec vector-model. Sub-categories were formed of the t-SNE result based on visual inspection. Moving in semantic space was estimated with the number of words, sub-categories, and switches and returns to sub-categories. Multinomial logistic regression models were used to predict the diagnostic group with these independent variables. Results and conclusions. We discovered eight meaningful sub-categories inside the animal-category and found differences between groups in how they utilised the semantic space. Our results did not provide direct support for decline in processing semantically similar objects in prodromal AD. In classifying the groups, only returning to sub-category provided additional information on top of the number of words produced. Our findings provide new perspectives on navigation in sub-category level fine-grained semantic space in the context of prodromal AD

Etelä-Suomen ensiharvennusmänniköt kuitu- ja energialähteenä

sidott

Valtakunnallisen Kriisipuhelimen toistuvaissoittajat : Soittamisen syyt ja koetut palvelutarpeet

Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena on ollut selvittää Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämään Valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen toistuvasti soittavien henkilöiden soiton syitä ja mahdollisia palvelutarpeita. Toistuvaissoittajalla tarkoitetaan tässä työssä henkilöä, joka soittaa Kriisipuhelimeen useammin kuin kahdesti kuukaudessa, usean kuukauden ajan. Kriisipuhelin on tarkoitettu kertaluonteiseksi avuksi kriisiä läpikäyville. Kuitenkin suuri osa soittajista on toistuvasti yhteydessä. Toistuvaissoittajat eivät soita kriisin vuoksi, vaan taustalla on monesti esimerkiksi halu kertoa kuulumisia. Usein jää epäselväksi, mitä soittajat tarvitsevat. Kriisipuhelin pystyy vastaamaan nykyisillä resursseillaan vain noin kolmannekseen puheluista. Koska toistuvaissoittajat soittavat puheluista huomattavan määrän, he saattavat estää esimerkiksi itsetuhoisen ihmisen mahdollisuuden päästä keskustelemaan. Aineisto koostuu kahdeksasta satunnaisesti valikoituneen toistuvaissoittajan litteroidusta puhelinhaastattelusta. Haastattelut on tehty Seinäjoen Kriisikeskuksella 3.11.2017 – 14.1.2018 välisenä aikana. Haastattelurunko mukaili Middletonin, Woodwardin, Gunnin, Bassiliosin ja Pirkisin (2016) toteuttaman tutkimuksen haastattelurunkoa. Opinnäytetyön tuloksia on tarkasteltu Middleton ym. (2016) tutkimuksen tuloksien rinnalla. Opinnäytetyö vahvisti niitä käsityksiä, joita Valtakunnalliseen Kriisipuhelimeen on vuosien kokemuksella syntynyt. Aiemman tutkimuksen sekä tämän työn haastattelujen pohjalta yksinäisyys ja mielenterveyden ongelmat sekä heikko sosiaalinen verkosto ovat tyypillisiä piirteitä toistuvaissoittajille. Ongelmat ovat jatkuneet pitkään, eivätkä soittajat odota tilanteeseensa muutosta. Kriisipuhelin vaikuttaa kannattelevan toistuvaissoittajia päivästä toiseen, mutta on epäselvää, minkälaista palvelua he haluavat tai tarvitsevat. Kriisipuhelinta ei ole tarkoitettu tarjoamaan jatkuvaa tukea, vaan periaatteina ovat kertaluonteinen apu ja kriisi keskustelun keskiössä.This thesis is a qualitative study which is aimed to study further frequent callers of The National Crisis Hotline. This hotline is provided by The Finnish Association for Mental Health. The purpose is to study why do frequent callers call and what kind of help they may need. In this thesis I refer to a caller as a frequent caller is he/she has called more than two times in a month during a course of several months. The purpose of The National Crisis Hotline is to serve as a temporary aid for people who are going through crisis. However majority of the callers call frequently. They are not in immediate crisis but seek to talk with someone about how they are feeling. Because they frequently call for years it has been unclear what kind of service do they want or need. The Crisis Hotline has limited resources and only minority of the calls can be answered. Frequent callers call so significantly much they may be blocking for example the calls from suicidal callers and thus prevent them from getting help. The research data consists of eight phone interviews from a randomly chosen frequent callers. The data has been gathered at the Crisis Center Mobile in Seinäjoki 3.11.2017 – 14.1.2018. The questions of the interview were impacted by questionnaire from the study of Middleton, Woodward, Gunn, Bassilios & Pirkis (2016). Results of this thesis are also viewed alongside of that study. This thesis verified the assumptions about frequent callers that has been made over the years in The National Crisis Hotline. Loneliness, mental health issues and inadequate social contacts are typical traits of frequent callers. Their situation has been consistent for years and they don’t seem to think it will change. The National Crisis Hotline helps them to cope in day to day basis, but it is unclear, what kind of help they want or need. The National Crisis Hotline is not meant to provide long-term support but works through principals of onetime assistance and focusing on the crisis

Kaksi tavoitetta, hybridi-identiteetti? : Tulkintoja hybridimallisen yhteiskunnallisen yrityksen organisaatioidentiteetistä

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä ja selittää hybridimallisen yhteiskunnallisen yrityksen eli hybridin organisaatioidentiteettiä. Tutkielmassa selvitetään, millaisia tulkintoja hybridin jäsenet tuottavat organisaation identiteetistä sekä millaisia merkityksiä liiketoiminnalliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet saavat identiteetin tulkinnoissa. Perustavana lähtökohtana oli, että hybridin jäsenet voivat tulkita organisaatioidentiteettiä useilla tavoilla ja jopa ristiriitaisesti. Teoreettinen viitekehys muodostui yhteiskunnallisten yritysten, organisaatioidentiteetin ja hybridien tutkimuksesta, ja tutkielmassa tarkennettiin myös hybridin käsitettä. Tutkielma oli teorialähtöinen laadullinen tapaustutkimus, jossa teoreettista kohdetta lähestyttiin Helsingin Diakonissalaitoksen konsernin jäsenten tulkitseman identiteetin kautta. Aineisto koostui 11 haastattelusta, jotka toteutettiin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiössä ja tytäryhtiö Hoiva Oy:ssä. Haastateltavana oli sekä esimiehiä että työntekijöitä. Keruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, ja aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin keinoin. Analyysin tuloksena muodostui kolme teemaa, joiden kautta jäsenet tulkitsivat konsernin identiteettiä. Nämä olivat organisatorinen, arvojen ja hybridi-identiteetti. Organisatorista identiteettiä tulkittiin rakenteiden, juridisten ominaisuuksien ja toimintaympäristön kautta. Keskeisiä merkityksiä saivat yleishyödyllisen säätiön ensisijaisuus suhteessa osakeyhtiöihin, konsernin monipuolisuus, palveluiden kannattavuus ja kilpailukyky sekä tytäryhtiön rooli rahoittajana. Arvojen identiteettiä tulkittiin konsernia yhdistävien arvojen, mission ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kautta. Näitä merkityksellistettiin kristillisenä arvopohjana, asiakkaan tai yksilön auttamisena, diakoniana ja hyvän tekemisenä. Hybridi-identiteettiä tulkittiin sektorirajojen ylittämisenä ja arvoketjujen rakentamisena. Jäsenet merkityksellistivät etenkin yhteistyötä, integrointia ja kehittämistä. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että konsernin identiteetti elää murrosvaihetta, joka haastaa jäsenet tulkitsemaan identiteettiä uudelleen etenkin rakenteiden, toimintaympäristön muutosten ja taloudellisten haasteiden myötä. Osa jäsenistä jopa tulkitsi, että konserni palautuisi tulevaisuudessa takaisin säätiöksi. Hybridin identiteettiä näyttäisi leimaavan jatkuva sopeutuminen ja muutos. Toisaalta sen arvojen ja mission tulkittiin yhdistävän hybridiä ja nämä nähtiin melko pysyvinä. Arvot ja missio kohdistuivat ensisijaisesti autettavaan yksilöön tai asiakkaaseen, mikä oli identiteetille olemuksellista. Arvoihin ja missioon myös samaistuttiin ja sitouduttiin vahvasti, ja myös tytäryhtiön jäsenet identifioituivat emoon ja sen tavoitteisiin. Liiketoiminnalliset tavoitteet koettiin osin ristiriitaisina suhteessa yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, joihin aineistoni perusteella sitouduttiin ensisijaisesti. Liiketoiminnallisiin tavoitteisiin sitouduttiin mutta rationaalisesti tai pakonsanelemana. Haasteita loivat myös identiteetin normatiivisten ja utilitarististen perusteiden yhteentörmäys, mikä näkyi etenkin arvojen identiteetin ja kahden muun kattoteeman välillä. Hybridin identiteetin toivottiin kehittyvän entistä yhtenäisemmäksi, mikä tarkoittaisi liiketoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan integroimista ja yhteistyötä. Myös verkostojen merkityksen toivottiin kasvavan. Hybridi-identiteetti oli kuitenkin aineiston perusteella yhä kehittymisvaiheessa ja sen edistäminen riippui siitä, miten tärkeäksi integroiminen tulkitaan liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kannalta

The Architecture of Aalto University's network services

Tutkimuksessa vertaillaan kahta erilaista arkkitehtuurimallia Aalto-yliopiston verkon rakenteeksi. Tavoitteena on löytää arkkitehtuurimallien eroavaisuuksien vaikutuksia verkkopalveluiden toteuttamiseen ja käyttäjän kokemaan palveluvalikoimaan. Verkon arkkitehtuuri vaikuttaa käyttäjän kokemaan palveluun erityisesti ongelmatilanteissa. Verkkopalveluiden pitäisi Aalto-yliopiston kaltaisessa tekniikan, talouden ja taiteen ylintä opetusta antavassa yliopistossa olla esimerkkinä muille. Tutkimuksessa on tarkoituksella valittu ääripään toteutusmallit. Ensimmäinen arkkitehtuurivaihtoehto on moderni operaattoriverkko. Siinä uusimmista tekniikoista otetaan kaikki irti ja tavoitteet on asetettu mahdollisimman korkealle. Toisessa mallissa verkon rakenne on mahdollisimman yksinkertainen, mutta kuitenkin varmistettu kaksinkertaisilla yhteyksillä. Laitteiden hinta on kohtuullinen ja verkko on helppo ymmärtää. Verkon toteuttamiseen on paljon vaihtoehtoja ja tämä tulee esiin tutkimukseen tehdyissä haastatteluissa. Eri asiantuntijoilta saa toisaalta hyvin samanlaisia ideoita ja toisaalta lähestymistavat ovat perinteisen varovaisia. Tutkimus toteutettiin kirjallisuus- ja haastattelututkimuksena. Haastateltaville lähetettiin kaaviokuva verkon rakenteesta, kampuksille menevistä yhteyksistä ja lista kysymyksistä etukäteen. Keskustelut olivat hyvin antoisia ja toivat uusia näkökulmia toteutusvaihtoehtoihin. Tutkimuksen perusteella hajautettu malli antaa paljon mahdollisuuksia. Monipuolisten ominaisuuksien tuomaa hyötyä on vaikea mitata ja verrata kustannuksiin. Keskitetyn mallin valinta ei aiheuta lisäkustannuksia, jos myöhemmin siirrytään hajautettuun malliin.This thesis compares two different models for Aalto University's network architecture. Their influence for producing network services and service portfolio that the users receive. Network architecture affects users' lives especially when there are problems in the network. Network services in a University giving the highest education of Arts, Economics and Technology should be as an example to others. In the study the models of network architecture were intentionally chosen to be in the opposite ends of the line. The first model describes modern operator network including all the latest technologies. The goal is set as high as it can be. The second model is as simple, affordable and easy to understand as possible. Still every connection to campuses has been protected with secondary connection. The equipment is relatively cheap and the network easy to comprehend. There are many alternatives to build a network like this. This comes up also in the inter views made for this study. Different experts give very similar answers and on the other hand the solutions are rather traditionally careful. The study was conducted as a documentation research and interviews. The interviewees were sent a document describing the network structure, network links to the campuses and a list of questions beforehand. The conversations were very interesting in useful and they gave many new ideas. The study shows that the architecture with distributed routing gives plenty of opportunities, but the benefits compared to the extra costs are not easy to prove. The architecture with centralized routing is path leads to the architecture of distributed routing if necessary and without extra cost

Variation in wood properties among five full-sib families of Norway spruce (Picea abies)

Genetic- and environmental variation and correlation patterns were characterized for modulus of elasticity (MOE), modulus of rupture (MOR) and related wood traits: latewood proportion, wood density, spiral grain, microfibril angle and lignin content in five full-sib families of Norway spruce. The families were evaluated on the basis of clearwood specimens from the juvenile -mature wood transition zone of 93 sampled trees at age 30 year from seed. Family-means varied significantly ($p$ < 0.05) for all wood traits studied except lignin content. MOE varied between 7.9–14.1 GPa among trees and 9.4–11.0 GPa among families. MOR varied between 47–87 MPa among trees and 61–71 MPa among families. Families remained significantly different in an analysis of specific MOE (MOE/density) and MOR (MOR/density). Hence, solely relying on wood density as a wood quality trait in tree breeding would not fully yield the potential genetic gain for MOE and MOR. Correlations between wood structural traits and specific MOE and MOR are presented and discussed.Variabilité des propriétés du bois pour cinq familles de pleins-frères d'épicéa commun (Picea abies). La variabilité génétique et environnementale pour le module d'élasticité (MOE), le module de rupture (MOR) et certaines autres propriétés de base du bois (proportion de bois final, densité du bois, angle du fil, angle des microfibrilles et teneur en lignine) ont été étudiées au sein de cinq familles de pleins-frères d'épicéa commun ainsi que la liaison entre caractères. L'analyse a été réalisée à partir d'échantillons sans défaut issus de la zone de transition entre bois juvenile et bois mature de 93 arbres âgés de 30 ans (depuis la graine). Des différences significatives ($p$ < 0.05) entre familles ont été observées pour tous les caractères sauf pour la teneur en lignine. Les valeurs de MOE variaient entre 7.9–14.1 GPa entre arbres et entre 9.4–11.0 GPa entre familles. Pour MOR, ces valeurs s'échelonnaient entre 47–87 MPa entre arbres et entre 61–71 MPa entre familles. Les différences entre familles pour MOE et MOR sont restées significatives après normalisation pour la densité du bois. Il est noté que l'utilisation seule de la densité du bois comme critère de sélection ne permettrait pas d'obtenir les gains génétiques potentiels escomptés d'une sélection directe pour MOE et MOR. Les corrélations entre propriétés de base du bois et les valeurs normalisées de MOE et MOR sont présentées et discutées

Moving in Semantic Space in Prodromal and Very Early Alzheimer's Disease : An Item-Level Characterization of the Semantic Fluency Task

The semantic fluency task is a widely used clinical tool in the diagnostic process of Alzheimer's disease. The task requires efficient mapping of the semantic space to produce as many items as possible within a semantic category. We examined whether healthy volunteers (n = 42) and patients with early Alzheimer's disease (24 diagnosed with amnestic Mild Cognitive Impairment and 18 with early Alzheimer's dementia) take advantage of and travel in the semantic space differently. With focus on the animal fluency task, we sought to emulate the detailed structure of the multidimensional semantic space by utilizing word2vec-method from the natural language processing domain. To render the resulting multidimensional semantic space visually comprehensible, we applied a dimensionality reduction algorithm (t-SNE), which enabled a straightforward division of the semantic space into sub-categories. Moving in semantic space was quantified with the number of items created, sub-categories visited, and switches and returns to these sub-categories. Multinomial logistic regression models were used to predict the diagnostic group with these independent variables. We found that returning to a sub-category provided additional information, besides the number of words produced in the task, to differentiate patients with Alzheimer's dementia from both amnestic Mild Cognitive Impairment patients and healthy controls. The results suggest that the frequency of returning to a sub-category may serve as an additional aid for clinicians in diagnosing early Alzheimer's disease. Moreover, our results imply that the combination of word2vec and subsequent t-SNE-visualization may offer a valuable tool for examining the semantic space and its sub-categories.Peer reviewe