Identifying the inheritable component of human thymic T cell repertoire generation in monozygous twins

We have analyzed T cell receptor repertoires in a unique set of thymus samples from a pair of monozygotic twins. While genetics affect the V(D)J rearrangement and generation of junctional sequences, the thymic selections seem largely stochastic and import no detectable inheritable effect at clonal level.Non peer reviewe

Visuaalisten ilmaisujen muoto, muodostustapa ja diegeettisyys japanilaisessa animaatiossa : tapaus Kareshi kanojo no jijõ

Kullakin esittelemistäni jäsentelytavoista on omat erityiset piirteensä, ja niitä tarkastelemalla voidaan analysoida teoksen ilmaisun eri aspekteja ja tapoja, joilla niitä on hyödynnetty välittämään joko erilaisia teoksen sisällön elementtejä tai esteettisiä vaikutelmia. Esittämäni kategoriat ovat sumeita ja monilta osin niiden keinot ja funktiot sulautuvat toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa mitä moninaisimmilla tavoilla, erityisesti niillä tarkoituksellisesti kokeilevissa teoksissa kuten Kare Kano. 6.1 Muoto Ilmaisun muoto käsittää ne tavat, joilla ilmaisujatkumoa on manipuloitu ilmaisun tuottamiseksi: se sisältää merkin omaan olemukseen liittyvät esteettiset piirteet. Kun tutkitaan merkin muotoa, tutkitaan kuinka ilmaisun fyysiseen olemukseen liittyvät piirteet muodostavat vaikutelmia tai merkityksiä. Kare Kanon tyyliä hallitsee geneerinen animeilmaisu, ja suurin osa tyylillisestä vaihtelusta tapahtuu manga- ja animekerronnan enemmän tai vähemmän vakiintuneiden säännönmukaisuuksien puitteissa. Tyylistä havaitaan, että sarja usein pyrkii enemmänkin simuloimaan ja kehittelemään shōjo-mangan ilmaisukeinoja kuin luomaan täysin originaaleja tyyliratkaisuja. Materiaalisuuden puolella nähdään enemmän innovaatiota, ja sarjassa käytettyjen ilmaisujen tuottamiseen on käytetty useita erilaisia kuvan tuottamisen keinoja. Erilaiset materiaaliset efektit ovat usein keskeisessä osassa sarjan ilmeessä; tässä nähtäneen Japanin esteettiseen perinteeseen kuuluva taideteoksen materiaalisten aspektien kunnioitus. Ajoittain Kare Kanossa käytetyt keinot menevät itsetietoisuuden, ironian ja jopa subversiivisuuden puolelle. Sarjan edetessä sille alkaa vakiintua tietynlainen kevyesti koodattu ilmaisujen repertuaari ja konventioita, joiden perusteella eri ilmaisuja tyypillisesti käytetään, mutta keinojen variointi ja yhdistely pitää ilmaisun verrattain tuoreena. Eksplisiittistä materiaalisuutta käytetään rikkomaan diegeettistä illuusiota niin, että katsoja herää tiedostamaan esityksen toteutustavan ja nauttimaan materiaalien omista esteettisistä ominaisuuksista. Parhaimmillaan hienovaraisesti käytettynä tämä kokemus sulautuu saumattomasti ilmaisun varsinaisiin denotaatioihin ja konnotaatioihin, muodostaen niiden kanssa tasapainoisen kokonaisuuden. 6.2 Muodostustapa Kun tutkitaan merkin muodostustapaa, tutkitaan keinoja, joilla ilmaisu on korreloitu sisältöön, tapoja, joilla näitä eri keinoja on käytetty eri tilanteissa sekä niiden vahvuuksia ja heikkouksia viestittäessä eri tyyppisiä sisältöjä. Keskeisin akseli on esittävyyden ja ei-esittävyyden vaihtelu, jota Econ typologia laajentaa ja hienovaraistaa. Difficilis-merkkien tyypillisin käyttötarkoitus on viestiä diegeettisiä asioita: hahmojen toimintaa ja reaktioita sekä miljöön fyysisiä ja jossain määrin myös affektiivisia ominaisuuksia. Facilis-ilmaisuilla puolestaan viestitään tyypillisesti abstrakteja ja symbolisia asioita. Esittävyys korreloi osittain muodon kanssa niin, että vahvan materiaalisuuden tai hyvin ekspressiivisen tyylin koetaan heikentävän esittävyyttä. Kare Kanossa käytetään hyvin laajaa skaalaa erilaisia esittämisen keinoja, mikä vaatii katsojaa vaihtelemaan ja uudelleenarvioimaan tulkinnallisia strategioitaan. Yleisesti ottaen sarjassa nähdään kuitenkin taipumus suosia konventionaalisia (facilis-) ilmaisuja tai toisaalta esittävyyden ja konventionaalisuuden raja-aluetta. Yksittäiset kuvat tai tyylittelykeinot ammennetaan usein lähes suoraan geneeristen manga- ja animeilmaisujen varastosta. Kare Kanossa innovaatio toteutuu paljolti ilmaisujen rinnastuksessa, syntagmaattisella tasolla. Kare Kanon esittäminen siis lähestyy kielellistä tapaa tuottaa merkityksiä valmiiden ilmaisujen rinnastuksista enemmänkin kuin esittävää tapaa, jossa ilmaisut tulkitaan havainnon prosessien kautta. Jotkin konventionalisoituneimmat merkit voivat jopa muodostaa toisten ilmaisujen kanssa piktogrammien kaltaisia “yhdistelmämerkkejä”. Tässä kenties nähdään Japanin kirjoitusjärjestelmän vaikutus manga- ja animeilmaisuun. Kare Kanossa käytetään myös paljon keinoja, jotka pyrkivät rikkomaan esittävyyden ja ei-esittävyyden rajapintaa ja tuomaan esittävät ilmaisut konventioiden alaisuuteen, vapaasta kehittelystä säännönmukaisuuksien alle, havainnon simuloinnista kulttuurisesti määritettyjen skeemojen alle. Tämä toteutuu tyylittelyn avulla niin, että johonkin esittävään ilmaisuun yhdistetään abstrakti sisältö, ja toiston tai muun säännönmukaisuuden kautta luodaan niiden välille alustava konventio. 6.3. Diegeettisyys IIlmaisun diegeettisyys määrittää sen suhdetta kerrontaan: tukeutuuko se todellisen maailman tulkintaa ja jäsentelyä myötäileviin prosesseihin vai abstraktimpiin ilmaisukeinoihin, tai onko se jopa kokonaan juonen ulkopuolinen, kerrontaa kontekstoiva ja jäsentävä elementti; näin tarkasteltuna diegeettinen ilmaisu on esittämistä ja semidiegeettinen kertomista. Ekstradiegeettisyys puolestaan muistuttaa kerronnan vastinetta muodolle sikäli, että se kuvaa ilmaisun niitä elementtejä, jotka eivät sisälly sen denotatiiviseen sisältöön, mutta ovat välttämättömiä joidenkin narratiivisen rakenteiden muodostumiselle. Koska diegeettiset merkit (jo määritelmällisestikin) esittävät tarinan maailman konkreettisia asioita, on selvää, että juonen tapahtumien edistäminen tapahtuu enimmäkseen niiden kautta: ne esittävät hahmoja, tapahtumia ja miljöötä. Semidiegeettiset ilmaisut puolestaan viittaavat narratiiviseen sisältöönsä epäsuorasti ja viestivät juoneen liittyviä abstrakteja asioita, kuten hahmojen psykologiaan tai subjektiuteen liittyviä asioita tai muita sellaisia sisältöjä, joiden esittävä toistaminen valitulla medialla olisi vaikeaa tai mahdotonta. Epäsuoruus tekee merkeistä moniselitteisempiä, mikä “virittää” ne toimimaan erilaisilla metaforisilla ja symbolisilla tavoilla. Ekstradiegeettiset ilmaisut taas toimivat puhtaasti kerrontaa kehystävinä ja jäsentävinä elementteinä. Kare Kanon kerronnalle on tyypillistä nimenomaan semidiegeettisten ilmaisujen suuri määrä. Sarja on romanttinen komedia, joten tunteiden ja ihmissuhteiden tapaiset abstraktit asiat ovat siinä hyvin keskeisiä, eikä sarjaa tehtäessä ilmeisestikään ole haluttu rajoittaa kerronnan mahdollisuuksia niihin elementteihin, joilla olisi fyysinen vastine tosimaailmassa. Sarjan ekstradiegeettinen kehystys tukee sen kokeellista linjaa sisältämällä itse joitain epäkonventionaalisia esitystapoja. This study concerns the different ways that meaning can be formulated in visual signs and texts in animation, particularily in Japanese animation (anime). I examine three basic aspects of signs: 1. the stylistic and material qualities of the sign expressions themselves, regardless of the possible denotative contents assigned to them (form) ; 2. the relationship between the expression and the content of a sign, particularily the axis of representationality as seen through the typology of sign formation by Umberto Eco in his Theory of Semiotics (formulation) and 3. the relationship between a sign and the narrative context within which it is placed, or its ’diegetic’ status as the concept is used in theories of cinematic narration (diegeticity). I study the ways that these aspects participate in the formation of meaning or affect the interpretation of the perceived content of the signs. I apply this theoretical framework to the Japanese animation series His and Her Circumstances (Kareshi kanojo no jijō, abbreviated as ’Kare Kano’ ), which is known for its extravagant narrative style and frequent use of expressive devices borrowed from japanese comics (manga). This study demonstrates that the different qualities of the expressions are used to communicate either aspects of the plot (such as actions or events, qualities of the characters or the concrete or abstract aspects of the milieu) or function as syntactic or narrative devices. The usage of these qualities can be shown to refl ect aspects of Japanese culture; particularily artistic traditions and some social concepts. Form in Kare Kano reflects on the other hand the strongly conventional styles of anime and manga or, when the material qualities of the expressions are emphasized, the subjectivity of the presented images. In formulation, representational images generally present concrete aspects of the plot, such as characters, actions and milieu. Nonrepresentational images are often used to communicate abstractions like the characters’ emotional or psychological states. A range of stylizations are used to communicate social and psychological phenomena, including some that are specific to the Japanese culture, such as the division between the public face (taemae) and the private feelings (honne). Many of the nonrepresentative signs have their origin in the symbolic vocabulary of manga. The progress of the plot is upheld through diegetic imagery, with extradiegetic expressions performing mostly syntactic functions. It was interesting to note the wide range of expressions that challenge this division by referring to diegetic elements of the story with signs that are themselves unquestionably nondiegetic: I have called this category of signs ’semidiegetic’. Their relationship with the narration can be formulated in several different ways that suggest subtly different interpretations of the signs. Overall, they compose of a rich array of symbolic and metaphoric narrative devices

Den gömda skatten i Gammelstadsforsen : Kulturarvets betydelse i debatten 2014–2017 om dammen vid Gammelstadsforsen i Helsingfors

Avhandlingen handlar om en offentlig debatt om den gamla dammen vid Gammelstadsforsen. Debatten pågick mellan åren 2014 och 2017. Den började oktober 2014 då stadsfullmäktigeledamoten och De Grönas partimedlem Jukka Relander förde fram sin motion om utredning om möjligheten att riva dammen vid Gammelstadsforsen till Helsingfors stadsförvaltning. I denna avhandling granskas hur debatten definierar kulturarvet av dammen vid Gammelstadsforsen. Därtill undersöker jag hur historiska argument används i debatten och vilka övriga värden dammen och området innehar. I avhandlingen granskas både det kommunalpolitiska perspektivet och det offentliga perspektivet. Analysen genomförs med hjälp av kvalitativ innehållsanalys, och materialet delas upp i olika kategorier: insändarmaterial, nyhetsmaterial och kommunalpolitiskt material. Inom varje kategori söker jag efter likadana och olika argument som stöder eller ställer sig emot dammens rivning. I nyhetsmaterialet målas en väldigt stark tudelning mellan naturen och kulturen. De anses vara som motsatt och upphävande till varandra. Formuleringar som ”Natur står mot kultur” skapar en uppfattning att både naturvärde och kulturvärde kan inte uppfyllas i samma ändamål. Med tanke på debattens resultat, att avlysa Relanders motion och bevara dammen, kan man dra en slutsats att det industriella kulturarvet anses som mer värdefullt inom Helsingfors stadsförvaltning än att förbättra ekosystemet i Gammelstadsforsen. Däremot är det tydligt att en långsam förändring i inställningar har börjat synas och numera värdesätts friströmmande vattendrag högre än dammiljöer i och med att det finns ett aktivt kollektiv som fortfarande försöker föra dammens rivningsprocess vidare (2018).   Vattenkraften har spelat en viktig roll i Finlands utveckling och vattenkraftsmiljöer anses vara betydande kulturmiljöer i Finland. Trots detta har man börjat ifrågasätta nyttan av vattenkraftsanläggningar och dryfta deras inverkan på miljön. På grund av de negativa effekter som vattenkraften och dammiljöer orsakar i naturen, har dammrivningar och vattendragsupprustningar blivit till ett globalt fenomen

Älypakkaukset

Tämän opinnäytetyön tavoite on selvittää älypakkausten tämänhetkinen tilanne Suomessa ja niiden tulevaisuus. Työssä käydään myös läpi pakkauslainsäädäntöä ja pakkausten ominaisuuksia. Teknologian kehittyessä tuotteilta ja palveluilta vaaditaan aiempaa enemmän, ja osa tuotteista onkin jo yhteydessä internettiin eli nykykielellä älyyn. Työn teoriaosuus koostuu pakkauslainsäädännöstä, pakkauksen tunnistusmenetelmistä, pakkausten ominaisuuksia käsittelevistä osiosta sekä älypakkauksista. Pakkauslainsäädäntö-osio koostuu pakkausmateriaaleista, pakkausmerkinnöistä sekä pakkausjäteasetuksesta. Työssä tutkittiin pakkauksia käsitteleviä artikkeleita ja internetlähteitä. Pakkauksen tunnistusmenetelmistä kerrotaan yleisesti sekä selvitetään yleisimmät käytössä olevat tunnisteet, joita ovat viivakoodit, QR-koodit sekä RFID-tunnisteet. Pakkaussuunnittelu ja ekologisuus kuvataan myös lyhyesti. Tutkimusmenetelminä käytettiin internetlähteiden tulkintaa ja vertailua pakkauksista ja älypakkauksista sekä niiden ominaisuuksista. Tutkimus perustuu täysin internetlähteisiin, joten sen luotettavuus on niihin perustuva.The objective of this bachelor’s thesis is to define both the current status and the future of smart packaging in Finland. The thesis also considers the legislation and features of packaging. As technology gets more advanced, the quality requirements of products and services get higher and for this reason most of the products are already connected to Internet. The theory part of the thesis consists of the legislation of packaging, the identification methods of a package, a part that considers the features of packages and smart packaging. The legislation of packaging part consists of packaging materials, markings and Finnish package waste decree. While making the thesis, articles and Internet sources that consider the packages were studied. The identification methods of a package are discussed in general. Also, the most common identifiers, such as barcode, QR code and RFID, are explained. The package design and ecology are also considered. The research is fully based on Internet sources, so its reliability rests on them. The methods of research were comparing the internet sources from packaging to smart packaging

Aesthetics of Popular Culture as Environmental Aesthetics

Philosophical aesthetics, like many other academic fields, has in recent years been invigorated by the study of environmental questions and popular culture. Meanwhile, environmental aesthetics has become an independent field in its own right, separate from the philosophy of art, which has traditionally dominated the field of aesthetics. In popular aesthetics, however, the search for identity and the separation from high art and its philosophy are still far from complete. One way to break away from this restrictive relationship is to look for a new point of reference. A new liberating ally of popular aesthetics seems to be found precisely in environmental aesthetics, which came into its own earlier

Tulosjohtaminen ja hallintotuomareiden riippumattomuus

Tutkielman tarkoituksena on tutkia, tulosjohtamisen vaikuttamista hallintotuomareiden riippumattomuu-teen. Niin tuomioistuimilla kuin tuomareilla on Suomen perustuslaissa turvattu asema muista valtiollisista vallankäyttäjistä. Tuomarien aseman tarkastelu on rajattu käsittelemään hallintotuomaria eli tuomaria joka toimii tuomioistuimessa, jossa lainkäyttö kohdistuu hallintolainkäyttöasioihin ja julkisoikeudellisiin suh-teisiin. Tutkimuksessa avataan tuomioistuimen riippumattomuuden käsitettä. Mitä se tarkoittaa rakenteellisesti ja sisäisesti sekä miten lainsäädännössä asiasta säädetään. Tarkoituksena on selvittää niin tuomioistuimen kuin yksittäisen tuomarin riippumattomuuden tarkoitus. Analysoinnissa on käytetty apuna lainsäädäntöä, virallislähteitä, kotimaista kirjallisuutta sekä jonkin verran myös Euroopan unionin virallislähteitä. Kun riippumattomuuden käsite on selvillä, päästään käsittelemään tulosjohtamisen vaikutusta tuomareiden riippumattomaan asemaan. Tässä pääasiallisena aineistona on käytetty hallintotuomareille suoritettu kyse-ly, jossa pyrittiin kartoittamaan tuomarikunnan mielipidettä siitä loukkaako tulosjohtaminen heidän riip-pumatonta asemaa. Tutkimuksen lähestymistapa on lainopillinen. Tutkimuksen perustana on perustuslain 3.3 §, jossa säädetään riippumattomuudesta ja sitä työssä analysoidaan laajasti. Tutkimuksesta lisäksi ilmenee se, ettei riippumattomuuden käsite ole itsessään yksinkertainen. Tulosjohtamisen voidaan katsoa sopivan hallintotuomioistuimiin niin teorian kuin tehdyn kyselynkin pohjalta. Hallintotuomareiden pääasiallinen kanta asiaan oli, että tulosjohtamisen kautta asetetut tavoitteet ovat määrällisiä eivätkä ne loukkaa tuomarin riippumattomuuden ydintä eli yksittäisen lainkäyttöasian ratkaisua sillä tavoin, että ne puuttuisivat ratkaisun sisältöön. Ongelmina nähtiin kuitenkin laadun laske-minen, joka on osa kokonaisvaltaista tuloksellisuutta sekä tuomareiden nimitys, jonka kautta tuomarin riippumattomuus voi vaarantua.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Lifecycle of guide dogs and forming interspecies networks

Tutkielmassa käydään läpi opaskoiran elinkaaren eri vaiheet. Tutkielmassa tarkastellaan, miten koiranpennuista tulee opaskoiria, opaskoiria työssä ja mitä opaskoiran työ tarjoaa ihmisille. Tutkielmassa samalla mietitään sitä, miten opaskoira nähdään eri vaiheissa koiran elämää eli nähdäänkö opaskoira perheenjäsenenä, yhteistyökumppanina vai apuvälineenä. Tutkielma esittelee etnografisen materiaalin lisäksi yleisesti koiran ja opaskoiran historiaa ja ihmis- eläin- antropologian teorioita kuten ajatuksia villieläimistä, domestikaatiosta ja siitä, miten koirasta tulee lemmikki. Tarkemmin tarkastellaan ajatuksia luottamuksesta ja alistamisesta sekä sosiaalisen sopimuksen ajatuksesta ihmisen ja eläimen välillä. Tärkeimmiksi ajatuksiksi nousivat yhdessä oleminen, yhdeksi tuleminen ja sukulaisuusteoriasta käsite yhteinen oleminen sekä vaihtoteoriasta ajatus erottamattomasta omaisuudesta. Tutkielma tarkastelee myös, kuinka lajien, ihmisen ja koiran, väliset verkostot muodostuvat ja miten niitä ylläpidetään. Opaskoira tutkimus sijoittuu Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Työ perustuu etnografiseen aineistoon, joka on kerätty tekemällä haastatteluja opaskoira- ja työkoira-aiheen ympäriltä ja osallistuvalla havainnoinnilla Opaskoirakoululla, pentutreeneissä ja kouluttajien työpäiviä seuraamalla. Ajallisesti tutkielma sijoittuu keväälle 2017. Haastattelut ovat semi-strukturoituja, ja niitä on yhteensä 12 kappaletta. Lisäksi on haastateltu ja seurattu yhtä huume- ja asekoiran kouluttajan koirien harjoittelukertaa. Lisämateriaalina on käytetty Opaskoira-vuosijulkaisuja kymmenen vuoden ajalta ja muuta opaskoira-aiheeseen liittyvää kirjallisuutta internetistä ja koiralehdistä. Tutkimusaineiston perusteella on huomattu, että opaskoirilla on elämänsä aikana monta eri perhettä ja ihmistä osana koiran elämää. Opaskoira ei ole lemmikki aktiivisen pentuvaiheen, koulutuksen ja työuransa aikana, vaan saa lemmikki statuksen vasta eläkkeelle jäädessään. Opaskoira nähdään usein perheenjäsenenä ja elämänkumppanina. Lisäksi opaskoira on apuväline, mutta tämä ei korostu niin, että koira olisi objekti, vaan koira on aktiivinen toimija. Opaskoiraa ei voi nähdä yhdessä roolissa, vaan koira on näitä kaikkia läpi opaskoiran elämän: perheenjäsen, kumppani ja apuväline. Opaskoira antaa käyttäjälle paljon enemmän kuin vain pelkän liikkuvuuden. Opaskoira toimii seurana ja on sosiaalinen tekijä, joka mahdollistaa liikkumisen milloin tahansa opaskoiran käyttäjä haluaa liikkua. Opaskoira luo sosiaalisia suhteita eri ihmisten välille johtuen opaskoiran eri elämänvaiheista ja koulutuksen luonteesta. Opaskoiran on huomattu poistavan näkövammaisuuden stigmaa ja tekee opaskoiran käyttäjästä helpommin lähestyttävän, mikäli opaskoiran käyttöä verrataan näkövammaisen valkoisen kepin käyttöön. Koirien työtä ei voitu tässä tutkielmassa selkeästi määritellä, koska eri ihmiset kokivat työn määritelmän eri tavalla. Tutkimuksesta selviää, että vaikka opaskoira on objekti eli apuväline, tämä ei ole välttämättä negatiivinen ongelma. Itse asiassa apuvälineenä opaskoiran on mahdollista olla osa elämän kaikkia eri vaiheita. Selvää on, että kukaan ei puhu opaskoirista pelkästään objektina, esineenä, vaan ne ovat eläviä olentoja, jotka tekevät työtä oppaana ja ovat kumppanina läpi elämän.This thesis examines the guide dog topic by looking into different phases of the guide dog in its lifecycle, phases such as how the dog puppies become guide dogs, how guide dogs work and what the guide dog’s work offers. This thesis also questions how the guide dog is seen in different phases of its lifecycle: is it seen as a part of the family, as a family member, a work partner or as an aid tool. This thesis has ethnographic fieldwork material but also general history of the dog, guide dogs, and human-animal anthropology theories from wild animals to domestication and the dog becoming a pet. Theories that are used include the ideas of trust and domination, the idea of a social contract between humans and animals. Crucial ideas that are used are ‘becoming with’, ‘being with’ and from kinship the ‘mutuality of being’ and from exchange theory the idea of ‘inalienable possessions’. This thesis will look into how interspecies networks are formed between the guide dog and the people participating in its life. The ethnographic research and fieldwork are based in Finland, the capital area of Helsinki and the surrounding cities of Vantaa and Espoo. The ethnographic material has been collected with interviews and participant observation in the Guide Dog School and puppy training classes during Spring 2017. Interviews are semi-structured and in total 12 interviews were done. The participant observation was done in the Guide Dog School, including the puppy training classes and observing the trainers’ workdays with the trained dogs. Additional material was gathered in the penitentiary setting where a drug and gun dog trainer practiced finding different substances with his working dog. Other material has been gathered from “Opaskoira” (Guide Dog) yearly publications and from other animal and dog magazines and internet sources. The gathered ethnographic material in this thesis indicates that guide dogs are a part of many families during their lives and get to know many different people. The guide dogs are not identified as a pet during the puppy period, training period or working period. Only at retirement can a guide dog be treated and identified as a pet. The guide dogs are seen as a family member and as a companion. In addition to the previously mentioned roles the guide dogs are also an aid tool, but they are not treated as an object; instead guide dogs have a more active role than a mere object might have. A guide dog is not seen as having only one role, instead these different roles blend together making the guide to have these all roles. The guide dog, through its work, gives out much more than just the ability to move to its user, the guide dog is a companion through life and is a builder of social relationships between different people. Interspecies networks are formed and built due to the nature of the training of the guide dog and its work and its lifecycle. A positive side-effect of the guide dog is that it removes or lessens the stigma of being vision impaired compared to using only the white stick. Defining the dog’s work is difficult as different people defined and experienced the meaning of work differently. The guide dog being an object is not a negative issue as being seen as an object, an aid tool, allows the dog to participate in every aspect of life of the vision impaired person. It is very clear that no one speaks about the guide dogs as if they are cold objects, instead they are warm, living animals that work as guides and are companions through life. Most importantly, guide dogs are trained and worked with in a way that suits the ideas of active engagement, being and becoming with

Ekologisuus ja kuluttajakäyttäytyminen luonnonkosmetiikkaa ostettaessa

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, mitä opiskelijat ja kosmetiikka-alan asiantuntijat ajattelevat luonnonkosmetiikasta, mistä he ostavat sitä, millaisia kokemuksia heillä on siitä ja mitkä seikat vaikuttavat siihen, että he ostavat sitä. Työ tehtiin toimeksiantona Rohdos-Ala Oy:lle keväällä 2015. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja se lähettiin sähköpostin välityksellä Metropolian E-lomaketta käyttäen. Aineistona käytetään kuluttajakäyttäytymiseen, eettiseen kuluttamiseen, ekologisuuteen ja kosmetiikkaan liittyvää kirjallisuutta, internettiä ja lehtiartikkeleita. Tutkimuksen perusteella voitiin todeta se, että luonnonkosmetiikka jakaa paljon mielipiteitä. Joillekin se sopi todella hyvin ja he olivat saaneet paljon tuloksia aikaiseksi, ja toisilla taas oli aivan päinvastaisia kokemuksia. Luonnonkosmetiikkaan ei luoteta niin paljon kuin tavalliseen synteettiseen kosmetiikkaan. Myös koettiin, että raaka-aineet eivät vaikuttaneet yhtä hyvin luonnonkosmetiikassa kuin tavallisessa kosmetiikassa. Johtopäätöksenä on, että valmistajan ja myyjän on hyvä kertoa selkeästi luonnonkosmetiikan raaka-aineet ja mahdolliset sertifikaatit ja kiinnittää huomiota tuotteen ekologisuuden esille tuomiseen. Luonnonkosmetiikan jakaessa paljon mielipiteitä olisi hyvä myös jakaa uusille asiakkaille testimahdollisuutta tuotteista, jotta heidän on helpompi tehdä ostospäätöksensäThe purpose of this study was to identify what students and expertise in beauty industry think about organic cosmetics, where they buy it and what kind of experiences they have as well as what factors impact the purchase decision. The study was commissioned by Rohdos Ala Ltd which is a wholesaler of beauty and cosmetics brands in Finland. The company is launching a new purely organic cosmetic brand and also another product line which was natural cosmetics. Thus, the company wanted to know what the markets in organic cosmetics are at the moment. The study method was quantitative research and data was gathered with the aid of a questionnaire. Altogether 118 people answered the questionnaire. The questionnaire was sent to Metropolia University students and representatives of the cosmetics sector by e-mail by using a Metropolia E-form. The result of the questionnaire revealed that organic cosmetics divided the opinions of the respondents. Some respondents claimed that the products suit them really well and they had got really good results by using them when others stated it hadn’t had any impact on their skin. Also respondents were not sure whether they could trust organic cosmetics as much as they can trust synthetic cosmetics. Based on the results, it would be recommendable for Rohdos-Ala Ltc, when marketing their new products, to clearly mark the ingredients used in the products and mention any certificates the products may have. Also, ecology should be underlined. Moreover, giving out some samples of the products allows the customers to try out the products themselves and make the purchase decision if they like the product