Kunnallisneuvo Fredrik Wilhelm Grönqvist : keisarinajan helsinkiläinen yrittäjä

Tarkastelen tutkimuksessani Suomen keisarinajan yrittäjän ja yhteiskunnallisen vaikuttajan kunnallisneuvos Fredrik Wilhelm Grönqvistin (1838–1912) elämänkaarta, yrittäjyyttä sekä toimintaa. Vastaan kysymyksiin, miksi hän oli merkittävä toimija Helsingin ja sen liike-elämän kehitystarinassa kohti eurooppalaistuvaa maan pääkaupunkia. Kohteestani ei ole julkaistu tutkimusta tai elämäkertaa. Kaupunkien teollistumiskauden uusia porvareita on tutkittu vähän, joten työni täydentää kuvaa Suomen talouselämän kehityksestä. F.W. Grönqvist oli aikanaan tunnettu julkisuuden henkilö, joka kartutti huomattavan omaisuuden. Työssäni tukeuduin monipuoliseen tutkimuskirjallisuuteen, lehdistöaineistoon sekä arkistolähteisiin. F.W. Grönqvistin sekä kaupunkien uuden porvariston uuden yritystoiminnan mahdollistivat yrittäjien omat kyvyt, Venäjän ja Suomen uusi liberaali talouspolitiikka sekä kasvun tuomat uudet liiketoimintamahdollisuudet. Kunnallisneuvos F.W. Grönqvistin yritystoiminnan motiivina oli parantaa omaa taloudellista ja yhteiskunnallista asemaansa. Yli ammatti- ja yhteiskuntarajojen syntyneiden suhdeverkostojen tukemana hän pääsi etenemään kaupungin liike-elämässä sekä nousemaan sosiaalisesti käsityöläisestä uuden porvariston edustajaksi. Liike-elämässä verkostojen merkitys korostui 1800-luvun lopulla. Haasteena oli pääomien puute ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyi finanssialan kehittymättömyyden vuoksi suuri taloudellinen riski. Tehtailija F.W. Grönqvist siirtyi 1870-luvun vaihteessa pääomavaltaisesta metalli- ja ajoneuvoteollisuudesta hyvinvointi- ja palveluelinkeinojen harjoittajaksi. Rouvasväen kylpylä, puhtaan veden jakelupalvelu ja uusi pesulalaitos edistivät naisten hyvinvointia sekä helpottivat kotityötä. Hygienia, puhtaus ja vastuu omasta hyvinvoinnista koroistuvat porvarillisen elämänpiirin omakuvassa. Valtion 1880-luvulla myöntämät suuret rakennuslainat mahdollistivat Grönqvistin siirtymisen rakennuttajaksi ja Grönqvistin kivitalon sekä hotelli Kämpin rakennuttamisen Pohjoisesplanadille. F.W. halusi eurooppalaisten esikuvien mukaan luoda Helsinkiin uutta kaupunkikulttuuria sekä luoda uutta julkista kaupunkitilaa. Hän edisti myös toiminnallaan aikakauden startup-yritysten kuten sähkö- ja puhelinliiketoiminnan kehittämistä. Suhdanteiden heiketessä ja poliittisen ilmapiirin kiristyessä hän palasi 1890-luvulla takaisin teollisuudenharjoittajaksi. Hän hankki vientivetoisen Sanduddin tapettitehtaan sekä rakennusaineteollisuuden yrityksiä sekä Jokelan tiilitehtaan maatiloineen. Vuosisadan vaihteessa hän suunnitteli liiketoimintansa sukupolvenvaihdoksia. Maatilakaupoista syntyneet luottotappiot Sanduddin tehtaan suuri tulipalo sekä muut vastoinkäymiset verottivat ilmeisesti hänen voimiaan ja omaisuuttaan. Grönqvistin perheen jäsenet jatkoivat hänen liikeyritystensä johdossa

Paikallisen ruoan matkailullinen vetovoima: Kirjallisuuskatsaus

The popularity of food tourism – tourism in which food is a main motive for travelling – has increased. The food tourist often chooses a destination, because of local food. Not only food tourists, but also other tourists are interested in local food. By focusing on local food, a destination can differentiate itself from other destinations, gain economic advantages, maintain cultural heritage and strengthen its identity. Moreover, food tourism can contribute to extending tourist seasons. We approach local food as a social construct negotiated between various tourism actors. In this review, the focus lies in the question of why tourists are interested in consuming local food. Answers to the question have been searched through existing literature, which shows that there are many reasons for tourists’ desire to consume local food. Tourists seek for experiences, authenticity and the possibility to learn about local cultures. Through food choices tourists also construct their identities. Taste, freshness and healthiness are further reasons for consuming local food, as well as a desire to support the local economy and fulfill environmental responsibility. Social motives are also important reasons. For example, eating together with family or friends strengthens bonds between them. Local food also offers possibilities to get to know local people. The touristic attractiveness of local food is, thus, a construction of different meanings attached to the local food by tourists. This should be taken into account in destination development.The popularity of food tourism – tourism in which food is a main motive for travelling – has increased. The food tourist often chooses a destination, because of local food. Not only food tourists, but also other tourists are interested in local food. By focusing on local food, a destination can differentiate itself from other destinations, gain economic advantages, maintain cultural heritage and strengthen its identity. Moreover, food tourism can contribute to extending tourist seasons. We approach local food as a social construct negotiated between various tourism actors. In this review, the focus lies in the question of why tourists are interested in consuming local food. Answers to the question have been searched through existing literature, which shows that there are many reasons for tourists’ desire to consume local food. Tourists seek for experiences, authenticity and the possibility to learn about local cultures. Through food choices tourists also construct their identities. Taste, freshness and healthiness are further reasons for consuming local food, as well as a desire to support the local economy and fulfill environmental responsibility. Social motives are also important reasons. For example, eating together with family or friends strengthens bonds between them. Local food also offers possibilities to get to know local people. The touristic attractiveness of local food is, thus, a construction of different meanings attached to the local food by tourists. This should be taken into account in destination development

Toward culturally sensitive tourism Report from Finnish Lapland

publishedVersio

Cultural sensitivity in Sámi tourism: A systematic literature review in the Finnish context

The use of Sámi cultures in the Finnish tourism business has been problematic for many decades. The aim of this article is to explore how the notion of cultural sensitivity could help to find alternative approaches and new solutions to this situation, especially for Sámi tourism. For this purpose, a systematic literature review method was used to examine and describe how previous academic literature has approached the issue of cultural sensitivity in the Finnish context. While the concept has not been used in tourism research in Finland, previous discussions have focused on questions of respect, cultural sustainability, cultural carrying capacity, cultural representations and cultural identity in tourism contexts. Simultaneously, research in other fields of study has drawn attention to the importance of healing, reconciliation and recognition for Sámi cultures. Reviewing the social work and pedagogy literature indicates how the idea of cultural sensitivity can enrich the search for more responsible ways of thinking, doing and researching tourism. In sum, the article calls for future research, theoretical conceptualization and practical application of cultural sensitivity that emphasizes recognition of and respect for cultural differences.Kulttuurisensitiivisyys saamelaismatkailussa: Suomea koskeva systemaattinen kirjallisuuskatsaus Saamelaiskulttuurien käyttö suomalaisessa matkailuliiketoiminnassa on ollut ongelmallista vuosikymmenten ajan. Tässä artikkelissa pohdimme, kuinka kulttuurisensitiivisyyden käsitteen avulla voitaisiin löytää vaihtoehtoisia lähestymistapoja ja uusia ratkaisuja tähän tilanteeseen. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tarkastelemme, miten aiemmassa akateemisessa kirjallisuudessa on lähestytty kulttuurisensitiivisyyttä. Katsauksen mukaan kulttuurisensitiivisyyden käsitettä ei ole aiemmin käytetty matkailun yhteydessä; sen sijaan on keskusteltu kunnioituksesta, kulttuurisesta kestävyydestä, kulttuurisesta kantokyvystä, kulttuurisista representaatioista ja kulttuurisesta identiteetistä. Muilla tieteenaloilla on korostettu eheytymisen, väliensovittelun ja saamelaiskulttuurien tunnustamisen tärkeyttä. Sosiaalityön ja pedagogiikan alojen kirjallisuus osoittaa, että kulttuurisensitiivisyys auttaa etsimään vastuullisempia tapoja ajatella, tehdä ja tutkia matkailua. Kaiken kaikkiaan artikkeli peräänkuuluttaa kulttuurisensitiivisyyden käyttöä tutkimuksessa, sen teoreettista käsitteellistämistä ja käytäntöön soveltamista

Non-graduation after comprehensive school, and early retirement but not unemployment are prominent in childhood cancer survivors—a Finnish registry-based study

Survivors had higher frequencies than controls for lacking further education after comprehensive school. Unemployment was not common, but risk for early retirement was significantly increased in each three survivor group.</p

Kohti kulttuurisensitiivistä matkailua : Suomen Lappi

publishedVersio

Endometriumpolyypin poiston kustannusvertailu Hyvinkään sairaalassa

Lähtökohdat Tutkimuksen tavoitteena oli verrata hysteroskooppisesta endometriumpolyypin poistosta aiheutuvia ¬kustannuksia ja lisäkäyntien tarvetta polikliinisesti ja päiväkirurgisesti suoritetuissa toimenpiteissä. Menetelmät Hyvinkään sairaalassa tehtiin 702 polyypinpoistoa joko polikliinisesti tai päiväkirurgisesti vuosina 2006–12, ja niistä v. 2007–09 tehdyt 269 toimenpidettä analysoitiin kolmen vuoden seuranta-ajan jälkeen. Tulokset Polikliinisen toimenpiteen kokonaiskustannukset/potilas olivat kolmessa vuodessa 846 € ja päiväkirurgisen toimenpiteen 2 814 €. Hoitovaihtoehto ei vaikuttanut sairaalakontaktien tai uusintatoimenpiteiden kokonais¬määrään seurannassa. Päätelmät Polyypin poisto polikliinisesti on edullisempi, nopeampi ja yhtä tehokas vaihtoehto kuin poisto päiväkirurgisesti.Peer reviewe

Naisten laparoskooppisen ja hysteroskooppisen sterilisaation kustannusvaikutukset

JOHDANTO: Tavoitteena oli selvittää päiväkirurgisesti munatorveen asetettujen puristimien avulla tehdyn sterilisaation ja polikliinisesti munatorven aukkoihin asetetuilla mikroimplanteilla tehdyn sterilisaation kustannuksia sekä kliinisiä tuloksia. AINEISTO JA MENETELMÄT: Kaikki Hyvinkään sairaalassa vuosina 2006 - 2007 tehdyt munatorvien puristin- ja mikroimplanttisterilisaatiot analysoitiin. Tutkimusasetelmana oli takautuva lähtöryhmien mukainen analyysi. Sterilisaatiot hinnoiteltiin ottamalla mukaan suorat ja epäsuorat kustannukset. Lisäksi selvitettiin toimenpiteen onnistuminen, komplikaatiot ja uusintatoimenpiteet. TULOKSET: Mikroimplanttisterilisaation kokonaiskustannuksiksi saatiin 1 146 euroa ja puristinsterilisaation 1 712 euroa potilasta kohden. Mikroimplanttiryhmässä leikkauksenjälkeinen kipu oli merkittävästi vähäisempää, ja potilaan maksettavaksi jäävät kustannukset sekä tulonmenetykset olivat pienemmät. Puristinryhmässä toimenpiteeseen liittyviä haittavaikutuksia esiintyi enemmän. Elämänlaatu tai tyytyväisyys toimenpiteeseen eivät eronneet ryhmissä. Raskauksia ei todettu. PÄÄTELMÄT: Polikliininen mikroimplanttisterilisaatio on kustannusvaikuttavampi kuin laparoskooppinen puristinsterilisaatio. Polikliininen sterilisaatio on kokonaiskustannuksiltaan hieman halvempi, ja siihen liittyy vähemmän komplikaatioita.MATERIAL AND METHODS: A retrospective analysis was carried out on sterilizations conducted at the Hyvinkää hospital in 2006 to 2007 by tubal ligation with clips and by microimplants. RESULTS: Total costs obtained for microimplant sterilization per patient were 1 146 € and for clip sterilization 1 712 €. Postoperative pain was significantly less in the microimplant group, and adverse effects associated with the procedure were more common in the clip sterilization group. CONCLUSIONS: Microimplant sterilization performed on an outpatient basis is more cost-effective than laparoscopic clip sterilization