Nurmen pintakalkitus, sadetus, typpi- ja kaliumlannoitus monitekijäkokeiden tuloksia

vokKirjasto Aj-

Systematic review of genome-wide expression studies in multiple sclerosis

Peer reviewe

Päästökauppadirektiivin uudistamisen vaikutukset Suomen energiasektoriin ja teollisuuteen

Tässä selvityksessä on tarkasteltu päästökauppadirektiivin uudistamisen ja esillä olevien erilaisten vaihtoehtojen (Euroopan komission, parlamentin ja ministerineuvoston ehdotukset) vaikutuksia Suomen energiasektoriin ja vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Lisäksi raportissa tuodaan esiin suunnitellun innovaatiorahaston tuomia mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle Päästökauppadirektiivin muutoksen vaikutukset sekä energiantuottajiin että vientiteollisuuteen aiheutuvat ennen kaikkea muutoksista päästöoikeuden hinnassa ja teollisuuden ja lämmöntuotannon ilmaiseksi saamassa päästöoikeuksien määrässä, sekä epäsuorasti sähkön hinnan muutoksen kautta. Suomen teollisuuden saama ilmaisjako neljännen päästökauppakauden alussa säilyisi lähellä nykytasoa lukuun ottamatta niitä teollisuudenaloja, joiden ilmaisjako on perustunut vain korkeaan kaupankäyntiosuuteen kolmansien maiden kanssa. Teollisuudelle ilmaisjaon muutosta merkittävämpi vaikutus on monilla aloilla sähkön hinnan nousulla. Nykyisen NER300-rahaston korvaava innovaatiorahasto mahdollistaa pienempien ja aikaisemman kypsyysasteen hankkeiden sisältymisen rahaston piiriin, mikä voi luoda uusia mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudell

Biopolttoaineiden kustannustehokkaat toteutuspolut vuoteen 2030

Tämä työ esittää vaikutusarvion liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostamisesta 30 %:iin Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Tulokset osoittavat, että Suomessa saavutettaisiin liikenteessä 50 %:n päästövähenemä vuonna 2030, jos liikenteeseen saadaan samanaikaisesti kestäviä biopolttoaineita 30 % liikenteen energiakäytöstä (n. 800 ktoe), 250 000 sähköautoa, 50 000 kaasuautoa ja energiatehokkuus paranee energia- ja ilmastostrategian suunnitelmien mukaisesti. Nykyinen ja suunnitteilla oleva kotimainen biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti riittäisi 30 %:n jakeluvelvoitteen täyttämiseen, mutta tuotanto pohjautuisi pääosin tuontiraaka-aineisiin. Suomessa biopolttoaineiden lisäämisen pääohjauskeino tulee olemaan jakeluvelvoite, joka huomioi RED II –direktiivin asettamat biopolttoainekohtaiset rajoitteet. 30 %:n biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen suorissa kustannusvaikutuksissa on huomattavaa vaihtelua riippuen siitä, miten erilaisia polttoaineita sekoitettaisiin kokonaisuuteen, miten maailmanmarkkinahinnat kehittyvät ja miten paljon sähköautoja saadaan käyttöön. Jakeluvelvoitteen suora vaikutus polttoaineiden hintaan on keskiarvoisesti 5 % vuonna 2030 (vaihteluväli -3 ja +14 %:n välillä), mikäli sähköautoja saadaan 250 000 ja energiatehokkuus paranee. Mikäli sähköautojen määrä jää pienemmäksi, jakeluvelvoitteen suorat kustannukset nousevat. Suurimmat kustannusvaikutukset kokonaisuudessaan kohdistuisivat maaliikennesektorille, jonka kustannukset muuttuisivat reaalisesti -0,6 ja +2,5 %:n välillä tavoitepolulla vuonna 2030 (keskiarvon ollessa alle 1 %). Muiden sektorien kustannusnousu jäisi keskimäärin 0-0,5 %:iin ja kuluttajien noin 0,1-0,3 %:iin vuonna 2030. Jakeluvelvoitteen noston valtiontaloudelliset vaikutukset jäisivät myös alle 0,3 %:iin verokertymästä, koska valmisteverokertymien laskiessa arvonlisäkertymät polttoaineista nousisivat keskiarvoisesti yhtäaikaisesti

Päästökaupan hiilivuotoa torjuvien toimien vaikutukset – selvitys

EU:n päästökaupan neljättä kautta (2021–2030) varten uudistettu päästökauppadirektiivi astui voimaan huhtikuussa 2018. Euroopan komissio on esitellyt erillisissä keskustelupapereissa vaihtoehtoja päästökaupan yksityiskohtaisiin säädöksiin, joiden pohjalta Pöyry Management Consulting Oy on arvioinut Suomen kannalta keskeisiä kysymyksiä. Tutkimushanke koostuu useista erillisistä tutkimuskysymyksistä, ja se jatkuu vuoden 2019 aikana. Uudistetussa päästökauppadirektiivissä muutetaan hiilivuodon riskille merkittävästi alttiina olevan teollisuuden kriteereitä. Kriteerit täyttävät toimialat ja toimialan osat pääsevät niin sanotulle hiilivuotolistalle, ja ovat oikeutettuja laskennallisesti täyteen päästöoikeuksien ilmaisjakoon. Euroopan komission julkaiseman alustavan hiilivuotolistan perusteella arvioitiin vaikutusta suomalaisten laitosten pääsyyn ilmaisjaon piiriin. Tuloksena teollisuuden ilmaisjaon määrään ei ole odotettavissa merkittävää muutosta Suomen tasolla, mutta yksittäisille teollisuudenaloille ja laitoksille hiilivuotolistalta putoamisella voi kuitenkin olla merkitystä. Selvityksessä tarkasteltiin myös mahdollisuutta myöhemmin laajentaa päästökauppaa kattamaan koko lämmityssektori sisältäen myös kiinteistökohtaisen lämmityksen. Päästökaupan ohjausvaikutusta kiinteistökohtaisen lämmityksen päästövähennyksiin EU:ssa pidetään melko alhaisena, ja lämmityssektorin kehitystä voidaan toisaalta ohjata myös muilla keinoilla. Kansalliset ohjauskeinot eivät kuitenkaan välttämättä takaa päästöjen vähentämistä optimaalisella tavalla. Liite 1 Potential to reduce emissions in the European heating sector – EU ETS or other mechanisms

Happamat sulfaattimaat ja eloperäiset maat – ympäristöriskit ja niiden hallintakeinot Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla : Hydro-Pohjanmaa -hankkeen loppujulkaisu 2

Tähän raporttiin on koottu Hydro-Pohjanmaa –hankkeessa tehdyt happamiin sulfaattimaihin ja eloperäisiin maihin liittyvät tutkimukset ja selvitykset. Hanketta on hallinnoinut Seinäjoen ammattikorkeakoulu (Elintarvike ja maatalous) ja toteuttajina ovat olleet lisäksi Oulun ammattikorkeakoulu (Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö) ja MTT Ruukin toimipiste

Advanced analysis and visualization of gene copy number and expression data

Peer reviewe

Comparison of Affymetrix data normalization methods using 6,926 experiments across five array generations

Peer reviewe

Increased Risk of Preeclampsia in Women With a Genetic Predisposition to Elevated Blood Pressure

Background: Preeclampsia causes significant maternal and perinatal morbidity. Genetic factors seem to affect the onset of the disease. We aimed to investigate whether the polygenic risk score for blood pressure (BP; BP-PRS) is associated with preeclampsia, its subtypes, and BP values during pregnancy. Methods: The analyses were performed in the FINNPEC study (Finnish Genetics of Pre-Eclampsia Consortium) cohort of 1514 preeclamptic and 983 control women. In a case-control setting, the data were divided into percentiles to compare women with high BP-PRS (HBP-PRS; >95th percentile) or low BP-PRS (Peer reviewe

Transversely Excited Multipass Photoacoustic Cell Using Electromechanical Film as Microphone

A novel multipass photoacoustic cell with five stacked electromechanical films as a microphone has been constructed, tested and characterized. The photoacoustic cell is an open rectangular structure with two steel plates facing each other. The longitudinal acoustic resonances are excited transversely in an optical multipass configuration. A detection limit of 22 ppb (10−9) was achieved for flowing NO2 in N2 at normal pressure by using the maximum of 70 laser beams between the resonator plates. The corresponding minimum detectable absorption and the normalized noise-equivalent absorption coefficients were 2.2 × 10−7 cm−1 and 3.2 × 10−9 cm−1WHz−1/2, respectively