YHDESSÄ JA SAMAAN SUUNTAAN : Kasvatuskumppanuus Vaahteramäen päiväkodissa

Tutkimuksen aiheena oli kasvatuskumppanuus siihen erityisesti panostavassa varhaiskasvatusyksikössä. Tarkoitus oli mallintaa hyväksi havaittuja työmuotoja kasvatuskumppanuuden osalta. Yhteistyökumppaniksi valittiin Vaahteramäen päiväkoti Ylivieskasta. Vastauksia haettiin seuraaviin ongelmiin: mitä kasvatuskumppanuus Vaahteramäen päiväkodissa on, millaisen merkityksen työntekijät antavat kasvatuskumppanuudelle sekä mitkä ovat Vaahteramäen päiväkodin toimintamuodot ja kasvatuskäytännöt. Opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto tutkimukseen hankittiin Vaahteramäen työntekijöiltä teemoitetuilla yksilöhaastatteluilla ja ryhmäkeskustelulla. Päiväkodin toimintaa havainnoitiin yhden päivän ajan. Päiväkodin kaikkia kuutta työntekijää haastateltiin. Haastattelussa käytettiin teemoja, ja kysymykset olivat hyvin avoimia, koska työntekijöiden haluttiin saavan itse tuottaa mahdollisimman laajat vastaukset omin sanoin. Teoriaa kasvatuskumppanuudesta käytettiin haastatteluaineiston analyysipohjana. Kasvatuskumppanuus Vaahteramäen päiväkodissa rakentui pienistä palasista. Vanhemmat pyrittiin saamaan luottamaan työntekijöihin muun muassa lasten hy-vän hoidon avulla. Luottavainen suhde työntekijän ja vanhemman välillä mahdollistaa hyvän alustan lapsen suotuisalle kasvulle. Kasvatuskumppanuuteen panostaminen on koko Vaahteramäen työyhteisön työntekijöille sydämenasia. Päiväkodissa tehtävä kasvatuskumppanuustyö on monipuolista ja hyvin toteutettua Kasvatuskumppanuuden polun osa-alueisiin peilaten. Tuloksista tehtiin yhteenveto pähkinänkuoreen. Yhteenvedosta näkee, millaisilla menetelmillä kasvatuskumppanuus voi kehittyä myönteisesti.The subject of this thesis was educational partnership in early childhood education in a day care centre that emphasizes it in its operation’s. The aim of this study was to examine educational partnership in early childhood education especially from the point of view of the day care employees. The aim was to find answers to the following questions: what does educational partnership in early childhood education mean in practise in Vaahteramäki day care centre, how do employees value educational partnership in early childhood education and what are Vaahteramäki day care centre’s forms of activities and educational practices. This thesis was qualitative. The research material was collected by interviewing the employees of Vaahteramäki day care centre. The questions were themed and both individual and group interviews were conducted. In addition, the day care’s actions were observed for one day. All six employees of Vaahteramäki day care centre were interviewed. The interviews were themed and the questions were open because the aim was that the employees have a chance to produce as ex-tensive answers as possible in their own words. Theory of educational partnership in early childhood education was used as a base for analyzing the research material. The results showed that educational partnership in early childhood education was built by small pieces. The aim was to get parents trust the employees by taking very good care of their children. A trustful relationship between a parent and an employee helps the child to get a good base for a happy childhood. All the employees in Vaahteramäki day care centre wanted to invest in educational partnership in early childhood education. Educational partnership in early childhood education was very versatile and very well carried out in Vaahteramäki day care centre. There is a summary of the results in the end of the result sectio

Lastensuojelun perhetyön kehittäminen Limingan kunnassa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli lastensuojelun perhetyön kehittäminen Limingassa. Päätavoitteena oli perhetyön toimintamallin luominen. Toimintamallin pyrkimyksenä oli selventää lastensuojelun perhetyön asemaa lapsiperheiden palveluverkossa, tehdä näkyväksi perhetyön prosessi sekä tuoda esille lastensuojelun perhetyössä vaadittava osaaminen. Toisena tavoitteena oli kehittää yhteistyökäytäntöjä kunnan perhetyöntekijöiden välillä. Limingassa perhetyöntekijät sijoittuvat lastensuojeluun, neuvolaan ja kotipalveluun. Tämän takia yhteistyökäytäntöjen kehittäminen kunnan perhetyöntekijöiden kesken oli tärkeää. Perhetyö on kokonaisvaltaista perheen arjessa tapahtuvaa työtä. Niukat resurssit ja kunnan lapsiperheiden määrä asettavat perhetyön vaativien haasteiden eteen. Opinnäytetyö toteutettiin projektina syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana. Projektin työryhmä muodostui Limingan kunnan perhetyöntekijöistä. Ohjausryhmä muodostui monipuolisesti lapsiperheiden kanssa työskentelevistä ammattilaisista, mikä varmisti moniammatillisen osaamisen. Projekti arviointiin käyttäen prosessiarviointia, joka mahdollisti koko projektin ajan tehtävän arvioinnin. Arviointiaineistot kerättiin havainnoimalla, päiväkirja-aineistona sekä haastattelemalla projektiin osallistuneet loppuarvioinnissa, missä arvioitiin projektin onnistumista. Projektin aikana tuotetut aineistot muodostuivat kokousmuistioista, päiväkirjasta ja muistiinpanoista, mitä tuotettiin koko projektin ajan. Näiden dokumenttiaineistojen analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsitellään perhetyötä ja moniammatillista yhteistyötä. Perhetyöprojektin aikana kartoitettiin lastensuojelun perhetyön asiakasprosessi ja lastensuojelun perhetyöntekijöiden osaaminen. Projektin aikana kehitettiin perhetyöntekijöiden palaverikäytännön ja perhetyönpalveluiden asiakassiirtojen toimintamalleja. Pro-ektin tuloksena on perhetyön malli, joka selkeyttää ja vahvistaa perhetyön asemaa kunnan palveluverkossa ja paikantaa perhetyön kunnan palveluissa. Perhetyöprojekti lisäsi kunnassa tietoisuutta perhetyöstä.The purpose of this thesis was the development of child protection family work in the Liminka municipality. My main goal was to create a standard of activity for family work. Main effort of this standard was to clarify the position of family work in the ser-vices network for families, make the family work process transparent and to bring forward the skills needed. Second goal was to create common practises between individual family workers. I Liminka municipality, family workers are dispersed between child protection, prenatal clinic and home services. For this reason it was essential to create common practises for family workers. Family work is comprehensive work witch takes place in the families every day lives. Scarce recourses and the shier number of families In the area creates enormous challenges for family work. Thesis was implemented as a project during the fall of 2008 and spring of 2009. Project workgroup consisted of family workers working in Liminka municipality. The guidance group was strongly represented by strong multiprofessional know-how formed by different family work professionals. Project evaluation was implemented using process evaluation that made possible to constantly evaluate the project. Main tools for the evaluation were, observation, project diary and estimation of everybody involve at the ending of the project about the success of the project. Material produced during the pro-ject were constructed of meeting memos, diary and notes. Those documents were produced during the entire course of the project. Analysing this material, context analysis was used. In the theoretical part of thesis, concepts of family work and multi-professionalism are discussed. During the project, family works customer process and child protection workers competences were also charted. Family workers meeting practises and customer transfers received their standards. Project resulted an model for family work that clarifies and strengthens the position of family work in the municipal services network and assists to perceive the position of every field of family work in the municipal services network. Project was thought to be useful and thought to increase awareness of family work in municipality. Plan of cooperation for family workers is surely to transfer in the field. Thesis supported the development of practical work and was thought to increase the appreciation of family work in the municipality

Suomen ympäristökeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2022

Tämä raportti Suomen ympäristökeskuksen toiminnasta ja tuloksista vuodelta 2022 sisältää johdon katsauksen toimintaan, kuvauksen toiminnasta ja sen vaikuttavuudesta, toiminnallisesta tuloksellisuudesta sekä tuotoksista ja laadunhallinnasta teema-alueittain. Lisäksi raportti sisältää kuvauksen henkisistä voimavaroista sekä henkilöstöä, työajan käyttöä, kustannuksia ja määrärahojen käyttöä kuvaavia laskelmia ja analyyseja. Raportissa on myös kuvaus Syken sisäisestä valvonnasta sekä toimintaan ja palveluihin kohdistuneista arvioinneista. Julkaisu sisältää Syken tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2022 ja niiden tarkastelun, johto-organisaation kuvauksen. Finlands Miljöcentrals verksamhetsberättelse och bokslutskalkyler för 2022 Publikationen innehåller en beskrivning av Finlands miljöcentrals (Syke) verksamhet och resultat för år 2022. Den omfattar ledningens översikt av verksamheten och en redogörelse av verksamhetens slagkraft, den funktionella effektiviteten samt avkastningen och kvalitetskontrollen enligt temaområde. Publikationen innehåller en beskrivning av personalen och kalkyler som beskriver personalen och hur arbetstiden använts, kostnader och hur anslag förbrukats. Publikationen skildrar också den interna kontrollen i Syke samt bedömer verksamheten och servicen. Publikationen innehåller Finlands miljöcentrals bokslutskalkyler år 2022 och ledningsorganisationen. Annual report and financial statements of the Finnish Environment Institute for 2022 This report on the activities and results of the Finnish Environment Institute (Syke) for 2022 includes management's review of operations, a description of operations and its effectiveness, operational performance and output and quality management. In addition, the report contains information about the personnel, working hours, costs, and a description of Syke's internal controls and assessments of operations and services. The publication includes Syke's financial statements for 2022 and their review, description of the management organization

High miR-30 Expression Associates with Improved Breast Cancer Patient Survival and Treatment Outcome

Deregulated miRNA expression has been suggested in several stages of breast cancer pathogenesis. We have studied the miR-30 family, in particular miR-30d, in relation to breast cancer patient survival and treatment outcomes. With tumor specimens from 1238 breast cancer patients, we analyzed the association of miR-30d expression with tumor characteristics with the 5-year occurrence of breast cancer-specific death or distant metastasis (BDDM), and with 10-year breast cancer survival (BCS). We conducted a two-stage drug-screen to investigate the impact of miR-30 family members (miR-30a-30e) on sensitivity to doxorubicin and lapatinib in six breast cancer cell lines HCC1937, HCC1954, MDA-MB-361, MCF7, MDA-MB-436 and CAL-120, using drug sensitivity scores (DSS) to compare the miR-30 family mimics to their specific inhibitors. The study was complemented with Ingenuity Pathway Analysis (IPA) with the METABRIC data. We found that while high miR-30d expression is typical for aggressive tumors, it predicts better metastasis-free (pBDDM = 0.035, HR = 0.63, 95% CI = 0.4–0.9) and breast cancer-specific survival (pBCS = 0.018, HR = 0.61, 95% CI = 0.4–0.9), especially in HER2-positive (pBDDM = 0.0009), ER-negative (pBDDM = 0.003), p53-positive (pBDDM = 0.011), and highly proliferating (pBDDM = 0.0004) subgroups, and after adjuvant chemotherapy (pBDDM = 0.035). MiR-30d predicted survival independently of standard prognostic markers (pBDDM = 0.0004). In the drug-screening test, the miR-30 family sensitized the HER2-positive HCC1954 cell line to lapatinib (p < 10−2) and HCC1937, MDA-MB-361, MDA-MB-436 and CAL120 to doxorubicin (p < 10−4) with an opposite impact on MCF7. According to the pathway analysis, the miR-30 family has a suppressive effect on cell motility and metastasis in breast cancer. Our results suggest prognostic and predictive potential for the miR-30 family, which warrants further investigation

High miR-30 Expression Associates with Improved Breast Cancer Patient Survival and Treatment Outcome

Deregulated miRNA expression has been suggested in several stages of breast cancer pathogenesis. We have studied the miR-30 family, in particular miR-30d, in relation to breast cancer patient survival and treatment outcomes. With tumor specimens from 1238 breast cancer patients, we analyzed the association of miR-30d expression with tumor characteristics with the 5-year occurrence of breast cancer-specific death or distant metastasis (BDDM), and with 10-year breast cancer survival (BCS). We conducted a two-stage drug-screen to investigate the impact of miR-30 family members (miR-30a-30e) on sensitivity to doxorubicin and lapatinib in six breast cancer cell lines HCC1937, HCC1954, MDA-MB-361, MCF7, MDA-MB-436 and CAL-120, using drug sensitivity scores (DSS) to compare the miR-30 family mimics to their specific inhibitors. The study was complemented with Ingenuity Pathway Analysis (IPA) with the METABRIC data. We found that while high miR-30d expression is typical for aggressive tumors, it predicts better metastasis-free (pBDDM = 0.035, HR = 0.63, 95% CI = 0.4–0.9) and breast cancer-specific survival (pBCS = 0.018, HR = 0.61, 95% CI = 0.4–0.9), especially in HER2-positive (pBDDM = 0.0009), ER-negative (pBDDM = 0.003), p53-positive (pBDDM = 0.011), and highly proliferating (pBDDM = 0.0004) subgroups, and after adjuvant chemotherapy (pBDDM = 0.035). MiR-30d predicted survival independently of standard prognostic markers (pBDDM = 0.0004). In the drug-screening test, the miR-30 family sensitized the HER2-positive HCC1954 cell line to lapatinib (p < 10−2) and HCC1937, MDA-MB-361, MDA-MB-436 and CAL120 to doxorubicin (p < 10−4) with an opposite impact on MCF7. According to the pathway analysis, the miR-30 family has a suppressive effect on cell motility and metastasis in breast cancer. Our results suggest prognostic and predictive potential for the miR-30 family, which warrants further investigation

Handling a messy world: lessons learned when trying to make the ecosystem services concept operational

The concept of ecosystem services is widely used in the scientific literature and increasingly also in policy and practice. Nevertheless, operationalising the concept, i.e. putting it into practice, is still a challenge. We describe the approach of the EU-project OpenNESS (Operationalisation of Ecosystem Services and Natural Capital), which was created in response to this challenge to critically evaluate the concept when applied to real world problems at different scales and in different policy sectors. General requirements for operationalization, the relevance of conceptual frameworks and lessons learnt from 27 case study applications are synthesized in a set of guiding principles. We also briefly describe some integrative tools as developed in OpenNESS which support the implementation of the principles. The guiding principles are grouped under three major headlines: “Defining the problem and opening up the problem space”, “Considering ethical issues” and “Assessing alternative methods, tools and actions”. Real world problems are often “wicked” problems, which at first are seldom clear-cut and well-defined, but often rather complex and subject to differing interpretations and interests. We take account of that complexity and emphasise that there is not one simple and straightforward way to approach real world problems involving ecosystem services. The principles and tools presented are meant to provide some guidance for tackling this complexity by means of a transdisciplinary methodology that facilitates the operationalisation of the ecosystem services concept

Metsiin perustuvat matkailun hiilipäästöjen kompensaatiomallit – esimerkkinä Koillis-Suomi

Raportin tekijät: Raportin taustan ja tavoitteet (luku 1), Alueellisen hiilikompensaatiomallin kehittämisprosessin (luku 6), Hiilikompensaatiomallin soveltaminen Koillismaan alueella (luku 7) ja Mahis-hankkeen johtopäätökset (luku 8) ovat kirjoittaneet Jenni Simkin, Kaarina Tervo-Kankare, Pinja Leino, Roosa Ridanpää, Henna Konu ja Liisa Tyrväinen. Lisäksi he ovat osallistuneet muiden lukujen kirjoittamiseen ja kommentointiin. Anna Saarela osallistui lukujen 1 ja 8 kirjoittamiseen sekä raportin muiden osioiden kommentointiin. Lisäksi kiitämme arvokkaista kommenteista Erkki Mäntyrantaa ja Aleksi Lehtosta raporttiin liittyen. Raportin luvussa 5 on käytetty Aleksi Lehtosen ja kumppaneiden julkaisun tuloksia (Lehtonen ym. 2020). Seuraavat luvut ovat kirjoittaneet seuraavat henkilöt: Luku 2 Kaarina Tervo-Kankare, Roosa Ridanpää sekä Tiina Mattila Luku 3 Emmi Hilasvuori, Pinja Leino, Kaarina Tervo-Kankare ja Heli Miettinen Luku 4 Kaarina Tervo-Kankare, Roosa Ridanpää ja Tiina Mattila Luku 5 Tapio Eerikäinen, Pinja Leino, Liisa Tyrväinen ja Jenni Simkin Luku 7.2.1 Kristian Karlsson, Jari Hynynen ja Liisa Tyrväinen sekä liite 3 Soili Haikarainen Kiitämme hyvästä yhteistyöstä ja arvokkaista kommenteista raporttia laatiessa myös Kirsi Kuoskua, Naturpolis Oy ja Jukka Koutaniemeä, Pudasjärven Kehitys. Lisäksi kiitämme seuraavia yhteistyötahoja: alueen matkailuyhdistykset, Metsäkeskus, puutoimialayhdistys sekä muut metsäalan toimijat. Positive Impactin ja Tussitaikureiden hankkeelle tekemää työtä on hyödynnetty raportin kuvituksessa. Kiitämme hankkeen mahdollistanutta rahoittajaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020. Metsiin perustuvat matkailun hiilipäästöjen kompensointimallit – esimerkkinä Koillis-Suomi -hankkeen (MAHIS) tavoitteena oli tukea Koillis-Suomen matkailuelinkeinon osallistumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hankkeessa selvitettiin kotimaisen, metsiin perustuvan hiilikompensaatiotoiminnan kehittämisedellytyksiä alueella. Tarkoituksena oli löytää ratkaisuja matkailuyritysten hiilipäästöjen sitomiseen paikallisesti, samalla kun alueen metsänomistajille tarjottaisiin uusia vaihtoehtoaja saada metsistään tuloja hiilikompensaation kautta. Kotimaisen hiilikompensaatiokaupan käynnistämistä on kuitenkin hidastaneet lainsäädännölliset ja luotettavuuteen liittyvät haasteet. Hankkeessa tarkasteltiin erilaisia hiilikompensointimalleja ja niiden soveltuvuutta alueelle. Tavoitteena oli löytää toimiva, läpinäkyvä ja luotettava kompensointimalli. Tätä varten selvitettiin laajasti hiilinielujen kasvattamiseen liittyviä mahdollisuuksia, näkemyksiä ja arvoja, sekä tuotettiin tietoa alueen matkailun hiilipäästöistä. Hankkeessa hyödynnettiin yhteistyöverkostoja ja osallistettiin alueen matkailualan yrityksiä, matkailijoita ja metsänomistajia. MAHIS-hanke koostui neljästä työpaketista. Esiselvityksessä arvioitiin hiilikompensaatiotoiminnan nykytilaa ja haasteita, samalla kun kompensaatiomalleja arvioitiin. Kolmannessa työpaketissa kerättiin tietoa matkailijoilta ja yrityksiltä, ja viimeisessä työpaketissa suunniteltiin alueelle soveltuvaa kompensointitoimintamallia muiden työpakettien tuloksia hyödyntäen. Koillismaan alueen matkailijat ja matkailuyritykset suhtautuvat myönteisesti hiilikompensaatioon. Suurinta osaa matkailijoista kiinnosti heidän oman matkansa hiilijalanjälki sekä se, minkälaisia ilmasto- ja ympäristötoimia matkailukohteessa tehdään. Kysyttäessä matkailijoiden mieltymyksiä erilaisia kompensaatiotapoja kohtaan, metsien suojelu nousi mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi metsien lannoituksen sijaan. Sekä matkailijat että yritykset toivoivat paikallisesti toteutettua kompensaatiota. Matkailuyritysten keskuudessa ajatus kompensaatiotoimintaan lähtemisestä koettiin kuitenkin haastavaksi. Ajanpuute ja vaikeudet ymmärtää sekä toteuttaa kompensaatiotoimintaa koettiin esteinä. Paikalliset metsänomistajat kannattivat omien metsien hyödyntämistä kompensaatiotoiminnassa, mutta paikallisesti toteutettavaan kompensaatiomalliin kaivattiin konkretiaa ja selkeyttä. Mallin jalkauttamisessa matkailuyrityksille korostettiin vastuullisuuden merkitystä ja yhteistyön voimaa. Laskelmien perusteella Koillismaan metsillä olisi potentiaalia vahvistaa hiilinieluja matkailun tarpeisiin varsin kustannustehokkaasti. Maisemallisesti arvokkaiden metsien suojelu ja kiertoaikojen pidentäminen osassa metsiä, voisivat sitoa merkittävän osan alueen matkailupäästöistä. Lisäksi turvemaiden tuhkalannoitus nähtiin potentiaalisena kompensaatiovaihtoehtona alueella. Kompensaatiotoiminnan kehittäminen on välttämätöntä matkailualan mittavien ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Hiilikompensaatiotoiminta voisi tarjota taloudellisia liiketoimintamahdollisuuksia ja paikallisesti toteutettuna, sillä voidaan myös kehittää maaseudun elinvoimaa. Pitkällä tähtäimellä kotimaisia vaihtoehtoja tarjoava hiilikompensaatiokauppa tulee olemaan kilpailullinen ja imagoon liittyvä etu koko Koillis-Suomen matkailutoiminnalle

High miR-30 Expression Associates with Improved Breast Cancer Patient Survival and Treatment Outcome

Simple Summary Previous research on the miR-30 family and breast cancer patient survival and on miR-30-related chemosensitivity prompted us to design a comprehensive study on the role of the miR-30 family in general and on miR-30d in particular in breast cancer. We present a study consisting of a tumor microarray analysis of 1238 breast cancer patients, a survival analysis, a drug-sensitivity screen with six breast cancer cell lines, and an in-silico pathway analysis. In our analysis, high miR-30d expression was associated with improved survival in breast cancer patients with aggressive tumor phenotypes. In the drug-sensitivity analysis, ectopic expression of miR-30 family members sensitized the cell lines to the treatment. The pathway analysis based on miRNA and mRNA expression in the METABRIC data suggested that the miR-30 family may have an inhibitory role in pathways contributing to EMT and metastasis. Our results suggest prognostic and predictive potential for the miR-30 family for further investigation. Deregulated miRNA expression has been suggested in several stages of breast cancer pathogenesis. We have studied the miR-30 family, in particular miR-30d, in relation to breast cancer patient survival and treatment outcomes. With tumor specimens from 1238 breast cancer patients, we analyzed the association of miR-30d expression with tumor characteristics with the 5-year occurrence of breast cancer-specific death or distant metastasis (BDDM), and with 10-year breast cancer survival (BCS). We conducted a two-stage drug-screen to investigate the impact of miR-30 family members (miR-30a-30e) on sensitivity to doxorubicin and lapatinib in six breast cancer cell lines HCC1937, HCC1954, MDA-MB-361, MCF7, MDA-MB-436 and CAL-120, using drug sensitivity scores (DSS) to compare the miR-30 family mimics to their specific inhibitors. The study was complemented with Ingenuity Pathway Analysis (IPA) with the METABRIC data. We found that while high miR-30d expression is typical for aggressive tumors, it predicts better metastasis-free (p(BDDM) = 0.035, HR = 0.63, 95% CI = 0.4-0.9) and breast cancer-specific survival (p(BCS) = 0.018, HR = 0.61, 95% CI = 0.4-0.9), especially in HER2-positive (p(BDDM) = 0.0009), ER-negative (p(BDDM) = 0.003), p53-positive (p(BDDM) = 0.011), and highly proliferating (p(BDDM) = 0.0004) subgroups, and after adjuvant chemotherapy (p(BDDM) = 0.035). MiR-30d predicted survival independently of standard prognostic markers (p(BDDM) = 0.0004). In the drug-screening test, the miR-30 family sensitized the HER2-positive HCC1954 cell line to lapatinib (p < 10(-2)) and HCC1937, MDA-MB-361, MDA-MB-436 and CAL120 to doxorubicin (p < 10(-4)) with an opposite impact on MCF7. According to the pathway analysis, the miR-30 family has a suppressive effect on cell motility and metastasis in breast cancer. Our results suggest prognostic and predictive potential for the miR-30 family, which warrants further investigation

(Dis) integrated valuation - Assessing the information gaps in ecosystem service appraisals for governance support

The operational challenges of integrated ecosystem service (ES) appraisals are determined by study purpose, system complexity and uncertainty, decision-makers' requirements for reliability and accuracy of methods, and approaches to stakeholder-science interaction in different decision contexts. To explore these factors we defined an information gap hypothesis, based on a theory of cumulative uncertainty in ES appraisals. When decision context requirements for accuracy and reliability increase, and the expected uncertainty of the ES appraisal methods also increases, the likelihood of methods being used is expected to drop, creating a potential information gap in governance. In order to test this information gap hypothesis, we evaluate 26 case studies and 80 ecosystem services appraisals in a large integrated EU research project. We find some support for a decreasing likelihood of ES appraisal methods coinciding with increasing accuracy and reliability requirements of the decision-support context, and with increasing uncertainty. We do not find that information costs are the explanation for this information gap, but rather that the research project interacted mostly with stakeholders outside the most decision-relevant contexts. The paper discusses how alternative definitions of integrated valuation can lead to different interpretations of decision-support information, and different governance approaches to dealing with uncertainty. (C) 2017 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

Integrating methods for ecosystem service assessment: Experiences from real world situations

The Ecosystem Services (ES) concept highlights the varied contributions the environment provides to humans and there are a wide range of methods/tools available to assess ES. However, in real-world decision contexts a single tool is rarely sufficient and methods must be combined to meet practitioner needs. Here, results from the OpenNESS project are presented to illustrate the methods selected to meet the needs of 24 real-world case studies and better understand why and how methods are combined to meet practical needs. Results showed that within the cases methods were combined to: i) address a range of ES; ii) assess both supply and demand of ES; iii) assess a range of value types; iv) reach different stake-holder groups v) cover weaknesses in other methods used and vi) to meet specific decision context needs. Methods were linked in a variety of ways: i) as input-output chains of methods; ii) through learning; iii) through method development and iv) through comparison/triangulation of results. The paper synthesises these case study-based experiences to provide insight to others working in practical contexts as to where, and in what contexts, different methods can be combined and how this can add value to case study analyses. (C) 2017 Published by Elsevier B.V.Peer reviewe