Kehityksellinen kielihäiriö ja lähikouluperiaatteen mukaiset tukitoimet

Tiivistelmä. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kieli ei kehity iän tai kognitiivisen kehityksen mukaisesti. Kielelliset haasteet näyttäytyvät lapsella, jolla on kehityksellinen kielihäiriö, yksilöllisesti kielen eri osa-alueilla. Kielihäiriön yleiset piirteet ovat samat, mutta esimerkiksi lapsen persoona ja ympäristö muovaavat niitä ilmenemismuodoiltaan erilaisiksi. Uusien tietojen ja taitojen omaksuminen tapahtuu usein kielen ja vuorovaikutuksen kautta, ja siksi kielelliset vaikeudet voivat haastaa oppimista moniulotteisesti. Oppiminen voi liittyä lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin, koulussa opetettaviin oppiaineisiin sekä sosiaalisiin taitoihin. Kehitykselliseen kielihäiriöön voi linkittyä erilaisia haasteita tunne-elämässä ja vertaissuhteissa, joille olennaisten taitojen oppimista kieli mahdollistaa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kehityksellistä kielihäiriötä osana inklusiivista perusopetusta. Inkluusio korostaa kaikkien oppilaiden osallisuutta ja tasa-arvoa, ja pyrkii tuomaan oppilaat osaksi lähikouluja tuen tarpeeseen katsomatta. Lähikoulujen tukitoimet eivät kuitenkaan saisi olla yksin erityisopettajien varassa, vaan kaikkien opettajien tulisi kyetä vastaamaan tukitarpeisiin. Tuen tarpeen kasvaessa myös kielelliset haasteet ovat nousseet näkyväksi osaksi perusopetusta. Opettajien on tärkeää tiedostaa kehityksellisen kielihäiriön laaja-alaisuus, ja huomioida se asiaan kuuluvalla sensitiivisyydellä ja ammattitaidolla myös opettaessa. Tutkielmassa käsitellään kehitykselliselle kielihäiriölle tyypillisiä haasteita, sekä sellaisen oppilaan tukemista, jolla on kehityksellinen kielihäiriö. Aihetta lähestytään koulun konkreettisten tukikeinojen sekä huoltajien, opettajien ja muiden ammattilasten välisen yhteistyön näkökulmista. Mitä sitoutuneempia oppilaan ympäröivät aikuiset ovat rakentamaan ja toteuttamaan tukea yhdessä, sitä moniulotteisempaa tuki on.Developmental language disorder and the supportive measures of neighborhood schools. Abstract. When it comes to developmental language disorder, linguistic skills do not develop in line with age or cognitive development. Challenges can vary individually between different aspects of the language. The general characteristics of a developmental language disorder are the same, but personality and environment of the child, for example, shape them to appear differently. Absorbing new knowledge and skills happens via language and interaction, and that is why linguistic difficulties can challenge learning multidimensionally. Learning can relate to reading and writing, school subjects as well as social skills. Developmental language disorder can be linked to various challenges in emotional life and peer relations, for which language is an essential skill to learn. This bachelor’s thesis reviews developmental language disorder as a part of inclusive basic education. Inclusion emphasizes the involvement and equality of all pupils, and aims to bring pupils into neighborhood schools, regardless of their need for support. However, the skills and support of special education teachers is often not enough to cover sufficient support in neighborhood schools — all teachers should be able to provide it. As the need for support has increased, linguistic challenges have also become a visible part of basic education. It is important for teachers to be aware of the wide range of developmental language disorder, and to take it into account with sensitivity and professionalism when teaching. The thesis discusses typical challenges of developmental language disorder, as well as supporting a pupil who has developmental language disorder. The topic is approached from the perspectives of concrete school support measures, and the cooperation between guardians, teachers, and other professionals. The more committed the adults around the pupil are to building and implementing support together, the more multidimensional the support will be

5G testiverkon IoT-sensorien tuottaman datan hallinnointi ja käyttö

Tiivistelmä. Työn tarkoituksena oli käydä läpi ja kartoittaa Oulun yliopiston 5G testiverkkoon integroitujen Internet of Things (IoT) -sensorien toiminta sekä niiden tuottaman datan käyttö ja mahdollisuudet. Työssä käydään läpi järjestelmän eri osa-alueet mistä järjestelmä koostuu. Sensorit keräävät dataa ympäristöstä, joka tallennetaan MySQL-tietokantaan, jonka jälkeen se tulee käsitellä ja analysoida jotta data muuttuu tiedoksi ja sitä pystytään hyödyntämään.Management and use of data produced by IoT-sensors in 5G test network. Abstract. The goal in this thesis was to introduce and examine the operation of Internet of Things (IoT) sensors integrated in the 5G test network at University of Oulu. In this thesis is covered systems different parts and what the system contains. Sensors collect data from environment which is saved to MySQL database. After this the data needs to be dealt with and analyzed so that the data is transformed into knowledge and can be utilized

Physical growing media characteristics of Sphagnum biomass dominated by Sphagnum fuscum (Schimp.) Klinggr

The surface biomass of moss dominated by Sphagnum fuscum (Schimp.) Klinggr. (Rusty Bog-moss) was harvested from a sparsely drained raised bog. Physical properties of the Sphagnum moss were determined and compared with those of weakly and moderately decomposed peats. Water retention curves (WRC) and saturated hydraulic conductivities (K-s) are reported for samples of Sphagnum moss with natural structure, as well as for samples that were cut to selected fibre lengths or compacted to different bulk densities. The gravimetric water retention results indicate that, on a dry mass basis, Sphagnum moss can hold more water than both types of peat under equal matric potentials. On a volumetric basis, the water retention of Sphagnum moss can be linearly increased by compacting at a gravimetric water content of 2 (g water / g dry mass). The bimodal water retention curve of Sphagnum moss appears to be a consequence of the natural double porosity of the moss matrix. The 6-parameter form of the double-porosity van Genuchten equation is used to describe the volumetric water retention of the moss as its bulk density increases. Our results provide considerable insight into the physical growing media properties of Sphagnum moss biomass.Peer reviewe

Tekniikan kokonaiskehityksen ajankohtaista tarkastelua. (Nykyinen elämänmuoto ja tekniikka)

Johdannossa todetaan muun muassa perusteiksi, että " Tässä tarkastelussa sekä sen analyysissä että sitä välttämättä seuraavassa tai sen kanssa rinnan käyvässä synteesissä olisi erityisesti päästävä oivaltamaan, mitkä kysymykset ajassa ovat todella ensiarvoiset." Kirjoittajan mukaan ajassa on piileviä ja selvästi havaittavia virikkeitä, jotka analyysin olisi löydettävä. Seuraavassa luvussa tarkastellaan uuden kulttuurin syntymisedellytyksiä. "Johdannollisessa tarkastelussa on päädytty tulokseen, että tekniikan kokonaiskehitys on johtanut maailmankulttuurin syntymiseen - ensi kertaa ihmiskunnan historiassa. Tämä tosiasia ilmaistaan vastedes lyhemmin puhumalla uudesta kulttuurista." Luvussa käsitellään muun muassa tarkemmin uuden kulttuurin sisältöä.Kolmannessa luvussa, "Katsaus fysiikan osuuteen", luodaan ensin yleiskatsaus fysiikan tutkimuksen tuloksiin aikajanataulukon avustuksella, jonka jälkeen käsittelyssä ovat muun muassa tutkimuksen uusi henki, valmistavia saavutuksia ja osatuloksia ilman matemattista analyysiä, tilannekuvaa täydentäviä tosiasioita, Ars Physica sekä fysiikan osuutta koskeva arviointi. Kirjoittaja täydentää artikkelin sisältöä toteamalla, että matematiikan ja kemian osuuksien "esittämisestä tässä yhteydessä luovutaan". Viimeisessä luvussa tuodaan erittäin lyhyesti esille eräitä ajankohtaisia arviointeja, kuten raaka-ainetuotannon, energia tuotannon sekä liikenteen ja kuljetusten mahdollisuudet sekä tarkastellaan tuotantokoneistoa ja tiedotustoimintaa. Lisäksi käsitellään tiedon uutta maailmaa ja "maailmankulttuurin aikakaudessa jo elämisen selkeää tiedostamista". Loppusanoissa todetaan: "Kansa, jossa on sivistystahtoa ja oikeata tiedon nälkää sekä kasvavaa taloudellista tajua, pysyy kyllä nykyisessäkin elämänmenossa pinnalla."There is summary in English at the end of the article

Taisteluvälineistömme voiteluaineet ja nesteet

Kirjoittaja perustelee taisteluvälineittemme voiteluaine- ja nestekysymystä käsittelevän tarkastelun merkitystä, koska "se on suorastaan eräs talvisodan edellytyksenä oleva kalustokysymys". Toisessa luvussa tuodaankin esille niitä kysymyksiä, jotka liittyvät talvisotaan sekä voiteluaineisiin ja nesteisiin. Artikkelin mukaan suuria kysymyksiä ovat muun muassa kone-elimien perusväljyys- ja osittain myös ainekysymykset, kosteuskysymykset, sähkölaitteiden ja muiden virtalähteiden pakkaskestävyys- ja tehokysymykset ja kuljetuskysymykset.Seuraavassa luvussa tarkastelun kohteena on sodan aikana luotu taisteluvälineistömme voiteluaineiden ja nesteiden järjestelmä.. "Voidaan kuitenkin sanoa riittävän pitkien sotakokemusten perusteella, että jo tässä esitettävällä järjestelmällä selviydytään ankarimmissakin talviolosuhteissa senlaatuisella taisteluvälineistöllä, mikä nykyisin on hallussamme." Luvussa tarkastellaan taulukkomuodossa voiteluaineet ominaisuuksineen sekä taisteluvälineiden nesteille (jarrunesteet, ajojarrunesteet, tiivistenesteet) asetettavia vaatimuksia. Neljännessä luvussa esitetään keinoja sodan aikana luodun järjestelmän parantamiseksi ja yleistämiseksi

Nykytyyppisen ilmatorjuntatykistön ajankohtaista arviointia

Kirjoittaja toteaa aluksi, että yhdeksän vuoden tauon jälkeen ei kaikkea kertynyttä katsausaineisto voi sijoittaa yhteen artikkeliin. "Perusteltua lienee tällöin keskittyä eräisiin ilmatorjuntatekniikan olennaisimpiin kysymyksiin sen ilmatorjuntatekniikan osalta, jota meidänkin oloissamme sodan aikana sovellettiin ja josta meillä on omat sotakokemuksemme ja joka toistaiseksi vielä on ainoa ilmatorjunnallinen mahdollisuutemme." Lisäksi artikkelissa muun muassa todetaane, että ..."Ilmapuolustus on todella katsauksen käsittävän ajanjaksona joutunut vakavaan kriisitilanteeseen". Toisessa luvussa, "Ilmatorjuntatekniikassa käytetty taisteluvälineistö", luetellaan tärkein taisteluvälineistö ja listataan ilmatorjuntatykistön "kriisikysymykset", joitten ratkaisemisesta riippuu nykytyyppisen ilmatorjuntatykistön lopullinen taisteluarvo nykyhetken ja lähitulevaisuuden ilmatorjuntavälineenä. Näitä kriisikysymyksiä ovat ammuksen lentoaika, suuntaamis- ja tähtäämisnopeus sekä tulen keskittäminen. Näitä kriisikysymyksiä tarkastellaan seuraavassa luvussa yksityiskohtaisemmin. Viimeisessä luvussa tarkastellaan ilmatorjuntakysymystä omalta kannaltamme sekä sen kehittymistä katsauskautena. Loppusanoissa kirjoittaja muun muassa toteaa, että "Nykytyyppisen, mutta huomattavastikin vielä kehitetyn ilmatorjuntatykistön käyttöala siirtynee painopisteeltään yhä enemmän kenttäarmeijan puolelle, jossa esiintyvien ilmataisteluvälineiden luonne tarjoaa tälle suunnilleen entisenlaiset toimintamahdollisuudet.

Ilmatorjunnan aktioaseistuksesta nykyhetkellä. Vuoden vaihteen katsaus 1960/1961

Artikkelin johdannossa todetaan, että tarkoituksena on saada selvyys eräisiin lueteltuihin kysymyksiin sekä arvioidaan omalta osaltamme ilmatorjunta-aktioaseistuksen asemaa riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Toisessa luvussa tarkastellaan aktioaseistuksen asemaa ilmatorjunnassa ja tarkastellaan ohjusaseistuksen kasvavaa osuutta ilmatorjunnassa sivuten muun muassa ydinräjähdesotaa yhtenä vaihtoehtona. Loppupäätelmä on kuitenkin, että aktioaseistus säilyttänee asemansa pitkälläkin tähtäimellä.Kolmannessa luvussa, "Nykytyyppisen aktioilmatorjunnan rakenne", eritellään maalianalyysin tuloksia lähinnä lentorynnäkön osalta ja pohditaan ohjusnäkökohtien vaikutuksia. Lisäksi tarkastelussa ovat automaattiset tuliyksiköt. Yleisten ominaisuuksien esittelyn jälkeen tarkastellaan tutkakeskuslaskimien ja tykkien ominaisuuksia viimeaikaisen kehityksen valossa. Lisäksi tarkasteluun on otettu tykkilaskinaseet ja suuntainaseet sekä muu aktioaseistus. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti aktioilmatorjuntakaluston nykyaikaistamista. Loppusanoissaan kirjoittaja toteaa, että kansainvälisessä vertailussa emme ole vielä myöhässä kalustoratkaisuja tehtäessä. Artikkelin lopussa on automaattijaoksen ryhmityskaavioita ja taulukoita kalustojen ominaisuuksista

Ilmamaalin ampumaopillista tarkastelua nykyhetkellä

Artikkelin johdannossa todetaan, että ilmamaalin tuhoaminen on käynyt erittäin ajankohtaiseksi. "Yhä kasvavan ydintaisteluvälineistön käyttömahdollisuuksiin liittyvän vaaran takia joudutaan torjunnalle asettamaan olennaisesti uusia vaatimuksia..torjunnalle on asetettava kategorinen maalin tuhoamisen vaatimus." Artikkelissa tarkastellaan lentokonetta maalianalyysinä. Toisessa luvussa tarkastellaan lentokonemaalin karakterististen ominaisuuksien ja niiden seurauksia yleisesti. Osin yksityiskohtaisessa teknisessä tarkastelussa ovat suuri nopeus, kolmiulotteinen liikkumiskyky, suhteellisen pieni koko ja tuhoamisvaikeus. Kolmannessa luvussa tarkastellaan kehitysnäkökohtia ampumaopin kannalta, todeten, että kehityksen hallitsevimmaksi tekijäksi on tullut nopeus. Viimeisessä luvussa, "Ammunnan mahdollisuuksien yleistä arviointia", tuodaan esille muun muassa niitä tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa sekä tarkan etäisyyden määrittämisen merkitystä ja eräitä laskennallisia vertailuja eri sytyttimien välillä. Artikkelin liitteinä on matemaattisessa tarkastelussa käytettyjä perusteita

An atypical Bacillus anthracis infection in a bull-A potential occupational health hazard

Bacillus anthracis infecting cattle is usually identified based on the typical symptom: sudden death. Bacillus anthracis causing atypical symptoms may remain undiagnosed and represent a potential occupational health hazard for, that is veterinarians and producers, butchers and tanners. In the year 2004, one case of sudden death in a dairy farm in southern Finland was diagnosed as bovine anthrax. Four years later 2008, an atypical case of anthrax was diagnosed in the same holding. The bull was taken to the Production Animal Hospital of the Faculty of Veterinary Medicine, University of Helsinki because of fever, loss of appetite and a symmetrically swollen scrotal sac. Penicillin treatment cured the fever but not the swollen scrotum. Before the intended therapeutic castration, a punctuate consisting of 10 ml fluid collected into a syringe from the scrotal sac was cultivated on blood agar at 37 degrees C. After 24 hr, an almost pure culture of a completely non-hemolytic Bacillus cereus-like bacteria was obtained. The strain was identified as B. anthracis using Ba-specific primers by the Finnish Food Safety Authority (RUOKAVIRASTO). After the diagnosis, the bull was euthanized and destroyed, the personnel were treated with prophylactic antibiotics and the clinic was disinfected. In this particular case, treatment with water, Virkon S and lime seemed to be effective to eliminate endospores and vegetative cells since no relapses of anthrax have occurred in 10 years. This case is the last reported anthrax case in Finland.Peer reviewe

Local host response following an intramammary challenge with Staphylococcus fleurettii and different strains of Staphylococcus chromogenes in dairy heifers

Coagulase-negative staphylococci (CNS) are a common cause of subclinical mastitis in dairy cattle. The CNS inhabit various ecological habitats, ranging between the environment and the host. In order to obtain a better insight into the host response, an experimental infection was carried out in eight healthy heifers in mid-lactation with three different CNS strains: a Staphylococcus fleurettii strain originating from sawdust bedding, an intramammary Staphylococcus chromogenes strain originating from a persistent intramammary infection (S. chromogenes IM) and a S. chromogenes strain isolated from a heifer's teat apex (S. chromogenes TA). Each heifer was inoculated in the mammary gland with 1.0 x 10(6) colony forming units of each bacterial strain (one strain per udder quarter), whereas the remaining quarter was infused with phosphate-buffered saline. Overall, the CNS evoked a mild local host response. The somatic cell count increased in all S. fleurettii-inoculated quarters, although the strain was eliminated within 12 h. The two S. chromogenes strains were shed in larger numbers for a longer period. Bacterial and somatic cell counts, as well as neutrophil responses, were higher after inoculation with S. chromogenes IM than with S. chromogenes TA. In conclusion, these results suggest that S. chromogenes might be better adapted to the mammary gland than S. fleurettii. Furthermore, not all S. chromogenes strains induce the same local host response