Investor Sentiment and Risk-Managed Factor Momentum

This thesis studies how investor sentiment affects the performance of factor momentum. The purpose is to understand whether factor and factor momentum returns are driven by mispricing. Additionally, this thesis tests whether a target volatility—a measure of risk management—increases the performance of factor momentum portfolios. Testing the target volatility approach on factor momentum portfolios is motived by earlier studies that find benefits of risk management on price and industry momentum portfolios. Factor momentum portfolios are constructed using a dataset of 11 U.S. equity factors. The portfolio weights for the risk-managed factor momentum are calculated using option-implied market volatility (VIX) as a proxy for the expected volatility. The overall sample period spans from July 1965 to December 2019, and from February 1990 through December 2019 for the risk-managed factor momentum portfolios. The performance of factor momentum portfolios is tested against multifactor and mispricing models. Factor momentum portfolios that are formed with one-month lagged factor returns have statistically significant alpha against all considered asset pricing models. In contrast to previous studies, factor momentum returns are higher with a relative strength strategy than they are with a trend-following strategy. Furthermore, the results suggest that both winner- and loser-factor portfolios capture mispricing—the returns of recent winner factors are driven by positive earnings surprises while the returns of recent loser factors are driven by negative earnings surprises. Contrary to expectations, the long-minus-short factor momentum returns are not significantly affected by the contemporaneous investor sentiment. The returns of winner-factor portfolios are positively correlated with investor sentiment and significant in all sentiment stats. The returns of loser-factor portfolios are significantly positive following high investor sentiment and generally indistinguishable from zero following periods of low investor sentiment. Risk-managed factor momentum portfolios have statistically significant alpha against the unscaled portfolios. The findings of this thesis suggest that factor and factor momentum returns are driven by mispricing that is more pronounced during periods of high investor sentiment. Betting against the recent loser factors increases the performance of factor momentum following periods of low investor sentiment but decreases the performance after periods of high investor sentiment. Buying recent winner factors is a profitable investment strategy regardless of the investor sentiment. Although factor momentum portfolios do not exhibit momentum crashes or optionality during bear market states, the performance of factor momentum portfolios can be increased using the target volatility approach and measure of option-implied market volatility

O-notation in algorithm analysis

We provide an extensive list of desirable properties for an O-notation --- as used in algorithm analysis --- and reduce them to 8 primitive properties. We prove that the primitive properties are equivalent to the definition of the O-notation as linear dominance. We abstract the existing definitions of the O-notation under local linear dominance, and show that it has a characterization by limits over filters for positive functions. We define the O-mappings as a general tool for manipulating the O-notation, and show that Master theorems hold under linear dominance.Comment: Proved a minimal axiom-set for O-notatio

Epuraea concurrens Sjöberg (Coleoptera, Nitidulidae) new to Europe

Epuraea concurrens Sjöberg, a species hitherto known only from Central Siberia and Mongolia, is reported from Finland. The characters distinguishing it from the closely related E. neglecta (Heer) are given

Luonnontuotealan raaka-aineiden saatavuuden parantaminen

Luonnontuotealan raaka-aineiden saatavuuden parantamiseksi tarkennettiin alan jalostavien yritysten raaka-ainetarpeita sekä selvitettiin yritysten raaka-aineiden hankintaan liittyviä käytänteitä ja toiveita. Verkkokyselyssä painotettiin raaka-aineista luonnonkasveja ja erikoisluonnontuotteita, koska metsämarjojen ja -sienten osalta Suomessa on jo olemassa mittavaa raaka-aineitten osto- ja välitystoimintaa. Eri puolilla Suomea järjestetyissä tilaisuuksissa tiedotettiin aiheesta, aktivoitiin raaka-ainetuotantoon ja tarkasteltiin alueellisia resursseja ja mahdollisuuksia toiminnan käynnistämiseen. Työpajoissa ja aineistoa kokoamalla rakennettiin käytännön yhteistyötä ja toimintamalleja raaka-ainesaatavuuden parantamiseksi. Selvityksessä tehdyn yrityskyselyn perusteella selvästi yli puolet luonnontuotteita jalostavista yrityksistä kokee raaka-aineitten hankintansa vähintään melko haastavaksi. Riittävien määrien saannin lisäksi jalostavilla yrityksillä on myös raaka-aineiden laatuun liittyviä haasteita. Keruulaadun ohella esille nousivat kuivausmenetelmien kehittymättömyys, käsittelylämpötilojen oikeellisuus ja laadukkaiden kuivureiden puute. Osa yrityksistä halusi raaka-aineet valmiiksi tuotantoon otettavaan muotoon käsiteltynä. Raaka-aineita hankitaan tällä hetkellä yleisesti ja mieluiten yrityksen omilta kerääjiltä tai jopa kerätään osin itse. Vastauksissa kuitenkin myös todettiin, että käytännössä kätevintä on ostaa raaka-aine välittäjiltä, joilla on suurempi valikoima ja tasalaatu, mikä vähentää omaa työmäärää ja koordinoinnin tarvetta. Luotettavan ja ammattimaisen raaka-ainekeskuksen tai välittäjän kanssa nähtiin mielekkääksi toimia, tilaus voisi hoitua yhdestä paikasta verkon kautta. Tarve nykyistä keskitetympiin raaka-ainetoimituksiin korostuu yrityksen tuotannon ja jalostusasteen kasvaessa tai toiminnan ollessa etäällä keruualueista. Jalostajien tarvitsemien luonnontuotelajien valikoima osoittautui varsin laajaksi. Kilomääräisesti tarkasteltuna eniten haluttaisiin ostaa mahlaa, kuusen kerkkää, nokkosta, koivun lehtiä, maitohorsmaa ja mesiangervoa. Raaka-aine toivottiin yleisimmin saatavan kuivattuna, tuoretavarana tai pakastettuna. Osa yrityksistä toivoi raaka-aineita jauhettuna tai uutettuna. Raaka-aineiden luomusertifiointia yrityksistä piti yli kolmannes erittäin tarpeellisena ja liki neljännes melko tarpeellisena. Asialla nähtiin kasvavaa merkitystä. Luonnontuotteiden kerääjäkorttia puolestaan piti kolmannes alan jalostavista yrityksistä erittäin tarpeellisena ja lähes yhtä moni melko tarpeellisena osana yrityksen laadunhallintaa ja osoituksena lajintunnistuksen, kestävän keruun ja esikäsittelyn osaamisesta. Keruu- ja hankintaketjun tuntemista pidettiin tärkeänä. Keruutoimintaa ja raaka-aineiden tuotantoa on ryhdytty tai ollaan ryhtymässä kehittämään monella alueella. Toistaiseksi Suomessa ei ole riittävästi luonnontuotteiden kerääjiä, keruuverkostoja, raaka-aineiden käsittelyyn valmiita tuotantotiloja tai kuivauskapasiteettia. Tietoa tarvittaisiin tuottavimmista keruumenetelmistä ja raaka-aineiden hinnoittelusta. Keskeinen haaste on keruun organisoinnin ja logistiikan puuttuminen. Luonnontuoteala on kasvuala, joka tarvitsee yhä enemmän ja monipuolisemmin raaka-aineita, jotta yritykset kykenevät tarttumaan maailman markkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Raaka-ainetuotantoa kokoava välitystoiminta parantaa raaka-aineiden toimitusvarmuutta. Lisäksi raaka-aineiden laadun varmistamisen merkityksen kasvaminen korostaa koko alkutuotantoketjun osaamista sekä panostuksia tuotantotiloihin, laadukkaaseen teknologiaan ja analytiikkaan. Raaka-aineiden välittäjinä voivat toimia keruukeskukset, jotka paikallisesti tai alueellisesti kokoavat ja kouluttavat luonnontuotteiden kerääjiä. Keruukeskuksella voi olla toimintaan tarvittavien tilojen ja välineiden järjestämisen ohella roolia keruualueiden ja -lupien hankinnassa. Ammattimaisesti toimivien keruukeskusten organisoitumisessa voidaan hyödyntää osuuskuntamuotoa. Lapissa kehitettyä elintarviketalo-konseptia voidaan hyödyntää luonnontuotealalla. Konseptissa kuvatut ratkaisut elintarvikkeiden terminaali- ja jalostustiloista sekä logistiikasta soveltuvat myös luonnontuotteiden vastaanotto-, varastointi- ja jalostustoimintaan. Elintarviketaloihin koottaisiin kerääjien tuottamat raaka-aineet vastaanottopisteiden kautta. Kerääjien osaamisen varmistamiseksi ja yhtenäistämiseksi tarvitaan alan koulutusjärjestelmän ja -materiaalien kehittämistä. Koulutettujen kerääjien tavoittamista voidaan parantaa verkkopohjaisen järjestelmän ja rekisterin avulla. Järjestelmän avulla voidaan saattaa yhteen jalostavien yritysten tarpeet, keruukeskusten toiminnan organisointi sekä kerääjien käytännön työ. Keruun kannattavuutta on syytä parantaa luonnontuotteiden talteenoton menetelmiä ja välineitä kehittämällä sekä hyödyntämällä paikkatietoa parhaiden keruualueiden selvittämisessä. Selvitystyön luonnontuotealan raaka-ainetuotannon kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista toteutti Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Työ toteutettiin laajassa yhteistyössä luonnontuotealan toimijoiden ja alueellisten kehittämishankkeiden kanssa koko Suomea tarkastellen

Sustainability and environmental management practices from consumer perspective

Sustainability is something that cannot be avoided nowadays and discussions around it can be fierce. Companies are implementing different types of environmental managements systems to improve the sustainability of their operations. Consumers are being informed by variety of sustainability information sources and the reliability of that information is not always as it seems. This thesis studies how consumers perceive those sustainability and environmental management practices that companies are doing. It is also helping to identify how sustainability influences consumer behavior and how consumers see the sustainability communication. This thesis is also aiming to explain how sustainability and environmental management practices are used. The aim of this research is to find out how consumer sees the sustainability and environmental management actions. Popularity of research around sustainability is increasing, but as the area of sustainability constantly changes, there is need for continuous research. Usually researches about sustainability have been about the environmental impacts of different aspects that have effect on sus-tainability. This research is based on quantitative data that was received from the questionnaire, which was conducted by third-party company. There were 500 valid respondents for the questionnaire, which represent Finnish consumer base. The questionnaire was constructed around the theoretical framework from the literature review. Literature review includes three main parts, which are sustainability, environmental management and consumer behavior. In addition to the literature review, this study includes short introduc-tion of the case company Eckes-Granini Finland Oy Ab and its sustainability and environ-mental practices. The questionnaire results were analyzed by descriptive statistic and sta-tistical analysis, which includes Pearson Chi-Square test and two-tailed test of significance. Those statistical tests measure association between two different factors. The results of this study identified consumer perceptions of sustainability and environmental management practices. The results revealed that those perceptions differ based on the gender, age and region of consumers. Results identified how sustainability affects the consumer behavior and how consumers experience the sustainability communication. Those are also differing based on gender, age and region of consumers. The findings from the literature illustrate that Finnish food industry companies are continuously working towards being more sustainable. Results of this study can be used to improve the knowledge of consumers about sustainability and environmental management. Based on the findings of this study, different types of sustainability information can be better di-rected to identified groups of consumers. These results are also helping companies to predict the effect of sustainability to consumer behavior.Vastuullisuudesta on tullut asia, jolta ei voi välttyä nykypäivänä ja keskustelut sen ympärillä voivat olla usein kiihkeitäkin. Yritykset ottavat ja ovat ottaneet käyttöön erilaisia ympäristöjohtamisen järjestelmiä parantaakseen toimiensa vastuullisuutta. Kuluttajille tuotetaan vaihtelevalla kirjolla tietoa vastuullisuudesta erilaisista lähteistä, joiden luotettavuutta ei pystytä takamaan. Tämä tutkielma tutkii kuinka kuluttajat näkevät yrityksien vastuullisuuden ja ympäristöjohtamisen käytännöt. Tutkielma auttaa myös tunnistamaan miten vastuullisuus vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen ja miten kuluttajat näkevät vastuullisuusviestinnän. Lisäksi tutkielma pyrkii selvittämään miten vastuullisuuden ja ympäristöjohtamisen keinoja käytetään. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka kuluttajat käsittävät vastuullisen ja ympäristöjohtamisen käytännöt. Vastuullisuuteen liittyvien tutkimusten suosio tulee kasvamaan, ja koska vastuullisuus kehittyy jatkuvasti, uusille tutkimuksille on jatkuva tarve. Useimmiten vastuullisuustutkimukset liittyvät ympäristövaikutuksiin ja eri tekijöiden vaikutuksiin. Tutkimus perustuu kvantitatiiviseen dataan, joka saatiin kolmannen osapuolen toteuttamasta kyselystä. Aineistoin koko oli 500 tutkimukseen sopivaa vastaajaa, jotka edustivat Suomen kuluttajia. Kysely tehtiin kirjallisuuskatsaukseen teoriaan perustuen, joka sisältää kolme pääteemaa: vastuullisuuden, ympäristöjohtamisen ja kuluttajakäyttäytymisen. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi tutkimus sisältää lyhyen esittelyn case-yrityksestä Eckes-Granini Finland Oy Ab ja sen vastuullisuudesta ja ympäristöjohtamisen käytännöistä. Kyselyn tulokset analysoitiin tilastollisen kuvailun ja tilastollisen analyysin keinoja käyttäen, johon kuuluvat Khiin neliön –riippumattomuustesti ja kaksisuuntainen riippumattomuustesti. Kyseiset testit mittaavat kahden tekijän välistä tilastollista riippuvuutta. Tutkimuksen tulokset tunnistavat kuluttajien käsityksiä yrityksien vastuullisuudesta ja ympäristöjohtamisen käytännöistä. Tulokset paljastavat, että kyseisiin käsityksiin vaikuttavat kuluttajien sukupuoli, ikä ja asuinalue. Tulokset tunnistavat kuinka vastuullisuus vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen ja miten kuluttajat kokevat vastuullisuuteen liittyvän viestinnän. Kuluttajien sukupuoli, ikä ja asuinalue vaikuttavat myös näihin vastauksiin. Kirjallisuuskatsauksessa käytiin läpi lisäksi Suomen elintarviketeollisuuden yritysten jatkuvaa työtä vas-tuullisuuden parantamiseksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen vastuullisuudesta ja ympäristöjohtamisesta. Perustuen tutkimuksessa esiin tulleisiin asioihin, erityyppiset vastuullisuudesta kertovat tiedot voidaan paremmin kohdentaa tunnistettuihin kohderyhmiin. Nämä tulokset auttavat yrityksiä myös ennustamaan vastuullisuuden vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen

Gyrophaena kangasi sp. n. (Coleoptera, Staphylinidae) aus Finnland

Gyrophaena kangasi sp. n., from Leivonmaki, Central Finland, is described. It differs from its closest European relatives, G. affinis Mannerheim, G. rousi Dvorak, G. rosskotheni Wiisthoff and G. obsoleta Ganglbauer in the shape of the male genitalia and the eighth tergite

Rules of Emergence — Generating and Curating Creativity

This Bachelor’s thesis discusses the relationship between generating and curating in the context of artistic activity. In this context, generating refers to processes and systems used in generative art and generative design. Curating refers to the traditional profession of producing exhibitions, and to the contemporary definition of curating as a universal act of selection and evaluation. The objective of this thesis is to introduce the processes and methods used in generating and curating, and to expose the creative potential emerging from the combination of these practices. The research analyses and compares contemporary discourses of generating and curating, and presents examples of modern generative and curatorial practices. A joint framework is proposed which illustrates the interconnection of generating and curating. Theories of creativity by Deleuze and Boden & Wiggings are accommodated in the framework to demonstrate the potential of the synthesis for emergent outcomes. Despite the apparent discreteness of generating and curating, they in fact share many characteristics, both practical and conceptual. They both require the definition of a rule, which determines the curatorial or generative process. In generative design or art, this rule is an algorithm or some other formalisation of an action, in curating the rule is the selection criteria of the collection. Both in generating and curating, the agent creates the process instead of designing directly the product. Generating requires curating in evaluating and selecting the outcomes, as curating depends upon generating in forming the collection according to the selective rules. Deleuze’s concepts of ‘virtual’ and ‘actual’ capture the emergent properties of generating and curating: the rules define the ‘virtual’ cloud of possible outcomes, from which the perceptible products are actualised. Thus, generating and curating both supervene on and contain each other.Tämä opinnäytetutkielma tarkastelee generoinnin ja kuratoinnin suhdetta taiteellisen toiminnan näkökulmasta. Generoinnilla tässä yhteydessä tarkoitetaan generatiivisessa suunnittelussa ja generatiivisessa taiteessa käytettäviä synnyttäviä järjestelmiä ja prosesseja. Kuratoinnilla puolestaan tarkoitetaan sekä perinteisessä museokontekstissa tapahtuvaa näyttelyiden koostamista, että yleistynyttä määritelmää kuratoinnista universaalina arvioinnin ja valikoinnin prosessina. Tämän tutkielman tavoitteena on esitellä lukijalle generoinnin ja kuratoinnin prosesseja ja käytäntöjä, sekä osoittaa näiden konseptien yhdistämisestä kumpuavat luovat mahdollisuudet. Tutkielmassa analysoidaan generoinnin ja kuratoinnin nykydiskursseja, sekä esitetään esimerkkejä moderneista generoinnin ja kuratoinnin praktiikoista. Tutkielmassa ehdotetaan näiden diskurssien pohjalta luotua viitekehystä, joka havainnollistaa generoinnin ja kuratoinnin yhtymäkohtia. Viitekehykseen liitetään myös Deleuzin sekä Bodenin ja Wigginsin teorioita luovuudesta, joilla todistetaan synteesin potentiaalia emergentteihin ratkaisuihin. Generointi ja kuratointi jakavat monia ominaisuuksia sekä konseptuaalisella että käytännöllisellä tasolla. Molemmat edellyttävät säännön määrittelemistä, jonka mukaan kuratoiva tai generoiva prosessi muodostetaan. Generatiivisessa suunnittelussa tämä sääntö on algoritmi tai muu toimenpiteen formalisointi, kuratoinnissa kokoelman valintakriteerit. Sekä generoinnissa että kuratoinnissa tekijä suunnittelee prosessin, sen sijaan että suunnittelisi valmiin lopputuloksen. Generointi vaatii kuratointia lopputulosten arvioinnissa ja valinnassa, samoin kuin kuratointi edellyttää kokoelman muodostavan säännön generatiivista toteutusta. Deleuzen käsitteet ”virtuaalisesta” ja ”aktuaalisesta” kuvaavat generoinnin ja kuratoinnin emergenttejä ominaisuuksia: säännöt määrittelevät ”virtuaalisen” joukon mahdollisia lopputuloksia, joista havaittavat tuotteet aktualisoituvat. Generoinnin ja kuratoinnin voi ajatella sekä sisältävän että mahdollistavan toisensa

Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa : Luonnontuotealan toimintaohjelma 2020

Suomen luonto tuottaa runsaasti monipuolisia raaka-aineita, jotka tarjoavat erilaisia hyvinvointihyötyjä ja kaupallisia mahdollisuuksia. Suuntaus luonnonmukaisuuteen ja kasvava kiinnostus terveyttä kohtaan lisäävät luonnosta saatavien tuotteiden käyttöä ja kysyntää niin kotimaan markkinoilla kuin kansainvälisestikin. Luonnontuotteita ja niiden ainesosia voidaan hyödyntää paitsi elintarvikkeissa myös hyvinvointituotteissa, kosmetiikassa, lääkeaineina ja rohdoksina sekä erilaisissa tuotteisiin pohjautuvissa palveluissa. Luonnontuotteet ovat kuitenkin jääneet suurelta osin hyödyntämättä, eikä niiden kaikkia arvoja vielä tunnetakaan. Luonnontuotealalle laadittiin kansallinen toimintaohjelma alan mahdollisuuksien esille nostamiseksi ja kehittämistyön suuntaamiseksi. Kehittämistyön painoalat on nostettu esiin ennakoimalla luonnontuotealan markkinoita ja tarkastelemalla eri toimialojen rajapintojen kaupallisia mahdollisuuksia. Luonnontuotealan toimintaohjelmassa kehittämistyön painoaloja ovat kestävä ja markkinavetoinen raaka-ainetuotanto, innovatiivinen ja jalostusarvoa lisäävä tuotekehitys sekä lisäarvon tuottaminen matkailu- ja hyvinvointipalveluihin. Lisäksi tutkimuksen, teknologian ja osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen koskettavat kaikkia näitä painoaloja. Markkinavetoinen, kustannustehokas ja kestävä raaka-ainetuotanto on luonnontuotealan liiketoiminnan kehittämisen perusta. Osaamista ja uusia menetelmiä tarvitaan luonnontuotteiden löytämiseen, talteenottoon luonnosta, puoliviljelyyn ja viljelyyn. Toiminnan kehittämisessä korostuu kattava ketju alkutuottajista jatkojalostajiin ja markkinointiin. Myös uusia tuottajia on löydettävä. Raaka-ainevalinnoissa on syytä keskittyä markkinoilla ennakoituun kysyntään. Toisaalta on tarpeen luoda markkinoita välittäen tietoa ja ideoita luonnontuotteiden mahdollisuuksista eri elinkeinoaloille. Tärkeää on luoda monipuolisia arvoverkkoja, liittää mukaan erilaisia liiketoimintahyötyjä saavat ja hyödyntää raaka-aineitten sivuvirrat tehokkaasti. Myös mahdollisia alan yritystoiminnan kynnyksiä tulee madaltaa. Jalostusastetta nostamalla voidaan kasvattaa raaka-aineista saatavia hyötyjä. Luonnontuotteiden tuotekehityksessä mahdollisuuksia tarjoavat innovatiiviset tuotteet, eri elinkeinoaloille tarjottavat välituotteet, edelläkävijämarkkinoitten löytäminen ja kuluttajatutkimuksen hyödyntäminen. Alalle tarvitaan nykyisten yritysten toiminnan kehittämisen lisäksi uutta yrittäjyyttä. Tavoitteena on saada markkinoille laadukkaita luonnontuotepohjaisia tavaramerkkejä, jotka rakentuvat muun muassa puhtauden, vastuullisuuden ja korkean osaamisen varaan. Erityisesti kansainvälisiä markkinoita voidaan tavoittaa nykyistä paremmin markkinointiyhteistyön ja monipuolisen tuotetarjonnan avulla. Kansainvälisesti tunnetut luonnontuotteet voivat olla osa Suomen maaimagoa, jota puolestaan voidaan hyödyntää markkinointikampanjoissa ulkomailla. Luonnontuotteet voivat olla osa suomalaisten matkailu- ja hyvinvointipalvelujen sisältöä ja erottuvuutta. Palvelujen kehittämiseksi tarvitaan eri alojen yritysten ja toimijoiden törmäyttämistä ja tiedon välittämistä, yhteistä palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä sekä luonnontuotepohjaisen tuotetarjonnan suuntaamista palvelutoimintaan. Uusia mahdollisuuksia ja palvelukokonaisuuksia on mahdollista havainnollistaa esimerkkien avulla. Luonnontuotealan toimintaohjelma koottiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hallinnoimassa Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet (LT-INNO) -hankkeessa. Hanketta toteuttivat myös Foodwest Oy, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT, Rovaniemi), Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto sekä Teknologiakeskus KETEK Oy. Hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007–2013 ja sitä rahoittivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta

Xyletinus tremulicola (Coleoptera, Anobiidae) found in Finland

Xyletinus tremulicola Y. Kangas, described and hitherto known only from Sweden, is reported from Finland. The habitat and the most important diagnostic characters are described