Developing Tampere City Public Transport ICT Services

Tässä diplomityössä tutkitaan Tampereen joukkoliikenteen vuonna 2013 tarjoamia tieto- ja viestintäteknologia -palveluja eli ICT-palveluja matkustajien ja joukkoliikennesuunnittelun näkökulmista. Työn tavoitteena on löytää ratkaisuja paremman matkustajainformaation tuottamiseksi, laadukkaamman suunnittelun aikaansaamiseksi ja pohtia julkisen sektorin roolia avoimen sovelluskehitysyhteistyön parissa. Työn alussa perehdytään kirjallisuustutkimuksella lyhyesti tieto- ja viestintäteknologiaan ja siitä yleisesti saavutettaviin hyötyihin, sekä joukkoliikenteeseen Tampereen seudulla. Työlle keskeisen rungon muodostaa katsaus Tampereen joukkoliikenteen vuonna 2013 tarjoamiin ICT-palveluihin ja matkustajille tarkoitettujen palvelujen kävijämääriin. Älyliikennettä ja joukkoliikenteen ICT-palveluja on käytössä eri puolilla maailmaa ja Tampereella käytössä olevat palveluratkaisut ovat hyvin samanlaisia maailmalla olevien palvelujen kanssa. Työn runkoa vahvistaa elokuussa 2013 teetetty käyttäjäkysely joukkoliikenteen matkustajille, jossa tiedusteltiin käyttäjien mielipiteitä palveluista. Kyselyn tulosten perusteella käyttäjät olivat erittäin tyytyväisiä tarjottuihin informaatiopalveluihin ja kokivat niiden käytöstä olevan todellista hyötyä heille itselleen. Asiantuntijahaastatteluilla saatiin vahvistettua näkemyksiä tiedon ja ICT-palvelujen määrän kasvusta tulevaisuudessa ja kuinka julkisen sektorin tulee tarjota mahdollisuudet sovelluskehitykselle avoimien rajapintojen ja yhteistyön muodossa. Työssä esitellään kehitysehdotuksia vuonna 2013 olemassa oleville ICT-palveluille ja tuodaan esille myös mahdollisia uusia palveluja, jotka tuovat matkustajille lisäinformaatiota ja edesauttavat suunnittelua saavuttamaan toimivamman joukkoliikennejärjestelmäkokonaisuuden

The mediating effect of psychosocial factors in the relationship between self-organizing teams and employee wellbeing : A cross-sectional observational study

Background: Several benefits of working in a self-organizing team, such as higher job satisfaction and better en-gagement to work have been demonstrated in previous studies.Objective: To examine whether those employees working in a self-organizing team have higher job satisfaction and lower turnover intentions compared to those in non-self-organized teams. Further, to test whether psycho-social factors defined by the Job Demand-Control model would function as mediators.Design: A cross-sectional survey study.Setting(s): Home care and assisted living facilities (with 24-h assistance).Participants: Licensed practical nurses (N = 377), registered nurses, therapists and managers (N = 183), and other employees (N = 31) in services for older people.Methods: A survey for employees working in services for older people and who were either in the self-organized teams or in the non-self-organized teams. Data was analyzed using linear regression and mediation analyses.Results: Those employees who worked in a self-organizing team were more satisfied with their job and had lower turnover intentions compared to those in a non-self-organizing team (mean [SD] 3.9 [1.0] vs. 3.7 [1.0], p = 0.006 and 2.2 [1.2] vs. 2.5 [1.3], p = 0.006, respectively). Moreover, job demands and job strain partially mediated the effect of self-organizing teamwork on job satisfaction (Average causal mediation effect [95%CI] 0.09 [0.02-0.15] and 0.10 [0.03-0.18], respectively), as well as on turnover intentions (Average causal mediation effect [95%CI] -0.08 [-0.15 to -0.01] and -0.20 [-0.18 to-0.03], respectively).Conclusions: In the context of older people care services, working in self-organizing teams may enhance employee wellbeing by lowering job demands and job strain, but not by improving job control. Based on the findings of this study, self-organization seems beneficial, however, it requires real autonomy for the teams and team building.Tweetable abstract: Self-organizing teamwork increases job satisfaction and decreases turnover intentions via lower job demands and strain in older people care.(c) 2022 The Author(s). Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http:// creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

Latvusmassan kosteus palstalla : Kosteusennustemallit ja energiapuun mittauslaskuri

Latvusmassan mittauksessa käytetään yleisesti kuormainvaakoja, joilla mittaus voidaan toteuttaa metsäkuljetuksen yhteydessä. Kuormainvaaoilla punnitun latvusmassan painon muuntamiseen kiintotilavuudeksi käytetään muuntolukuja, niin sanottuja tuoretiheyslukuja. Nykyiset tuoretiheysluvut perustuvat energiapuutavaralajien keskimääräisiin laskennallisiin kuivatuoretiheyksiin, kosteuden ennustemalleihin ja suuralueiden pitkän ajan keskimääräisiin säähavaintoihin eri vuodenaikoina, jolloin ne eivät ota huomioon paikallista ja vuosien välistä olosuhteiden vaihtelua. Käytännön mittaustoiminnassa saatujen havaintojen perusteella ongelmat korostuvat erityisesti uudistushakkuualoilta korjattavan latvusmassan mittauksessa. Tämän projektin tavoitteena oli arvioida kosteusennustemallien sopivuutta toteutuneeseen säähän perustuvassa latvusmassan kosteusennustamisessa osana käytännön mittaustoimintaa. Lisäksi tavoitteena oli kehittää säähavaintoaineistoa hyödyntävä energiapuun mittauslaskuri. Kosteusmallien toimivuutta ja soveltuvuutta arvioitiin määrittämällä vertailukosteudet todellisten korjuukohteiden (49 kpl) latvusmassalle ja laskemalla näille kohteille kosteusennusteet kosteusmalleilla. Kosteusmallien tuottamien kosteusarvojen todenmukaisuus (systemaattinen epävarmuus) oli verraten hyvällä tasolla koko vertailuaineistossa, mutta puutteellinen tietyissä olosuhteissa. On todennäköistä, että kosteusmallit tuottavat systemaattista virhettä esimerkiksi loppukesän ja syksyn korjuukohteilla. Kosteusennustemallien täsmällisyys (satunnainen epävarmuus) on heikko kaikissa olosuhteissa, mutta erityisesti loppukesän ja syksyn korjuukohteilla. Eri malleilla määritetyt kosteudet olivat ±5 prosenttiyksikön virherajan sisällä vertailuarvostaan 37–47 prosentissa korjuukohteista. Nykyisin käytössä olevalla menetelmällä tuoretiheyslukujen määrityksessä päästiin jokseenkin vastaavaan tarkkuuteen kuin kosteusennustemalleja käyttämällä. Kosteusennustemallien tarkasteluiden perusteella niiden soveltuvuus on puutteellinen hyödynnettäväksi latvusmassan tuoretiheyslukujen määrityksessä. On kuitenkin mahdollista, että kosteusmallien käytöllä saavutettaisiin parannusta nykyiseen menetelmään verrattuna muun muassa vuosien välisistä sääolosuhde-eroista johtuvien virheiden pienentämisen kautta.201

Whole-genome sequencing reveals host factors underlying critical COVID-19

Critical COVID-19 is caused by immune-mediated inflammatory lung injury. Host genetic variation influences the development of illness requiring critical care(1) or hospitalization(2-4) after infection with SARS-CoV-2. The GenOMICC (Genetics of Mortality in Critical Care) study enables the comparison of genomes from individuals who are critically ill with those of population controls to find underlying disease mechanisms. Here we use whole-genome sequencing in 7,491 critically ill individuals compared with 48,400 controls to discover and replicate 23 independent variants that significantly predispose to critical COVID-19. We identify 16 new independent associations, including variants within genes that are involved in interferon signalling (IL10RB and PLSCR1), leucocyte differentiation (BCL11A) and blood-type antigen secretor status (FUT2). Using transcriptome-wide association and colocalization to infer the effect of gene expression on disease severity, we find evidence that implicates multiple genes-including reduced expression of a membrane flippase (ATP11A), and increased expression of a mucin (MUC1)-in critical disease. Mendelian randomization provides evidence in support of causal roles for myeloid cell adhesion molecules (SELE, ICAM5 and CD209) and the coagulation factor F8, all of which are potentially druggable targets. Our results are broadly consistent with a multi-component model of COVID-19 pathophysiology, in which at least two distinct mechanisms can predispose to life-threatening disease: failure to control viral replication; or an enhanced tendency towards pulmonary inflammation and intravascular coagulation. We show that comparison between cases of critical illness and population controls is highly efficient for the detection of therapeutically relevant mechanisms of disease.Peer reviewe

FinnGen provides genetic insights from a well-phenotyped isolated population

Population isolates such as those in Finland benefit genetic research because deleterious alleles are often concentrated on a small number of low-frequency variants (0.1% ≤ minor allele frequency < 5%). These variants survived the founding bottleneck rather than being distributed over a large number of ultrarare variants. Although this effect is well established in Mendelian genetics, its value in common disease genetics is less explored1,2. FinnGen aims to study the genome and national health register data of 500,000 Finnish individuals. Given the relatively high median age of participants (63 years) and the substantial fraction of hospital-based recruitment, FinnGen is enriched for disease end points. Here we analyse data from 224,737 participants from FinnGen and study 15 diseases that have previously been investigated in large genome-wide association studies (GWASs). We also include meta-analyses of biobank data from Estonia and the United Kingdom. We identified 30 new associations, primarily low-frequency variants, enriched in the Finnish population. A GWAS of 1,932 diseases also identified 2,733 genome-wide significant associations (893 phenome-wide significant (PWS), P < 2.6 × 10–11) at 2,496 (771 PWS) independent loci with 807 (247 PWS) end points. Among these, fine-mapping implicated 148 (73 PWS) coding variants associated with 83 (42 PWS) end points. Moreover, 91 (47 PWS) had an allele frequency of <5% in non-Finnish European individuals, of which 62 (32 PWS) were enriched by more than twofold in Finland. These findings demonstrate the power of bottlenecked populations to find entry points into the biology of common diseases through low-frequency, high impact variants.publishedVersionPeer reviewe

SARS-CoV-2 susceptibility and COVID-19 disease severity are associated with genetic variants affecting gene expression in a variety of tissues

Variability in SARS-CoV-2 susceptibility and COVID-19 disease severity between individuals is partly due to genetic factors. Here, we identify 4 genomic loci with suggestive associations for SARS-CoV-2 susceptibility and 19 for COVID-19 disease severity. Four of these 23 loci likely have an ethnicity-specific component. Genome-wide association study (GWAS) signals in 11 loci colocalize with expression quantitative trait loci (eQTLs) associated with the expression of 20 genes in 62 tissues/cell types (range: 1:43 tissues/gene), including lung, brain, heart, muscle, and skin as well as the digestive system and immune system. We perform genetic fine mapping to compute 99% credible SNP sets, which identify 10 GWAS loci that have eight or fewer SNPs in the credible set, including three loci with one single likely causal SNP. Our study suggests that the diverse symptoms and disease severity of COVID-19 observed between individuals is associated with variants across the genome, affecting gene expression levels in a wide variety of tissue types

A first update on mapping the human genetic architecture of COVID-19

peer reviewe

Tietoturvatyö PK-yrityksessä

Tässä opinnäytetyössä perehdyttiin aluksi yleisesti tietoturvakartoitukseen, sekä sen hyötyihin että haasteisiin. Tutkimme, miten tietoturvakartoitus yleensä tehdään yritykselle. Tästä siirryttiin kartoittamaan kohdeyrityksen tietoturvan tilaa, niin sen hallinnollista kuin teknologistakin puolta, jotta pystyttiin määrittelemään miten sitä voitaisiin parantamaan juuri kohdeyritykselle sopivalla tavalla. Kartoituksen jälkeen alettiin etsimään sopivia keinoja, joilla havaittuja heikkoja kohtia voitaisiin päivittää ja parantaa. Uudistuksissa tulee perehtyä huolellisesti erilaisiin tietoturvaratkaisuihin, jotta muutokset toteutuvat kustannustehokkaasti ja toimintavarmasti. Jo työn alussa meille tehtiin selväksi tyytymättömyys nykyisen sopimuksen tilaan ja tämä johti palveluntarjoajan vaihtamiseen. Toisen valtakunnallisen palveluntarjoajan lisäksi etsimme tarjouksen myös yksityiseltä yritykseltä, jotta tarjouksia voitaisiin vertailla ja siten valita kohdeyritykselle niistä sopivin. Yksityiseltä tullut tarjous oli samankaltainen aiemman sopimuksen kanssa, joten valtakunnalliselta saatu tarjous oli enemmän toimeksiantajamme mieleen. Tietoturvakartoitus poikkeaa normaalin kartoituksen käytännöistä sillä tavoin, ettemme opinnäytetyön resurssien puitteissa kyenneet totetuttamaan esille tulleita parannuksia, vaan annoimme vain ehdotuksen siitä mitä kohennettavaa kohdeyrityksen tietoturvassa on.The goal of the thesis was to provide an information security survey to a midsized company which wasn’t sure how their business was being handled in the matter. First thing done was to get familiar with the basics of the security survey by studying it vastly. Next we carried out a small investigation to the company’s local office to see the main things to improve are, whether it’s the management style or some sort of technological issue that could bring the whole company at risk. In this manner we discovered our objectives and how to start the work. The report of the thesis starts with a short introduction to the main issue and continues with general knowledge about information security, the security survey and their content. After the introduction responsibilities and objectives that make up information security are sift through. This covers things such as information security plan, risk plan, and instructions for data security. The rest discusses the main subject; information security upgrading plan, it’s usefulness for the target company, how things are currently handled and what could be done better. Last two chapters consist of deliberations and summary

Uuden teknologian implementointi rakennusalalla prosessien kehitysnäkökulmasta

Yritykset rakennusalalla ovat kärsineet huonosta kannattavuudesta jo vuosikymmeniä. Samaan aikaan kun rakennusalan kannattavuus on pysynyt aihaisena, ovat muut teollisuusalat pystyneet kutannuksia laskemalla ja laatua parantamalla nostamaan kannattavuuttaan (Winch 1998). Rakennusalan yritykset ovat pyrkineet parantamaan tehokkuuttaan ottamalla uusia teknologioita käyttöön organisaatioissaan. Uuden teknologian hyödyntämiseksi yritysten on ensin kyettävä ottamaan teknologia tehokkaasti käyttöön. Useat tutkijat ovat tutkineet innovaatioiden implementointia eri näkökulmista. Tutkijat ovat esittäneet viitekehyksiä uusien ICT-työkalujen implementoimiseksi (muun muassa Kwon & Zmud 1987) sekä tutkineet implementoinnin dynamiikkaa rakennusalalla (muun muassa Winch 1998). Uuden teknologian implementointimenetelmistä rakennusalalla tiedetään kuitenkin vielä melko vähän. Tämän tutkimuksen tarkoitus on muodostaa viitekehys innovaatioiden implementoimiseksi rakennusalalla. Esitetty viitekehys yhdistää prosessien kehittämisen ja rakennusalan ominaispiirteet innovaatioiden implementointiprosessiin. Siten muodostettu viitekehys pyrkii muodostamaan kokonaisvaltaisen kuvan implementointiprosessista rakennusalalla. Muodostettua viitekehystä voi myös hyödyntää rakennusalan yrityksissä ohjenuorana innovaatioiden implementoinnissa. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu tapaustutkimukseen. Tapauksen kohde on työkoneautomaatiota projekteihinsa implementoiva, suuri suomalainen rakennusalan yritys. Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista ja osapuolien havainnoinnista, jotka tehtiin 1,5 vuoden mittaisen tutkimusajanjakson aikana

Aurinkovoimalan Suunnittelu : Ohjelmistot Suunnittelun Tukena

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä aurinkosähköön ja aurinkovoimalan suunnittelutyöhön ohjelmistojen avulla tarjoten toimeksiantajalle osaamista mahdollisiin tuleviin hankkeisiin. Työssä pyrittiin antamaan lukijalle kattava kuvaus aurinkosähköjärjestelmästä, siihen liittyvistä laitteista ja järjestelmän liittämisestä rakennuksen ja verkonhaltijan sähköverkkoon. Työ on suunnattu erityisesti suunnittelijalle, joka haluaa laajentaa osaamistaan jatkuvasti kasvavalle markkina-alalle. Työssä käytiin läpi aurinkovoimalan komponentit ja kuvailtiin suunnitteluprosessia esimerkkien avulla. Konkreettisen kohteen puuttuessa työn laskemissa käytettävät arvot ovat oletuksia ja vain suuntaa antavia. Apuna käytettiin aurinkosähkön suunnittelutyökaluja, kuten PVGIS ja PVSize. Aurinkosähköjärjestelmän mitoituksessa käytettiin FinSolar-hankkeen kannattavuuslaskuria. Järjestelmäkaavioiden ja muiden mallipiirustusten teossa käytettiin MagiCAD-ohjelmistoa ja aurinkosähköjärjestelmän mitoituksen apuna käytettiin Excel-ohjelmistoa. Suunnittelutyön tukena käytettävät ohjelmistot tuovat tilaajalle rahan arvoista etua hankkeen alkuvaiheessa ja nopeuttavat suunnittelijan työtä koko projektin ajan. Sopivaan kohteeseen hyvin suunniteltuna aurinkosähköjärjestelmä on ympäristöteon lisäksi myös kannattava hanke.The purpose of this thesis was to become familiar with photovoltaic and software assistance design of solar power plant by providing the comissioner with knowledge of possible future projects. The aim of the thesis was to give the reader a comprehensive description of the photovoltaic system, its associated equipment and the connection of the system to the electricity network of the building and the network operator. The work is aimed especially at designers who want to expand their expertise to a constantly growing market. The thesis deals with the components of a solar power plant and describes the design process with examples. In the absence of specific use case, the values used in the work calculations are assumed and indicative only. Solar power design tools such as PVGIS and PVSize were used. In order to size the PV system the FinSolar projects profitability calculator was used. To the system diagrams and other model drawings MagiCAD software was used and to the size solar system Excel software was used. The software used to support the design work provides the customer with a value-for-money advantage in the early stages of the project and speeds up the work of the designer throughout the project. Well designed for a suitable site a photovoltaic system is not only an environmental activity but also a profitable project