Tutkija vai sosiaalityöntekijä? Autoetnografinen tarkastelu tutkijasosiaalityöntekijän positioista

Tutkimuksessa tarkastellaan tutkijasosiaalityöntekijän toiminnallista ja tutkimuksellista asemoitumista iäkkäiden asumispalvelukeskuksessa. Tutkimus paikantuu etnografian autoetnografiseen perinteeseen. Artikkeli pohjautuu kirjoittajan kokemuksiin tutkijasosiaalityöntekijänä ja aineistona ovat päiväkirjamerkinnät vuosien 2014-2016 kenttäjaksolta. Tutkimuksessa kysytään, millaisia positioita tutkijasosiaalityöntekijän rooliini asumispalvelukeskuksessa liittyy ja miten ne paikantuvat suhteessa organisaatioon, henkilökuntaan ja asiakkaisiin. Tutkimuksessa positio paikantui kolmeen toisiinsa liittyvään käsitepariin: virallinen – epävirallinen, ulkopuolinen – sisäpuolinen ja neutraali - hyvän tuottaja. Ensimmäinen käsitepari kuvaa tutkijasosiaalityöntekijän asemaa suhteessa työyhteisöön sekä organisaatioon. Ulkopuolinen kuvaa tutkijan kokemusta, joka osin liittyy epäviralliseen asemaan. Sisäpuolisuus liittyy asukkaiden rinnalla oloon ja heidän tukemiseensa. Kolmas käsitepari kuvaa tutkimuksen toteuttamista. Hyvän tuottaminen on asukkaiden auttamista. Neutraali etäännyttämistä kokemuksista. &nbsp

Asumispalvelukeskuksen iäkkäiden asukkaiden avun ja tuen tarpeet

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan asumispalvelukeskuksessa asuvien iäkkäiden henkilöiden avun ja tuen tarpeita sekä niiden määrittymistä asukkaiden ja tutkijasosiaalityöntekijän kohtaamisissa. Tutkimus paikantuu gerontologisen sosiaalityön näkökulmaan. Tutkimuksen aineistona on osallistuvan etnografian keinoin vuorovaikutustilanteista kerätyt yhdeksän äänitallennetta. Aineisto analysoitiin kehysanalyysillä. Asukkaiden avun ja tuen tarpeet jäsentyivät neljään vuorovaikutukselliseen kehykseen, jotka on nimetty toimintakyvyn, palvelujen ja talouden, sosiaalisen ympäristön sekä elämäkulun kehykseksi. Toimintakyvyn kehyksessä tarpeetliittyivät fyysisiin tarpeisiin, arjessa toimimiseen sekä osallistumiseen. Palvelujen ja talouden kehyksessä kyse oli palvelujärjestelmään liittyvän tiedon saamisesta sekä asukkaiden palvelujen ja taloudellisen tuen, oikeuksien ja mahdollisuuksien varmistamisesta. Sosiaalisen ympäristön kehyksessä asukkaiden tarpeet kohdistuivat sosiaalisista suhteista luottamukselliseen keskustelemiseen ja yhteiseen jäsentämiseen. Elämänkulun kehyksessä kyse oli asukkaiden elämäntarinoista sekä elämänkulun muutoksista keskustelusta. Asumispalvelukeskuksen iäkkäiden asukkaiden tarpeisiin vastataan hoivan, hoidon ja asumisen palveluin, mutta ei vain niillä. Tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että gerontologisella sosiaalityöllä vastataan asukkaan ja hänen ympäristönsä välisiin suhteisiin liittyviin tarpeisiin, mutta myös psykososiaalisen ja emotionaalisen tuen tarpeisiin

Osista muodostuva kokonaisuus – Kuvaus gerontologisesta sosiaalityöstä, sen käytännöistä ja niiden tutkimisesta

Tutkimuksessa tarkastellaan gerontologista sosiaalityötä, sen käytäntöjä ja niiden tutkimista. Tutkimus paikantuu gerontologisen sosiaalityön ammatillisten käytäntöjen tutkimukseen. Teoreettis-metodologinen lähestymistapa kiinnittyy konstruktionistiseen ja etnografiseen perinteeseen. Tutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta sekä tästä yhteenveto-osasta. Yhteenveto-osiossa osajulkaisuista on tehty synteesi, jossa analyysikehikkona on toiminut kulttuurinen käytäntöteoria. Kulttuuriseen käytäntöteoriaan ja sen käsitteisiin nojautuen käytäntö ymmärretään käytäntökokonaisuutena, joka muotoutuu käytännöistä sekä osatekijöistä. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset suuntautuvat ilmiön - gerontologisen sosiaalityön - ja sen tutkimisen tarkasteluun. Tutkimuksessa kysytään 1) millaisia käytäntöjä gerontologisessa sosiaalityössä ilmenee? 2) millaisista osatekijöistä gerontologisen sosiaalityön käytännöt rakentuvat? 3) miten tutkijasosiaalityöntekijän kaksoisrooli mahdollistaa tiedon muodostamisen käytännöistä? Tutkimuskysymyksiin vastaamalla tuotetaan tietoa gerontologisen sosiaalityön käytäntökokonaisuudesta ja sen rakentumisesta. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena on tehdä gerontologisen sosiaalityön käytäntöjä näkyväksi ja ymmärrettäväksi. Tutkimus tuottaa tietoa käytäntöjen ja niissä toimivien asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta. Gerontologisen sosiaalityön moninaisuuden tavoittamiseksi osajulkaisuissa on käytetty erilaisia käsitteitä, laadullisia tutkimusaineistoja ja analyysimetodeja. Kahdessa ensimmäisessä osajulkaisussa tarkastellaan iäkkäiden avun ja tuen tarpeita, joihin vastaaminen nähdään tutkimuksessa gerontologisen sosiaalityön auttamistehtävänä. Ensimmäisessä osajulkaisussa pohditaan asumispalvelukeskuksen iäkkäiden asukkaiden sosiaalityöllisiä tarpeita. Aineistona ovat asukkaiden ja tutkijasosiaalityöntekijän kohtaamisten tallenteet, joita on analysoitu kehysanalyysin keinoin. Toisessa osajulkaisussa kysytään, millaista apua ja tukea iäkkäät tarvitsevat kotona asumisen tukemiseksi ja pohditaan, mitä sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa iäkkäiden erilaisissa elämäntilanteissa. Aineistona ovat iäkkäiden ja heidän omaistensa sekä kuntoutus- ja hoitolaitosten sosiaalityöntekijöiden haastattelut, joita on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Kolmas osajulkaisu tarkastelee sosiaalityöntekijöiden toimintakäytäntöjä ja niihin liittyvää tietoa gerontologisen kuntoutuksen kontekstissa. Osajulkaisu pohjautuu kuntoutus- ja hoitolaitosten sosiaalityöntekijöiden haastatteluihin ja niiden kehysanalyyttiseen tarkasteluun. Neljäs osajulkaisu on autoetnografinen päiväkirjamerkintöihin pohjautuva tarkastelu tutkijasosiaalityöntekijän positioista asumispalvelukeskuksessa. Tutkimuksen tuloksena on jäsennys gerontologisesta sosiaalityöstä suhteisena käytäntökokonaisuutena, joka muotoutuu arvioinnin, neuvottelujen ja suostuttelun, liittämisen sekä tuen käytännöistä sekä osatekijöistä eli tarkoituksista, kompetensseista ja materiaalisista tekijöistä. Tarkoitukset viittaavat käytäntöjen jaettuihin ja yhteisesti määriteltyihin päämääriin. Kompetenssit sisältävät ymmärtämisen, erilaisen tietämisen ja taitamisen. Materiaaleihin puolestaan sisältyvät välineet, aika ja tila sekä keho. Gerontologisen sosiaalityön käytäntökokonaisuuden suhteisuus viittaa käytäntöjen ja osatekijöiden keskinäiseen sidoksellisuuteen. Suhteisuus kuvaa myös gerontologisen sosiaalityön suhteisuutta muihin sosiaalisen elämän käytäntöihin. Samaan aikaan painottuu gerontologisen sosiaalityön käytäntöjen ja osatekijöiden moninaisuus, joiden tutkimuksellinen tavoittaminen tarkoittaa erilaisia toimintaympäristöjä huomioivaa ja erilaista tietoa yhdistävää tutkimusta.The thesis explores gerontological social work and practices of gerontological social work, focusing on professional practices. The study also considers how to research those phenomena. Theoretical and methodological approaches are connected to constructionism and ethnography. The thesis consists of four peer-reviewed articles and a concluding chapter which is based on the synthesis of those articles. The research questions addressed in the present study are: 1) What kinds of practices appear in gerontological social work? 2) What kinds of elements form practices of gerontological social work? 3) How can the double role as social worker and researcher enable knowledge production of practices? The practical aim of the present study is to make the practices of gerontological social work visible and understandable. The study provides knowledge from the viewpoint of practices, older adults, and social workers. In order to profoundly portray and understand the phenomenon’s multifaceted nature, all the articles are based on different kind of concepts, qualitative data, and analysis methods. The first article identifies, and analyses older adults’ needs for social work in the context of residential home. The author acted simultaneously as a social worker and as a researcher. The data consist of audio recorded meetings between older residents and the author. The analysis of the data was conducted by using frame analysis. The second article examines the types of support older adults need when living at home and it also discusses the role of social rehabilitation in different life situations among older adults. This article consists of two data: the first one is audio recorded interviews of older adults and their close relatives and the second data is audio recorded interviews of social workers who worked at rehabilitation centres. The analysis was conducted by theoretical content analysis. The third article explores social work practices and knowledge in the context of gerontological rehabilitation using the data gathered through interviews with social workers in rehabilitation centres. Frame analysis was utilised for the data analysis. The last article is based on the author’s fieldwork experiences as a researcher and social worker in an older adults’ residential home. The method of the research is autoethnography. The data consist of fieldwork notes of the author. The research examines the types of researcher and social worker positions that can be detected during fieldwork. The analytical tool of this concluding chapter is practice theory. Gerontological social work is understood as ‘practice-as-entity’, which consist of a range of practices and elements. Those practices and elements are interconnected. As a result of synthesis four practices of gerontological social work were named: assessment, negotiation and persuasion, connecting and support. By making use of concepts of practice theory, three elements were named: meanings, competencies and materials. Meanings refers to shared purpose of practices. Competencies consist of knowledge and skills. Materials include equipment, time and space and body. The relational character of gerontological social work describes the connection between practices and elements. However, it also describes the connection between gerontological social work’s practice and other practices of older adults’ everyday life. The present study brings to the fore the diversity of gerontological social work’s practices and elements. Clearly, a range of research contexts and means of knowledge construction are needed in order to make this diversity visible

Women with polycystic ovary syndrome have poorer work ability and higher disability retirement rate at midlife : a Northern Finland Birth Cohort 1966 study

Objective: Polycystic ovary syndrome (PCOS) presents with multiple comorbidities potentially affecting function. This was the first general population-based study to evaluate work ability, participation in working life, and disability retirement in middle-aged women with and without PCOS. Design: This is a cohort study. Methods: Women with PCOS (n = 280) and women without PCOS symptoms or diagnosis (n = 1573) were identified in the Northern Finland Birth Cohort in 1966 and were evaluated for self-rated work ability and potential confounders at age 46. Next, incidence rate ratios (IRRs) for disability and unemployment days were extracted from national registers during a prospective 2-year follow-up. Lastly, we assessed hazard ratios (HRs) for disability retirement between 16 and 52 years of age from national registers. Results: The women with PCOS reported poorer ability to work at age 46, especially due to poorer health. During the 2-year follow-up period, the affected women gained on average an additional month of disability and unemployment days, corresponding to an approximately 25% higher risk for both disability (IRR (95% CI): 1.25 (1.22-1.27)) and unemployment days (IRR (95% CI): 1.26 (1.23-1.28)) in models adjusted for health and socioeconomic factors. Lastly, we found a two-fold higher cumulative risk for disability retirement by age 52 compared to non-PCOS women (HR (95% CI): 1.98 (1.40-2.80)), which remained after adjusting for confounding factors (aHR (95% CI): 1.55 (1.01-2.38)). Conclusions: PCOS is associated with lower participation in working life already in midlife. Acknowledging PCOS-related multimorbidity, concerted efforts are needed to support sustainable careers for women with PCOS.Peer reviewe

Admission of an older person into a care home in Europe: exploring the dimensions of a ‘Healthy Transition’ and the potential role of social work

Transitions in gerontological social work are poorly theorised and underresearched. Although social workers are routinely involved in transitions of older people into care homes, they tend to be treated as a functional transition from one place to another rather than as a social, emotional and psychological process for the older person and their family. Evidence suggests that a healthy transition is more likely if the older person has exerted some influence over the ‘when’, ‘where’ and ‘how’ of the decision, continuity between the ‘old life’ and the ‘new’ is maintained, and their concerns are acknowledged. Drawing on a theory of transition developed by Melies et al. (2000), this paper argues that social workers have the relational, communication and advocacy skills, as well as legal literacy and a rights-based perspective, to help to promote healthy transitions. There is considerable potential to develop, and evidence the value of, social work’s contribution to this often marginalised area of practice

Diffusion tensor imaging correlates with lesion volume in cerebral hemisphere infarctions

Background Both a large lesion volume and abnormalities in diffusion tensor imaging are independently associated with a poor prognosis after cerebral infarctions. Therefore, we assume that they are associated. This study assessed the associations between lesion volumes and diffusion tensor imaging in patients with a right-sided cerebral infarction. Methods The lesion volumes of 33 patients (age 65.9 ± 8.7, 26 males and 7 females) were imaged using computed tomography (CT) in the acute phase (within 3-4 hours) and magnetic resonance imaging (MRI) in the chronic phase (follow-up at 12 months, with a range of 8-27 months). The chronic-phase fractional anisotropy (FA) and mean diffusivity (MD) values were measured at the site of the infarct and selected white matter tracts. Neurological tests in both the acute and chronic phases, and DTI lateralization were assessed with the Wilcoxon signed-rank test. The effects of thrombolytic therapy (n = 10) were assessed with the Mann-Whitney U test. The correlations between the measured parameters were analysed with Spearman's rho correlation. Bonferroni post-hoc correction was used to compensate for the familywise error rate in multiple comparisons. Results Several MD values in the right hemisphere correlated positively and FA values negatively with the lesion volumes. These correlations included both lesion area and healthy tissue. The results of the mini-mental state examination and the National Institutes of Health Stroke Scale also correlated with the lesion volume. Conclusions A larger infarct volume is associated with more pronounced tissue modifications in the chronic stage as observed with the MD and FA alterations.BioMed Central Open acces