Tutkimuksessa tarkastellaan gerontologista sosiaalityötä, sen käytäntöjä ja niiden tutkimista. Tutkimus paikantuu gerontologisen sosiaalityön ammatillisten käytäntöjen tutkimukseen. Teoreettis-metodologinen lähestymistapa kiinnittyy konstruktionistiseen ja etnografiseen perinteeseen. Tutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta sekä tästä yhteenveto-osasta. Yhteenveto-osiossa osajulkaisuista on tehty synteesi, jossa analyysikehikkona on toiminut kulttuurinen käytäntöteoria. Kulttuuriseen käytäntöteoriaan ja sen käsitteisiin nojautuen käytäntö ymmärretään käytäntökokonaisuutena, joka muotoutuu käytännöistä sekä osatekijöistä.
Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset suuntautuvat ilmiön - gerontologisen sosiaalityön - ja sen tutkimisen tarkasteluun. Tutkimuksessa kysytään 1) millaisia käytäntöjä gerontologisessa sosiaalityössä ilmenee? 2) millaisista osatekijöistä gerontologisen sosiaalityön käytännöt rakentuvat? 3) miten tutkijasosiaalityöntekijän kaksoisrooli mahdollistaa tiedon muodostamisen käytännöistä? Tutkimuskysymyksiin vastaamalla tuotetaan tietoa gerontologisen sosiaalityön käytäntökokonaisuudesta ja sen rakentumisesta. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena on tehdä gerontologisen sosiaalityön käytäntöjä näkyväksi ja ymmärrettäväksi. Tutkimus tuottaa tietoa käytäntöjen ja niissä toimivien asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta.
Gerontologisen sosiaalityön moninaisuuden tavoittamiseksi osajulkaisuissa on käytetty erilaisia käsitteitä, laadullisia tutkimusaineistoja ja analyysimetodeja. Kahdessa ensimmäisessä osajulkaisussa tarkastellaan iäkkäiden avun ja tuen tarpeita, joihin vastaaminen nähdään tutkimuksessa gerontologisen sosiaalityön auttamistehtävänä. Ensimmäisessä osajulkaisussa pohditaan asumispalvelukeskuksen iäkkäiden asukkaiden sosiaalityöllisiä tarpeita. Aineistona ovat asukkaiden ja tutkijasosiaalityöntekijän kohtaamisten tallenteet, joita on analysoitu kehysanalyysin keinoin. Toisessa osajulkaisussa kysytään, millaista apua ja tukea iäkkäät tarvitsevat kotona asumisen tukemiseksi ja pohditaan, mitä sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa iäkkäiden erilaisissa elämäntilanteissa. Aineistona ovat iäkkäiden ja heidän omaistensa sekä kuntoutus- ja hoitolaitosten sosiaalityöntekijöiden haastattelut, joita on analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Kolmas osajulkaisu tarkastelee sosiaalityöntekijöiden
toimintakäytäntöjä ja niihin liittyvää tietoa gerontologisen kuntoutuksen kontekstissa. Osajulkaisu pohjautuu kuntoutus- ja hoitolaitosten sosiaalityöntekijöiden haastatteluihin ja niiden kehysanalyyttiseen tarkasteluun. Neljäs osajulkaisu on autoetnografinen päiväkirjamerkintöihin pohjautuva tarkastelu tutkijasosiaalityöntekijän positioista asumispalvelukeskuksessa.
Tutkimuksen tuloksena on jäsennys gerontologisesta sosiaalityöstä suhteisena käytäntökokonaisuutena, joka muotoutuu arvioinnin, neuvottelujen ja suostuttelun, liittämisen sekä tuen käytännöistä sekä osatekijöistä eli tarkoituksista, kompetensseista ja materiaalisista tekijöistä. Tarkoitukset viittaavat käytäntöjen jaettuihin ja yhteisesti määriteltyihin päämääriin. Kompetenssit sisältävät ymmärtämisen, erilaisen tietämisen ja taitamisen. Materiaaleihin puolestaan sisältyvät välineet, aika ja tila sekä keho.
Gerontologisen sosiaalityön käytäntökokonaisuuden suhteisuus viittaa käytäntöjen ja osatekijöiden keskinäiseen sidoksellisuuteen. Suhteisuus kuvaa myös gerontologisen sosiaalityön suhteisuutta muihin sosiaalisen elämän käytäntöihin. Samaan aikaan painottuu gerontologisen sosiaalityön käytäntöjen ja osatekijöiden moninaisuus, joiden tutkimuksellinen tavoittaminen tarkoittaa erilaisia toimintaympäristöjä huomioivaa ja erilaista tietoa yhdistävää tutkimusta.The thesis explores gerontological social work and practices of gerontological social work, focusing on professional practices. The study also considers how to research those phenomena. Theoretical and methodological approaches are connected to constructionism and ethnography. The thesis consists of four peer-reviewed articles and a concluding chapter which is based on the synthesis of those articles.
The research questions addressed in the present study are: 1) What kinds of practices appear in gerontological social work? 2) What kinds of elements form practices of gerontological social work? 3) How can the double role as social worker and researcher enable knowledge production of practices?
The practical aim of the present study is to make the practices of gerontological social work visible and understandable. The study provides knowledge from the viewpoint of practices, older adults, and social workers.
In order to profoundly portray and understand the phenomenon’s multifaceted nature, all the articles are based on different kind of concepts, qualitative data, and analysis methods. The first article identifies, and analyses older adults’ needs for social work in the context of residential home. The author acted simultaneously as a social worker and as a researcher. The data consist of audio recorded meetings between older residents and the author. The analysis of the data was conducted by using frame analysis. The second article examines the types of support older adults need when living at home and it also discusses the role of social rehabilitation in different life situations among older adults. This article consists of two data: the first one is audio recorded interviews of older adults and their close relatives and the second data is audio recorded interviews of social workers who worked at rehabilitation centres. The analysis was conducted by theoretical content analysis.
The third article explores social work practices and knowledge in the context of gerontological rehabilitation using the data gathered through interviews with social workers in rehabilitation centres. Frame analysis was utilised for the data analysis. The last article is based on the author’s fieldwork experiences as a researcher and social worker in an older adults’ residential home. The method of the research is autoethnography. The data consist of fieldwork notes of the author. The research examines the types of researcher and social worker positions that can be detected during fieldwork.
The analytical tool of this concluding chapter is practice theory. Gerontological social work is understood as ‘practice-as-entity’, which consist of a range of practices and elements. Those practices and elements are interconnected. As a result of synthesis four practices of gerontological social work were named: assessment, negotiation and persuasion, connecting and support. By making use of concepts of practice theory, three elements were named: meanings, competencies and materials. Meanings refers to shared purpose of practices. Competencies consist of knowledge and skills. Materials include equipment, time and space and body.
The relational character of gerontological social work describes the connection between practices and elements. However, it also describes the connection between gerontological social work’s practice and other practices of older adults’ everyday life. The present study brings to the fore the diversity of gerontological social work’s practices and elements. Clearly, a range of research contexts and means of knowledge construction are needed in order to make this diversity visible
